maanantai 26. joulukuuta 2016

Ilona vai vaikeutena?

Alanya, rantaa Tosmurin kohdalta 25.12.2016
Tänään minut vedettiin mukaan erään opettaja-seurueen keskusteluun. Seurueesta eräs mies kysyi ensin, että mistä minä olen kotoisin. Kun vastasin, että Suomesta, niin seuraava kysymys koski Jouluaattoa.

- "Eikös teillä Suomessa juhlita 24.12. jouluaattoa, niin että on Joulupukki ja pappi ja lahjoja sun muuta?"
 - Kyllä.
- "No mutta miksi se joulupukki on humalassa?"
- Kun jotkut vaan juovat viinaa aina kun mahdollista. Eivät kaikki joulupukit ole humalassa.
- "No mutta juoko pappikin viinaa?"
- Ei pappi yleensä käytä alkoholia. Kuinka niin?
- "No, kun me seurattiin suomalaisten joulun juhlintaa, ja se pappikin oli kyllä humalaisen oloinen..."
Sitten kysyjän vierestä nainen jatkaa:
- "En nyt tiedä mikä on totta, tai miten te sen teette, mutta olen kuullut, että suomalaiset kastavat pieniä leivänpaloja viinaan, ja sitten syövät ne leivänpalat. Onko se totta?"
- Tuota en ole ennen kuullut, mutta käsittääkseni viina päätyy suomalaisiin ihan vaan juomalla, kaatavat lasiin ja juovat pois. Kiireisimmät juovat suoraan pullosta.

Olin keskustelun saamasta käänteestä johtuen niin lähellä nauruunremahtamispistettä kuin vain voi olla, mutta yritin pitää itseni ulospäin tyynenä, hymyilevänä ja asiallisesti käyttäytyvänä. Sisälläni nauru poukkoilu pitkin rintakehää, etsin ulospääsyä... ja löysi sen vasta puolen tunnin päästä, kun matkalla bussipysäkille kävelin itsekseni pitkin pimeää sivukatua. Niin on taas tämänkin päivän pölhön itsekseennaurajan titteli ansaittu. Ja kyllä, teki hyvää.

Talvinen rantakatu Alanyan Tosmurin kohdalla 25.12.2016
Oletin, että edessä on taas hankalamman sorttisia kysymyksiä, koska seurue on sentään asioita pohtivaa
opettajakaartia. He kysyivät varsin ymmärrettäviä asioita. Ihan niin kuin joku suomalainen kysyisi turkkilaiselta, että miksi sinä palastelet leipää ja kastat sen sitten kastikkeessa... Suomalaisena pääsee vastaamaan vaikka minkälaisiin suomalaisuutta ja suomalaisten tapoja, käyttäytymistä, uskontoa ja ilmastoa koskeviin kysymyksiin. Kaikki kysymykset eivät aina naurata, mutta nämä olivat niitä helpoimpia. Nämä asiasta kysyneet opettajat olivat ihan vakavissaan ajatelleet näkemäänsä ja kokemaansa, ja hämmästelivät  ja kummastelivat ristiriitaisia tapahtumia. Ristiriitaisuutta herätti jkokonaisuus, joka koostui joulun hengellisestä merkityksestä, hengellistä puolta edustavan henkilön läsnäolosta sekä ei-hengellisestä juhlinnasta, jollei korkealla viinahuuruissa leijailevia sieluja lasketa hengelliseksi toiminnaksi. Täällä paikallisessa kulttuurissa ei ole tavallista, että humalaiset osallistuvat hengelliseen tilaisuuteen, tai että hengellisyyden edustaja käyttäytyy niin kuin alkoholia nauttinut. Toisinaan on hyvin mielenkiintoista kuulla, millaisena meidät suomalaiset nähdään ja koetaan. Hyvin mielenkiintoista ja niin inhimillistä, puolin ja toisin.

Onneksi Uusi Vuosi lähenee, ja puheenaiheet vaihtunevat. Täälläkin nimittäin näkyy venäläisten meitä myöhäisemmän Joulun ja Uuden Vuoden juhlinta, Pakkasukko Vodkan kera, tai ilman. Kukapa tietää.

Pihlajamainen marjojenkantaja illan hopeassa 25.12.2016
Itse olen hämmästellyt auringottomuutta. Viimeiset kaksi viikkoa on ollut vain satunnaisia hetkiä tai yksittäisiä päiviä, jolloin on päässyt näkemään auringon. Tänään tuo samainen opettajaseurue kommentoi myös säätä, ja sanoivat, ettei tällainen ole normaalia Alanyan säätä, ettei näin pitkää yhtäjaksoista sade-ukkoskuuro-lumisade-rupeamaa yleensä ole. Odotamme nyt innolla huomista aurinkoisempaa päivää, ennen kuin keskiviikkona on taas pilvisen harmaa... jos sääennustukseen on uskomista. Tämän päivän ukkosmyrsky saa erityismaininnan upeista tehosteista. Jyrähteli niin, että "linnutkin tippuivat puista". Ensin olin jonkin aikaa ihan hiljaista, ja sen jälkeen yllä ollut musta pilvi "heräsi eloon", salamoi ja paukkui niin, että tuntuu. Sen jälkeen oli muutaman minuutin täysi hiljaisuus, kunnes taas tuli kertarytinällä hieman enemmän. Luonto on aikamoinen taiteen tekijä.  Myrskyistä ja lumesta on ollut se ilo, että Alanyan lähivuorillekin on ollut ruuhkaa. Lumiturismi rules. Ihmiset lähtevät perhekunnittain leikkimään lumessa, suurin osa ensimmäistä kertaa elämässään. Ja kaupungin henkilöstö ja tienhoitokalusto Volvoineen on täystyöllistettyjä teiden auraamisen, lumen saartamien ihmisten ja eläinten pelastamisen sekä tieltä rinnettä alas luiskahtaneiden autojen pelastamisen suhteen. Vaikeaa ja kylmää, ääriolosuhteita näille ihmisille, sekä myös iloa tuottavaa vaihtelua.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Vain blogin jäsenet voivat kommentoida, ja vihaviesteistä, rasismista, uhkailusta tms. ilmoitetaan automaattisesti poliisille, profiilin omistajan kotimaasta riippumatta. Kunnolliset, suoraselkäiset ja tunteellisetkin kommentit otetaan ilolla vastaan, aidoilta ihmisiltä.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.