tiistai 26. huhtikuuta 2016

Suklaata, joka vaivaan

tekstistä saattaa huokua ärtyisyys tms, mutta siihenkin on syynsä. Tänäänkin on ollut
Vuosien takainen tuttavuus poseeraa
poikkeuksellisen kylmän harmaa päivä, ja vanhassa talossa Kalella myös kostean kolea. Kostean koleat päivät näyttävät tuovan nykyään mukanaan myös kovat kivut, ja viime päivät, erityisesti viimeiset pari päivää ja pari yötä ovat olleet harvinaisen kivuliaita. Vasta tänään aamuyöstä taivuin ottamaan asianmukaista kipulääkettä, sillä seurauksella, että nukuin puoli päivää. Juuri tuosta syystä en niitä mielellään käytä, vaan odotan mieluummin sitä aamua kun saa herätä kivuttomana. Päivissä on muutenkin aivan liian vähän tunteja, joten miksi haaskata niitä nukkumiseen (jos voi kärvistellä kivuliaana hereillä). 


Toinenkin lääkeasia... kun kävin jokin aika sitten täällä korvalääkärillä, niin kuullessaan kovasta tinnituksestani (korvien voimakkaasta 24/7 soimisesta) hän kirjoitti jotain lääkettä, jonka sanoi helpottavan, vievän tinnituksen pois. Hiukan tekisi mieleni kokeilla, mutta kokeilunhalua enemmän tekee mieli olla varovainen. Suomessa meillä ei ole vastaavaa lääkettä käytössä, enkä siis tunne sitä entuudestaan. Voihan olla, että se on erittäin hyvä ja toimiva, en vain vielä ole uskaltanut sitä kokeilla. Itse ajattelen, että mitä vähemmän lääkkeitä joutuu syömään, niin sen parempi. Elimistöllä on ihan tarpeeksi ylimääräistä kuormaa muutenkin. Tinnitukseen olen osittain oppinut, tosin joinakin päivinä se on kovempaa kuin muina aikoina, en tiedä miksi. Mutta ei enempää sairastamisista ja lääkkeistä, ettei mene ihan mummulinjalle nämä jutut.

Lähipäivien sääennustuksesta sen verran, että puolipilvistä ja satunnaisia sadekuuroja sekä aurinkoisia välipäiviä näkyi kahden viikon ennusteessa. Lämpötiloissa tullaan hieman alas viimeviikkoisista lukemista. Täällä on siis suomalaisille turisteille ihan sopiva lomasää. Itse odotan niitä +35 C lukemia alkavaksi :)) . Minun perehdyttämiseni vuoriston yöelämään jatkuu
Älä usko päivämäärää, sataman kalaravintolasta
tänään, ja edellisestä kerrasta oppineena vaatetusta on nyt päällä saman verran kuin Suomessakin tähän aikaan keväästä. Taskulamppua ei ole mukana vieläkään, jos en näe niin sitten en näe, elämys se on sekin. Tunnin päästä tiedän jo kohteestakin enemmän. Ainoa varma asia on se, että maastoon en pimeällä lähde, en sitten millään. Siihen ei auta kauniit sanat, ei  uhkailu, kiristys, lahjonta, katteettomat lupaukset tai muutkaan vanhat johtamistaidon elkeet. 


Aamulla naapuri kävi tässä meillä hakemassa kukantaimia. Ilmeisesti henkilövaaka ei ole joka talouden perustarvike, sillä hän, niin kuin kaikki muutkin turkkilaiset meillä käyneet tuttavat, kysyvät heti voiko vaa'alle mennä. Hän koki iloisen yllätyksen ja minun itsetuntoni kolauksen, kun (mielestäni) hyvin pyöreä rouva painaa vaa'an mukaan vain vähän enemmän kuin minä... Jestas. Tuli puhdistettua jo pölyt lenkkareistakin, ja ostettua kaupassa käynnillä pari suklaalevyä ;)) . Kumpi lie sitten paremmin toimiva. Huomenna voisi ensin testata, että toimiiko lenkki kipua vähentävänä. Ja jos ei toimi, niin lohdutukseksi  käy levyllinen suklaata, ja jos toimii, niin tilannetta voi juhlistaa levyllisellä suklaata. Ai niin, mutta miten tuo kaikki suklaa sopii painonhallintaan? No, vaikkapa mielialan kohottamisen näkökulmasta... vai olikos sillä tutkimusten mukaan jopa muitakin terveyttä edistäviä vaikutuksia *virn*. Oli miten oli, elämästä voi nauttia sekä suklaakuorrutettuna että ilman.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Vain blogin jäsenet voivat kommentoida, ja vihaviesteistä, rasismista, uhkailusta tms. ilmoitetaan automaattisesti poliisille, profiilin omistajan kotimaasta riippumatta. Rasistit voivat kokoontua vaikkapa Siperiaan tai Saharaan leikkimään leikkejään keskenään. Kunnolliset, suoraselkäiset ja älykkäät, tunteellisetkin kommentit otetaan ilolla vastaan.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.