perjantai 25. maaliskuuta 2016

Remonttia ja aamuhetkiä

Keykubat-ranta ennen aamuseitsemää 03/2016
Jonkun aikaa aamun sarastuksen jälkeen kävelen jo kohti keskustaa ja lääkäripäivystystä, allergia- ja korvatulehdussyistä (taas kissa). Meri näytti kuin elohopealta, ja Alanya oli jossain utupilven sisällä. Nyt olen alkanut heräillä mummojen  ylösnousun aikaan, tosin en vielä vapaaehtoisesti. Aamuinen Alanya, siis ennen kello kahdeksaa, on minulle edelleen tuntematon käsite, tai ainakin vieras. Nyt aurinko nousee vähän ennen kuutta, ja laskee siellä seitsemän maissa (arvio, en tarkistanut mistään). Ehkäpä tässä voisi kunnostautua ja ruveta nousemaan aikaisemmin, niin näkisi taas palan erilaista elämää.


Cuma Pazari vähän ennen aamuseitsemää 03/2016
Esimerkiksi tori näytti aamulla ennen seitsemää tältä. Tuolla pressujen alla odottavat "tänään aamulla poimitut, tuoreet kasvikset". No, tuoreita ne ovat joka tapauksessa, eivät missään tapauksessa vanhoja. Torimyyjät kokoavat pöytänsä jo edellisenä iltana. Vain maasta myyvät pientilalliset ja köyhimmät kyläläiset pienine tuotemäärineen tulevat aamulla samoihin aikoihin kuin ensimmäiset asiakkaat jo kävelevät toria kohti. Itse menin torille vasta sairaalakäynnin jälkeen, vähän ennen puolta päivää, ja ihmisiä ja tuoretavaraa oli paljon. Luonnonmukaisestikin viljeltyjä tuotteita löytyi taas. 


Piikkipensas Kalelta 03/2016
Tuossa kuvassa saattaa olla orjantappura, mutta en ole varma siitä. En ole koskaan sitä luonnossa nähnyt, enkä kunnolla edes tiedä miltä se näyttää. Tuttava arveli nämä Kalella näkyvät pensaat orjantappuraksi, ja mikä ettei. Ainakin ne olivat pieniä ja erittäin piikkisiä pensaita. Huonosti nukutun yön ja kissan lopettamispäätöksen jälkeen olen kärttyinen ja väsynyt. Remonttimies kävi jo pikaisesti mittaamassa vessan laattojen tarvista yms, ja saattaa tulla myöhemmin tänään uudestaan. Kunhan saan tämän kirjoitettua, niin siirryn unten maille. Nyt on sopivasti hiljaista, ja uni kyllä tulee aina kun sille antaa luvan.


Jokin kasvi Kalelta 03/2016
Tälle päivää on vuorossa hieman ekstraa, kun kylvän yrtit sekä muutamien kukkien siemeniä. Ja on virkkausta ja kirjoittamista ja yhtä sun toista muuta kotityötä. Jos kotona olo alkaa maistua puulta, niin Kleopatrarannan kuohuja voisi käydä hengittelemässä jonkun aikaa, siellä kun näkyi vyöryvän rantaa kohden isot vaahtopäiset aallot. Se on sellainen astmaatikon luomu-suolahoitohuone siis. Ihan taktisesti valitsen nyt ei-seurallisia aktiviteetteja, koskapa kipeä ja kärttyinen olokin on sellainen, etten viitsi paljoa ihmisten ilmoille mennä. Joskus sitä van ei kaipaa muita, joskus taas on erittäin mukava istua ja jutella hyvässä seurassa. Introvertiksikin minua voisi kutsua tiettyinä hetkinä, ekstrovertiksi taas esimerkiksi töissä ollessa. Molemmat puolet löytyvät, Sairaalalla muuten tapasin vanhan tuttavan Lorrainen, joka on ollut samassa sairalassa töissä kesäkuusta 2012 saakka. Muistan vielä kun hän tuli taloon. Lorraine on vaan nuorentunut ja kaunistunut samalla kun itse koen vanhentuneeni ja harmaantuneeni. Mikä noilla blondeilla on se salaisuus ;)  . Remonttimies tuli ison iskuporakoneen kanssa murskaamaan kylppärin betonia... joten poistun.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Vain blogin jäsenet voivat kommentoida, ja vihaviesteistä, rasismista, uhkailusta tms. ilmoitetaan automaattisesti poliisille, profiilin omistajan kotimaasta riippumatta. Kunnolliset, suoraselkäiset ja tunteellisetkin kommentit otetaan ilolla vastaan, aidoilta ihmisiltä.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.