torstai 8. joulukuuta 2016

Monenlaista menoa

Joulupukin työt ovat edelleen näiden päivien tärkeimpiä tehtäviä
Naapurissa on ilmeisesti isä yksin poikien kanssa kotona, sillä pojat riehuvat niin, että seinät jytisee. Kuulostaa ihan äidin vapaaillalta XD. Naapuristossa muuttuu väki hieman, sillä yhdet kun muuttavat pois, niin toiset tulee tilalle. En tiedä kuinka se on mahdollista, mutta en näe naapurustosta kuin paria perhettä. Muutkin ovat talossa, sen voimme kaikki kuulla, välillä kovin voimallisestikin, mutta hissiin, rappukäytävään tai pihalle emme osu yhtä aikaa. Minua ei kiinnosta istuskella parvekkeella tai ikkunan takana katselemassa pihan ihmisiä, joten jos ei heitä tapaa pihalla tai rappukäytävässä, niin sitten ei tapaa. Parvekkeella istuskelun parasta antia on luonnonilmioiden seuraaminen. Ukkosmyrskyt ja hieman erilaiset auringonlaskut tai hyvä kuutamo saavat minut ihailemaan muuttuvaa maisemaa niin meren, kaupungin kuin vuortenkin suuntaan.

Oliiveista pari sanaa. Ne ovat nyt muhineet pulloissaan kaksi viikkoa, ja päätin testata miltä ne maistuvat tässä vaiheessa. Kuiviltaan suolan kanssa pulloon laitetut oliivit olivat valmiita, suolaisia ja hyviä. Sain hillitä itseäni, etten syö niitä liikaa niiden suolamäärään nähden. Olisi kai fiksua liottaa niistä hieman suolaa pois ennen kuin niitä syö, vaan kun ne olivat hyviä. Sen sijaan toisessa pullossa suolavedessä olleet oliivit eivät olleet valmiita, eivätkä houkutelleet edes maistamaan. Poistin veden kokonaan, laitoin uudestaan suolaa reilun desilitran tuonne pulloon oliivien sekaan, ja annan niille saman käsittelyn, kuin toisellekin pullolliselle. Se oli siis helpoin mahdollinen säilöntäkeino, eli kääntele pulloa 3x /pv ja odota. Kuvassa näkyvän isomman pullollisen kanssa tehdään nyt sitä kääntelyä, tosin, en  vielä tiedä montako päivää aion niitä käännellä, koska ne olivat jo kaksi viikkoa suolavedessä... Se toinen, valmis satsi, päätyi nyt sitten kuiviltaan isoihin lasitölkkeihin ja jääkaappiin. Tuon pullon pohjalle kertynyt neste näytti niin "epämääräiseltä", etten halunnut lisätä sitä purkkeihin, vaan kaadoin pois. Suolapitoisiahan ne ovat edelleen.

Viikonlopun yksi tärkkeimmistä tehtävistä on lukujärjestyksen / aikataulutuksen rakentaminen. Nyt kun tanssitunnit vievät arki-illoista 4 tuntia per arkipäivä (2 salilla ja 2 matkoihin), niin moni tärkeä asia jää tekemättä. Tuntuu siltä, etten ehdi tehdä tarpeeksi päivän aikana, ja niin on ilmeisesti tuntunut muillakin naisilla, sillä kahdelta päivältä on jo väki kadonnut, tai siis on tosi vähissä. KOlmelle päivälle on vielä runsaasti kävijöitä. Itse olen tinkinyt kieltenopiskelusta, toisin sanoen en ole tehnyt turkinkielen tai arabian opiskelun eteen yhtään mitään nyt kolmen viikon aikana. En ole myöskään kirjoittanut päivittäin niin paljoa, kuin mikä on tavoite (ihan kohtuullinen tavoite), enkä ole käynyt pitkillä juoksulenkeillä Suomesta paluun jälkeen lainkaan. No, tuohon viimeiseen on yksinkertainen selitys: ensimmäiset kaksi viikkoa lihakset kipeytyivät uusista käyttötavoista, ja tämä viikko on menty vähän kuulostellen. Nuo kaikki mahtuisivat kyllä kotitöiden ohella päiväjärjestykseen, kun vaan rakennan päiväohjelman sopivalla tavalla. Katsotaan miten tuossa käy.

Ihmeen vino kuva ;)  Antalyasta 11/2016
Huomenna on perjantai, ihanaa, sillä viikonloppuna on vähän niin kuin vapaata, kai, periaatteessa. Viikonlopun toinen  pääprojekti on mullan osto. Ostin kukkaruukkuja ruusuille ja yrteille, ja kesähelteillä tapahtuvan mullan kuivumisen ehkäisemiseksi en ostanut ihan pieniä... multaa tarvitaan vähintään 70 litraa, näin pikaisella blondin laskutaidolla laskettuna. En aio kantaa tuota multamäärää itse kotiin, ja on hieman haasteellista löytää hyvää multaa sellaisesta paikasta, joka suostuu toimittamaan sen kotiovelle asti. Haastavaa, mutta ei mahdotonta. Kukkasipuleitakin tuli ostettua, kun olivat reilun euron per pussillinen, joten multa on hyvä saada ruukkuihin ennen kuin sipulit kuivuvat... Vaikka tässä koleudessa ja kylmyydessä ei tule ensimmäisenä mieleen sana "kuivuminen". Salaatti ja purjot kasvavat silti hitaasti mutta varmasti parvekeilmastossa. Eikä tuo parvekkeen nykyinen ilmasto kovin kummoisesti eroa Suomen toukokuusta tai kesäkuusta, himpun verran on vaan aurinkoisempi ja vähäsateisempi (vähälumisempikin).

Ja olkaahan kilttejä toisillenne.

"Every heart has a window. You can look from your own heart into one another.  -Rumi "

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Vain blogin jäsenet voivat kommentoida, ja vihaviesteistä, rasismista, uhkailusta tms. ilmoitetaan automaattisesti poliisille, profiilin omistajan kotimaasta riippumatta. Rasistit voivat kokoontua vaikkapa Siperiaan tai Saharaan leikkimään leikkejään keskenään. Kunnolliset, suoraselkäiset ja älykkäät, tunteellisetkin kommentit otetaan ilolla vastaan.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.