keskiviikko 16. maaliskuuta 2016

Turkooseja unelmia

Atatürk-kadulta kaupan ikkunasta bongattu 03/2016
Terveisiä vaan Muurasjärvelle tuon laukun myötä, tulet vaan aina mieleen kun näen sinun näköisiäsi laukuja tai mekkoja :)) . Tuo ehkä on sinun näköisesi laukku. Millähän sinut saisi tänne lomailemaan ja shoppailemaan? Itselläni konkretisoituu nyt se, että en olekaan tulossa Suomeen ihan heti, ainakaan ennakkosuunnitelmien mukaan. Siksi siis testaamme tässä lähi aikoina parilla hamampyyhkeellä millä hinnalla, miten hyvin ja kuinka nopeasti postipaketti kulkee Alanyasta Suomeen. Hamampyyhkeistä muutenkin pari sanaa. Olen ostanut niitä sekä itselle että lahjaksi eräästä alanyalaisesta, pienestä kaupasta. Käsituntumalla ja silmin nähden materiaali on ollut sama, mutta kuitenkin pyyhkeet käytttäytyvät pesussa ihan eri tavoin. Aiempi ostoserä jäi aika kovaksi, eikä kutistunut pesussa juurikaan. Uudempi ostoserä tuli pesukoneesta ulos huomattavasti kutistuneena ja koneeseen paljon nukkaa päästäneenä, sekä pehmeinä. Kuitenkin kaikissa on samanlainen tuoteseloste, vaikka käytännössä niissä on jotain oleellista eroa. Joka tapauksessa hamampyyhkeillä on omat etunsa, ja esim. rantapyyhkeinä ne ovat verrattomia.

Alanyan aupungintalon edustalta tänään
Olin suunnitellut meneväni kaupungintalolle tänään keskustelemaan tietyistä yritystoimintaan liittyvistä asioista, mutta jänistin. Jänistin siksi, koska en muistanut ennakkoon opetella asian hoidossa tarvittavia erikoissanoja, sellaisia, jotka eivät todellakaan ole jokapäiväisessä keskustelusanastossa. Joten kävin vain vesitoimistossa maksamassa vesilaskuni, ja yllättymästä palvelutiskin miehen "no sinä se et juuri vettä kuluta, on hirveän pienet vesilaskut" -kommentista. Nytkin maksoin vain 2,70 TL. Yksineläjällä ei paljoa vesijohtovettä kulu. Juomavettä sen sijaan kulutan enemmän kuin moni paikallinen, ja vastaavasti CocaColaa vähemmän ;) . Perheillä pääasiallinen ruokajuoma näyttää olevan CocaCola, ja seurustelujuoma tee tai kahvi. Vedenjuontia tuttavapiirini pitää vähän omituisena, mutta ei se minua haittaa. Joskus on ihan hyvä olla omituinen.

Alanyassa oli tänään puolipilvinen kevätpäivä
Kävin satamassa etsimässä tiettyä laivaa, sellaista keskikokoista paattia, jonka omistaa suomalais-turkkilainen pari. Haluaisimme vuokrata heidän laivaansa tiettyyn tapahtumaan, ja siksi heitä tavoittelin. Satamassa oli vasta vajaa puolet laivoista paikalla, eikä etsimääni näkynyt. Kävelin jo kameraa käyttäen alueelta poispäin, kun minulle huuteli eräs samantyylisen laivan omistaja. Hän kai luuli turistiksi, jolle voi myydä tunnin päiväristeilyn. Kerroin, että etsin sen ja sen nimistä laivaa, ja kysyin että vieläköhän se on olemassa. Tuo sataman toisessa reunassa omaa kilpailevaa laivaansa pitävä mies sanoi ihan avoimesti, että kyllä se vielä on olemassa, se vain on nyt tuolla Alanyan toisessa satamassa, ja siirtyy tänne ihan lähipäivinä. Miehen rehellinen ja hieno asenne sai aikaan sen, että tulen käyttämään hänenkin laivaansa jatkossa. Ystävällinen ja rehti kuva jäi tästä kapteenista.

 
Rannoilla on vielä tyhjää, ja päivisin tuulista
Aamulla menin arabian tunneille, ja myönnän, että opiskelumotivaatio oli heikko. En ole paljoakaan unohtanut syksyllä opittuja, mutta tänään en saanut itsestäni irti mitään muuta, kuin fyysisen läsnäolon. Ajatukset harhailivat ihan muualla. Hemmotelin itseäni, motivaatiota nostattaakseni, uudella arabian oppivihkosellakin, ja lähipäivät näyttävät miten opiskelut jatkuvat. Minua ärsyttää se, että tunnit ovat nyt myöhemmin, ja koen, että päivän parasta aikaa menee sisällä istumiseen. Aiemmin aamulla olleet tunnit sopivat minun elämänrytmilleni paremmin. Näille naisille taas se aikaisempi aamuherätys oli todella vaikea, niin kuin nyt näyttää olevan opettajallekin. Kyselin, että kauanko tunnit jatkuvat, ja sain vastaukseksi, että niin kauan kuin oppilaita riittää, ehkä kesäkuulle asti. Täälläkin käy siis samoin kuin Suomen kansalaisopistoissa ja vastaavissa, että hyvien kevät- ja kesäsäiden tultua ihmiset keksivät muuta tekemistä, ja sisällä oppitunneilla istuminen ei enää innosta yhtä paljon kuin syksyllä.



Sisälämpötila asunnossa on nyt +15 C, kun päivisin on noin +20. Viime yö oli kylmä, enkä edes tiedä kuinka alas lämpötila laski.  Lauantain ja sunnuntain välisestä yöstä on ennustettu tämän viikon kylmintä, jääkaappilämpötiloja. Tuttavat olivat palelleet viime yönäkin omissa asunnoissaan, minä taas sukelsin tuonne eräretkeilijän ekstralämpimään makuupussiin, ja kylmästä ei ollut tietoakaan. Tuo makuupussi on jo moneen kertaan maksanut itsensä takaisin, sillä se on riittävän tilava kääntyilyä ja nukkuma-asennon löytämistä ajatellen, siellä on helppo ja hyvä nukkua, ja ennen kaikkea se on lämmin. Kannatti kuljettaa se tänne Suomesta asti. Toki suurimmalla osalla on riittävän tiiviit talot, jolloin sähkölämmittäminenkin kannattaa, mutta tämän talon ikkunat ovat jotain ihan muuta kuin tiiviit. Ikkunan virkaa ne ajavat muuten ihan hyvin.  

Huomenna on tarkoitus saada asunnon perusteellinen suursiivous loppuun, ja käydä istumassa rannalla isoja aaltoja ihailemassa, sekä hengittelemässä "suolattua ilmaa".  Sen jälkeen on sitten hiukset ja ihokin ihan suolan peitossa, silmälaseista puhumattakaan :) . Mukavaa iltaa itse kullekin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Vain blogin jäsenet voivat kommentoida, ja vihaviesteistä, rasismista, uhkailusta tms. ilmoitetaan automaattisesti poliisille, profiilin omistajan kotimaasta riippumatta. Kunnolliset, suoraselkäiset ja tunteellisetkin kommentit otetaan ilolla vastaan, aidoilta ihmisiltä.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.