tiistai 31. toukokuuta 2016

asuntoja, asuntoja, asuntoja

Mihin nämä päivät nykyään katoaa? Aamulla aikaisin herään, ja kun seuraavan kerran
Kleopatrarannalta 30.5.2016
pysähdyn, ja on aikaa itselle, niin on jo iltamyöhä. Eilinenkin päivä venyi hiukan tavallista pitemmäksi, meni tämän vuorokauden pikkutuntien puolelle. Olenkohan itse hidastunut, vai onko päivissä vaan niin paljon sisältöä, että tyhjiä tunteja tms ei paljonkaan jää... en tiedä, kun en ole tuotakaan tarpeeksi syvällisesti pohtinut. Kävimme taas DimCayin takana, tosin muutamaa kilometriä kauempana tällä kertaa. Onhan siellä vaikka mitä ihastelemisen arvoisia paikkoja ja näköaloja, ruokia ja ihmisiä.


Tänään kävin ensin aamulla avaamassa tutulle kiinteistönvälittäjälle pilvitallennusmahdollisuuden. Tässä tapauksessa perustimme heille Google-tunnukset, opastin Driven käytössä, ja aloitimme sinne joitakin tallennuksia, joita he sitten itse jatkavat ja jalostavat omaan käyttöönsä sopivaksi. Samaan aikaan toimistolla istui pari 70-vuotiasta papparaista höpöttelemässä kaikkea mahdollista maan ja taivaan välillä. Olivatpa molemmat miehet todella virkeitä ja aktiivisia, aivot kunnossa, ja osin ehkä siksi, että tekevät molemmat vielä bisnestä lastensa kanssa. Pysähtyminen ja laiskaksi heittäytyminen saattaa olla kohtalokasta vanhentumisen suhteen. 

Alanya 30.5.2016
En nyt muista tutkimustuloksia tämän ajatelman tueksi, mutta joku tällainen muistikuva on jostain lähimmän parin vuoden sisältä tehdyistä tutkimuksista. Toisaalta on ihan sama, mitä tutkimukset sanovat, kunhan ihmiset itse ovat tyytyväisiä elämäänsä. On vaan niin "jännä", että erityisesti täällä on paljon sellaisia, jotka toivovat elämänsä jatkuvan vaikka kuinka pitkään, kun taas esim Suomessa työnikin puolesta tapasin paljon sellaisia ikäihmisiä, jotka jo odottivat kuolemaa, halusivat ja toivoivat sitä. Täällä olen lukenut uutisia masentuneiden kuolematoiveista, mutta en ole tavannut ainoatakaan sen suuntaisesti ajattelevaa. Jää vaikutelma, että heitä on, mutta paljon vähemmän kuin Suomessa. No, masennushan on Suomen kansantauti, joten sitä on siis väestön keskuudessa enemmän kuin monia muita tavallisia sairauksia. 

Kävin tänään katsomassa itselleni kahta asuntoa. Kolmaskin oli kiikarissa, mutta omistajaa ei tavoitettu, joten tyydyimme ajamaan talon pihalle. Tällä kertaa tuo pihalla käynti riitti. Oli niin sotkuinen pihapiiri ja epämääräisen näköinen talo, että kumpikaan meistä ei halunnut edes astua autosta ulos pihalle. Ensimmäinen sisältä näkemämme talo sen sijaan oli nykyistä paljon parempi vanha asunto, mutta silti hinnaltaan niin lähellä uuden asunnonhintaa, ettei ole järkeä edes harkita sitä vanhaa. Sen vanhan asunnon upein puoli oli hieno, kaupungin ylle avautuva maisema ja runsaat pihaistutukset. Samalla sen heikkous oli juuri se pihapiiri, joka meidän molempien arvion mukaan näytti rotta- ja torakka-alueelta. Voimme silti olla väärässä. Omalla viehättävällä tavallaan tuo sisältä kuitenkin siisti asunto oli viehättävä. Se oli omakotitalon ensimmäisen kerroksen asunto, puutarhallinen kolmio, Kücükhasbahcen alueella ihan lähellä keskustaa ja bussireitin varrella. Mutta hylkäsin senkin vaihtoehdon.

Edelleenkään en ole saanut hintatarjousta kattohuoneistosta, se kun oli erittäin mieluinen. Jos hinta putoaa 100 TL niin olen halukas vuokraamaan sen asunnon. Ei ole isosta kiinni, mutta raja on raja. Ja koska hahmotan suht hyvin mitä sen alueen ja asunnon oikea hintataso on. Omistaja saattoi hermostua siitä, kun sanoin, että nuo turkkilaiset naiset ja niiden kymmenen mukulaa pitävät kamalaa meteliä tässä pihapiirissä. se saattaa olla esteenä vastaantulolle. No, se meteli ei olisi kuulunut kattohuoneistoon, sillä se on ajotien puolella. 

Tänään viimeiseksi katsomani asunto oli ihan järkyttävä, purkukelpoinen. Hienoin kuvin ja
Kalella kukkii 31.5.2016
normaalein hinnoin sitä markkinoitiin. Talon sijainti on syrjäinen, en nyt muista sen kaupunginosan nimeä, mutta tunneleiden sisäänmenon yläpuolella, Alanyan puolella, kuitenkin sen verran korkealla ja hieman ensimmäisten rakennusten katveessa, ettei liikenteen äänet kuuluneet sinne yhtään. Näköala kaupungin ja meren ylle, Kalelle ja Mahmutlariin saakka, oli häkellyttävän upea. Talossa tapaamani, vuokraisäntää edustava vanhempi turkkilaisnainen oli oikea vihamielisen matroonan perikuva. Vaikka talo olisi ollut hyvä ja hinta kohdallaan, niin tuollaisen epäluuloisen ja kovaäänisen kaikkitietävän mummon naapurina eläminen olisi muodostunut helvetiksi hyvin pian. Joku muu menköön siihen, se ei ole minun paikkani.


Suomesta muuten uutisoidaan tänne asti näkyvästi ja kuuluvasti melko vähän positiivisia uutisia. Tänään vilkaisin Iltasanomia, Hesaria ja Iltalehteä, eikä niitä karmeita uutisointeja jaksanut lukea. Ja ihan yhtä lailla täältä varmaan Eu-poliittisistakin syistä uutisoidaan koko ajan Suomeen päin pelkkää negatiivista. Vai oletko nähnyt jonkun positiivisen Turkkia koskevan uutisen joko televisiossa tai sanomalehdessä? Tuskin. Aihetta kuitenkin olisi, puolin ja toisin. Suomessa on paljon pielessä, mutta on siellä hyvääkin. Sama koskee jokaista maata. Karmeista uutisoinneista huolimatta Turkissa on paljon hyvää, ja on myös rauhallista ja turvallista. Täällä ei ole ollut mellakoita seitsemään tai kahdeksaan kuukauteen, kun taas Suomessa oli uutisten mukaan viimeksi tänään joku yhteenotto, jossa ihmisiä pahoinpideltiin. Ongelmat eivät ole yhden maan erikoisomaisuutta. Ongelmia ja yksilöihin ja ryhmiin kohdistuvaa väkivaltaa ja ihmisoikeusrikkomuksia on joka ainoassa maassa, myös euroopassa.

 Huomenna on vapaapäivä kaupunsilla vaeltelun ja asuntojen katselun suhteen, eli siis kotitöiden tekemisen päivä. Aion myös käydä räätälin luona kysymässä, jokohan  hän on saanut vaatteeni työstettyä, sillä hänestä ei ole kuulunut mitään .

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Vain blogin jäsenet voivat kommentoida, ja vihaviesteistä, rasismista, uhkailusta tms. ilmoitetaan automaattisesti poliisille, profiilin omistajan kotimaasta riippumatta. Kunnolliset, suoraselkäiset ja tunteellisetkin kommentit otetaan ilolla vastaan, aidoilta ihmisiltä.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.