torstai 24. maaliskuuta 2016

Vesileikkejä ja remonttia

Hurmuri, Alanya 03/2016
Mukavan tuulinen, lämpimähkö ja pilvinen päivä sai minutkin iltapäivällä vielä uudelle kävelylenkille kameran kanssa. Tuo vieressä oleva aivan ihastuttavan näköinen ja hyväkäytöksinen koira on norjalaisen perheen adoptoima, siruttama, rokottama, passin saanut ja Norjaan matkalla oleva saksanpaimenkoiran ja spanielin sekoitus. Se oli kokonsa puolesta spanielia isompi mutta saksanpaimenkoiraa pienempi, enimmäkseen spanieli mutta hienolla tavalla saksanpaimenkoira. Edustavampaa kuvaa en onnistunut ottamaan, vaikka hetkittäin tuo hurmuri jaksoi poseeratakin. Oman vuokraemäntäni kanssa otin tänään pari erää "kenen kissa"-ottelua. Joka kerran, kun kissa tuli meille tai rääkyi ikkunan takana, niin kannoin sen mummolle, ihan sisälle asti. Sitten meille tulikin sopivasti remonttimies, ja mummo perässä. Samalla kissakin tunki väkisin oven raosta sisälle. Mummo piti kamalan saarnan, että älä pidä ovea tai ikkunaa auki, niin kissa ei pääse sisälle blaa blaa blaa, mutta minulla kävi tuuri. Remonttimies on mummon pojan palveluksessa tai työkaveri, ja hänkin sanoi mummolle suorat sanat siitä, että ei ota enempää kissoja, kun ei saa hoidettua yhtäkään; ja että tuo tarvitsee uuden kodin. 

Yksi näkymä Kalelle, Alanya 03/2016
Mummo pysyi pois kimpustamme tasan sen aikaa, kun sai kissan  vietyä kotiinsa sisälle, ja tuli taas paapattamaan omiaan meille. Siinä minun sänkyni vieressä hän puhui taukoamatta ja valittavalla äänellä sitä sun tätä, ja vasta siinä vaiheessa kun hän jumittui hokemaan "ayip" -sanaa (häpeä) yritin hetken kuunnella, että mikä hänen mielestään nyt on häpeä. No se tietysti, kun häntä ei kuunneltu eikä palveltu. Kun remonttimies häipyi, niin saattelin sanallisesti, lempeästi ja tiukasti, mummon ovelle, joten hän ei oikein voinut jäädäkään. Remonttimies palasi, ja alle minuutin sisällä siitä palasi myös mummo, paapattamaan omiaan. Kumpikaan meistä ei kuunnellut, häpeäksi meille, vaan yritimme hoitaa ihan muita asioita, niitä remonttiasioita. Taas kissakin palasi jostain oven raosta, ja palautin sen mummon syliin. Hänen ei auttanut muu kuin poistua viemään se kotiinsa. Jälleen mummo palasi loputtoman puhetulvan kanssa, ja hiukan asioista pihalla. Sain remonttimiehen ymmärtämään, että rottien kulkureitti on seinän sisällä, mummon luota meille, koska kuulen niiden kynsien rapinan kun ne liikkuvat seinän sisällä. Mummo ei sitä uskonut, koska ei ole nyt rottia tai niiden jätöksiä kotonaan nähnyt. Loukkaantuneena huonoon palveluun ja huonoon vastaanottoon mummo lopulta ymmärsi poistua. Remonttimies kävi hieman myöhemmin mummon luona tarkastamassa tilanteen, ja mummolle tuli myös odotettua suurempi remontin tarvis.

Vaikka remonttimies on perheen pojan alainen tai työkaveri, niin siitä huolimatta hän sanoi, että
Päivän värit, Alanya 03/2016
tämä talon ympäristö on epätavallisen törkyinen. Alanyalaiset ovat yleensä siistiä väkeä, mutta aina poikeuksiakin löytyy, niin kuin meissä kaikissa. Rottaongelma ei lopu entisten kolojen tukkimiseen, ne vaan etsivät uusia tuloreittejä niin kauan kuin niitä on noin iso populaatio. Nyt muuten sain kylppäriinkin oleellisia parannuksia, ja huomenna turkkilainen vessa muutetaan wc:ksi. Ei tarvitsekaan ostaa kumisaappaita vieraille ;) . Tosin jouduin itse maksamaan remontista jonkun verran, mutta mielelläni sen tässä tapauksessa tein. Remonttimies ymmärsi minua helposti, sekä kielen että ajatusten tasolla, ja hänkin puhui vuokraemännän pojalle tiettyjen uudistusten puolesta. Hän lupasi myös käydä tyhjentämässä asuntoni alapuolella olevan unohdetun varastotilan, ihan siisteysmielessä.



Uusittu paatti, Alanya 03/2016
Satamassa kävin hoitamassa tulevan ryhmän asioita. Sen laivan henkilökunta, jonka omistajan kanssa oli sovittu ryhmistä ennakkoon, ei suostunut edes päivää sanomaan, saati sitten keskustelemaan kanssani. Hän vain istui sisällä laivassa ja tuijotti mykkänä kohti. Samaan aikaan naapurilaivan väki kuunteli, ja kapteeni sieltä vastasi, että meillä on aikaa, tule tänne. Teimme siis diilin uuden kapteenin kanssa, etenkin kun hänellä on kaksi laivaa, jotka voivat lähteä merelle yhtä aikaa, ja joiden yhteisasiakasmäärä riittää meidän tarpeisiimme. Lisäksi kapteeni oli vastuuntuntoinen, ja piti sanansa muutamissa käytännön asioissa. Laivan uusitut pinnat kiilsivät ja uudet matot hohtivat puhtauttaan. Vernissa tuoksui hyvältä. Hiukanko tekisi mieli merelle. Onneksi reilun viikon päästä tulee ystäväpariskunta, joten jos säät sallivat, niin jonakin päivänä käydäänkin risteilyllä. 


Lasten hupia kaupungintalon takana, 03/2016
Kaupungintalon takana aallokko oli kovan tuulen myötä aika suurta. Rannassa oli leikkimässä joko päiväkotilapsia tai alakouluikäisiä noiden valkotakkisten ja huivipäisten naisten kanssa. Naisilla oli käytössään pillit, niin kuin urheiluvalmentajilla, ja innokkaimpia vesileikkijöitä komennettiin vähän väliä pois aaltojen ulottuvilta. Lapset ihan selkeästi nauttivat olostansa ja leikeistänsä. Nautin minäkin ranta-alueen kaiteella istuen, aaltoja katsellen ja aaltojen pauhua kuunnellen. Yllättävän vähän olen istunut rannalla, mutta on vaan ollut niin paljon muuta tekemistä, sellaista, joka on tärkeysjärjestyksessä ohittanut rannalla istuskelun. Kaikella on aikansa. Tänä aamuna heräsin jo 05:30 ja näin ensimmäistä kertaa Alanyassa auringonnousun. Hiukan harmitti, etten ottanut kameraa mukaan, mutta 7,5 km lenkki kävellen ja osin myös juosten, oli ihan riittävän rasittava ilman kameran mukana oloakin. Jonakin toisena aamuna nousen ylös riittävän aikaisin, katsomaan auringonnousua ihan valokuvausmielessä. Tänään oli ihan muu syy aikaiseen lenkille lähtöön.

Lisätty myöhemmin:
Kissa on taas meillä, ja nyt mummon kanssa on sovittu todistajan läsnäollessa, että kissalle etsitään uusi koti heti, joko eläinsuojasta tai jonkun kotoa. Kissa yöpyy meillä vain tämän yön, sillä omat allergia- ja astmaoireet ovat pahentuneet liikaa jo näinä vähinä päivinä tuon ihanan karvapallon myötä. Jos siis tiedät jonkun hyvän kodin kissalle, olepa yhteyksissä sivuilla olevan yhteydenottolomakkeen kautta. Jollei muuta kuulu, niin vien kissan kaupungin eläinlääkäreillle. Mummon poika veisi sen kauas kotona, elävänä heitteille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Vain blogin jäsenet voivat kommentoida, ja vihaviesteistä, rasismista, uhkailusta tms. ilmoitetaan automaattisesti poliisille, profiilin omistajan kotimaasta riippumatta. Rasistit voivat kokoontua vaikkapa Siperiaan tai Saharaan leikkimään leikkejään keskenään. Kunnolliset, suoraselkäiset ja älykkäät, tunteellisetkin kommentit otetaan ilolla vastaan.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.