perjantai 8. heinäkuuta 2016

Lisää haasteita

Tähän piteeseen jäi blogin kirjoituspari päivää sitten:
Izmirin bussiasemalta 7.7.2016, Izmir

"Eilen" iltauinnilla säikähdin sekä minä että muutama muukin tuolla rantavedessä ollut. Joku(nen) yksittäinen meduusa oli eksynyt rannalle ja uimareiden sekaan merivirtauksien mukana. Kolme ihmistä sai meduusalta kosketuksen, ja sen mukaiset jäljet ja kaupan päälle kivun. Venäläinen mies sai hiukan enemmänkin pistoja nilkkaansa, muut selvisivät vähemmällä. En ole koskaan aiemmin törmännyt täällä meduusoihin, ja tuskin törmään toistekaan ihan heti, sen verran harvinaisia ne kuitenkin ovat, kuulemma. En ole keskustan rannalla, vaan kauempana, ja voihan olla, että ne eivät keskustan rannoille eksy näinkään helposti... En tiedä, tuo on vain arvaus. Kukaan eurooppalaisista tuttavistani ei kuitenkaan ole aiemmin tavannut täällä meduusoita, vaikka niitä Välimerellä ja Turkinkin rannikolla onkin nyt aiempaa enemmän.

Syntymäpäivien juhlimisessa menee tämä ilta, ja tuon suomalaisen, ihanan naisen tuntien tarjolla on ainakin hyvää kakkua, henkeviä keskusteluita ja hauskanpitoa.   ...no, siinä meni aamuyön pikkutunneille asti, ja sopivasti ehdin nukkua viitisen tuntia ennen kuin matkustin Izmiriin.

Izmiin matkasta kirjoitan ihan oman juttunsa. Nyt on oikea käsi paikallisen sairaanhoitajan piston jäljiltä sen verran kivulias, että jätän kirjoittamisen vähiin. Izmirin reissu päättyi siihen, että jouduin tutustumaan paikalliseen terveyskeskukseen / paikallissairaalan päivystykseen. Yllätyksenä ei tullut se ,että Gunes Sigortan vakuutus ei toimi tuolla. Koska itsekin jo oireista arvelin, että kyseessä on joko sydämen tai munuaisten vajaatoiminta, syystä tai toisesta, niin menin tietoisesti juuri Devlet Hastanesiin. Gunes Sigorta ei korvaa kumpaankaan em liittyviä tutkimksia tai hoitoja, ellei ottajalla ole ollut kyseinen vakuutus yli kaksi vuotta ja ilman kyseisiä oireita. Näin lukee kolmannella tai neljännellä sivulla. Tiesin, että Devlet Hstanesissa on halvat hinnat, ja siksi menin sinne. Se, oliko päätös järkevä vai ei, onkin sitten toinen juttu.

Vastaanottoaulassa oli ruuhka. Vastaanottava nainen ei jaksanut ymmärtää turkkiani (no, en nyt muistanut sanoja
Aamun hämyiset Taurus-vuoret Manavgatin tuntumassa 8.7.2016
"turvotus, nestekertymä, painontunne hengitettäessä" joten hän pyysi heti englantia puhuvan miehen paikalle. Sen miehen kanssa asiointi hoitui turkiksi, ja henkilökorttini jäi tiskille pantiksi, etten karkaa maksamatta, ja sain käteeni jonotusnumerolapun. Siinä sitten yritin saada selvää jonotusnumeroista, ja totesin, että muutama on vuorossa ennen minua. Sekä sisätautien että kirurgian päivystys veti sen verran hyvin, että minuutin kuluttua taululla olikin jo numero, joka oli paljon isompi kuin minulla kädessäni oleva. Hölmistyneenä katselin, että mihin edelliset numerot hävisivät, sillä samat ihmiset pyörivät aulassa kuin minuuttia aiemminkin. En myöskään tiennyt minne olisi pitänyt mennä, joten menin sisätautipäivystyksen ovelle norkoilemaan. Siihen tuli myös pari minua ennen olevaa henkilöä, ja onneksi hekin sanoivat, ettei numeroita näkynyt lainkaan. Muutoin olisin joutunut hakemaan uuden jonotusnumeron, ja jonottamaan uudelleen.

Sain suoraan suoneen (ja osin ihon allekin, kun ei osunut suoneen) lääkitystä, joka ei sovi minulle, koska se pahentaa muita sairauksia, Nyt on tosi paska olo, monin eri tavoin. Tulin kotiin, ja nyt vaan katsotaan päivä kerrallaan, ja tehdään ratkaisuja sen mukaan. En tiedä tuliko tämä niiden ötökän pistojen myötä, vai olisiko tullut joka tapauksessa. MIksi tämä vajaatoiminta tuli, ja miten laaja tämä on, sitä emme tiedä, koska lääkäri ei tutkinut, Hän katsoi päältä hetken, ja pikapikaa hoitaja piikitti, kyselemättä. Täällä odottelen, että lääkkeen vaikutus lakkaa, ja sivuvaikutuksetkin sen myötä toivottavasti loppuvat. Kun on käyttänyt 42 vuotta allergia- ja astmalääkkeitä sekä valtavan määrän antibiotteja ja kortisonia, niin onko tuo nyt kumma, jos munuaiset väsähtää. Voipi tulla Suomen reissu suunniteltua aikaisemmin, mutta katsotaan nyt miten lähipäivät menevät.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Vain blogin jäsenet voivat kommentoida, ja vihaviesteistä, rasismista, uhkailusta tms. ilmoitetaan automaattisesti poliisille, profiilin omistajan kotimaasta riippumatta. Kunnolliset, suoraselkäiset ja tunteellisetkin kommentit otetaan ilolla vastaan, aidoilta ihmisiltä.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.