keskiviikko 18. tammikuuta 2017

Kansalaisuudesta ja työluvasta uutta

Aiemmin viime elokuussa kuulin siitä, että työlupaan on suunnitteilla muutoksia. Ja kerroin siitä loppuvuodesta, en vaan  muista milloin. Nyt 12.1.2017 on virallisessa lehdessä julkaistu työlupaan ja kansalaisuuteen liittyen uusia lainkohtia... menee vaan vähän yli normi-suomalaisen budjetista, mutta mitäs pienistä. Siellä nimittäin sanotaan, että jos teet kiinteistösijoituksen 1 miljoonalla dollarilla, teet 2 milj dollarin kaupallisen investoinnin, työllistät vähintään 100 turkkilaista tai teet vähintään 3 milj. dollarin euron sijoituksen, niin voit saada TUrkin kansalaisuuden. Se on siis nimellä Türk Altın Vize Kultaviisumi. Turkki haluaa tänne varakkaita, ulkomaisia investoijia, ja vastineeksi tarjoaa kansalaisuutta, jonka myötä tulee siis myös työlupa.

Myös hieman köyhemmillä on mahdollisuus kansalaisuuteen vähän lyhennetyn ajan puitteissa, mikäli
kyseessä on maineikas tutkija, urheilija tai taiteilija, tai mikäli henkilö tekee aiempia summia pienempiä investointeja. Tällöin tarjotaan Turkoosia Korttia (Turquoise Card) ja 3+2 vuotta, jonka jälkeen saa kansallisuuden ja työluvan. Ilman sijoituksia tai kansainvälisesti tunnustettua osaamista on edelleen ostettava oleskelulupa kahdeksana peräkkäisenä vuonna, ja sen jälkeen voi hakea kansalaisuutta. Tai on hankittava turkkilainen puoliso, jolloin kansalaisuutta voi hakea käsittääkseni 5 v jälkeen, mutta tästä vuosimäärästä en nyt todellakaan ole varma, sillä tämä tietoni on muutaman vuoden takainen. Ja lisäksi voi perustaa yrityksen, josta on omistettava yli 50% voidakseen sen perusteella hankkia itselleen työluvan, yleisin työlupaehdoin, mutta kansalaisuus on eri juttu.

Sitten ihan muihin asioihin. Meillä Alanyassa on ollut kaksi ihanan keväistä päivää. Kevät on alkanut. Toissapäivänä istuin parvekkeella pitkän ajan, ja vain ihailin pilviharson takaa kuultavaa aurinkoa, lempeää säätä ja keväistä lintujenlaulukonserttia. Ei kestänyt kauaakaan, kun olin taas sormet mullassa, niin kuin kevääseen kuuluu. Samettikukan ja kehäkukan siemenet on istutettu, mutta koska siemenpussit pääsivät kuumumaan viime kesänä kun unohtuivat parvekkeelle, niin voi olla, etteivät ne enää idä. Kokeilen kuitenkin, sittenpähän tiedän. Ja jos käy niin hyvin, että sattuvat itämään runsain mitoin, niin heitin kylvöhiekkaan koko pussilliset, eli niistä riittää sitten muillekin.

Kevään huomaa myös sisällä, sillä sisälämpötila on päivällä +17-18 C, ja tuntuu jo aika hyvältä. Vähän vielä kun
lämpenee, niin voi taas pitää parvekkeen ovia auki päivisin. Siitä nautin. Kuivatin jo pari koneellista pyykkiä parvekkeella, ja on niissä vaan mukava ulkoilmakuivatetun tuoksu, pitkästä aikaa. Ruusut kukkivat parvekkeella aika runsain kukin, ja sipulin ja purjon "tumpit" versovat jo pitkää, vihreää vartta, niin että kohta pääsee leikkaamaan niitä ruoan sekaan. Kaupungilla kevään huomaa pukeutumishaasteesta, sillä toppatakilla on liian kuuma, toppatakki auki palelee ja kevyemmällä takilla palelee erityisesti treeneistä kotiin tullessa. Treeneissä jaksan jo ihan kohtuullisesti, enkä tänään enää vältellyt kaikkia raskaampiakaan askelia, vain osan niistä fuskasin.  Sanoin "joo" kun kysyttiin, voinko lähteä mukaan esiintymään, hankitaanko lisenssi... enkä edes tiedä milloin tai minne, ja mistä ja miten saan asianmukaisen asun. Olin niin väsynyt, etten edes tajunnut kysellä tarkemmin, mutta kysynpä huomenna. Asioilla on taipumus järjestyä.

Kuvat ovat aiemmilta päiviltä, kun jostain kumman syystä kamera ei nyt vaan muistu mieleen ulos lähtiessä. Se on jäänyt pois matkasta jo yllättävän monina päivinä. Mikähän sille on tullut??? Dementiaa se ei voi olla, ei, vaan se on kevättä 😁. On taas niin paljon ihmeteltävää, ja ajatus kulkee jo vilkkaammin kuin toipuva kroppa.

Aurinko paistaa nyt taas jo ihan pohjoisimmassakin Suomessa, niin että kaamosaika on virallisesti päättynyt tässä jokunen päivä sitten. Kyllä se lämmin virtauskin löytää lopulta tiensä myös sinne, ja toivottavasti tännekin sellaiset +30C ja mieluummin reilusti päälle, kiitos. Odotamme innolla kesää, ja nautimme sillä aikaa kevään riemuista. Luonto on vielä monin paikoin lehdetöntä, ruskeaa ja karua, vaan kuukauden päästä on jo ihan toiset näkymät. Yeni Dünya puu on aloittanut kukintansa, se kun taitaa ollakin niitä ensimmäisiä kukkijoita. Toiset seuraavat kohta perässä. OIkein hyvää kevään alkua itse kullekin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Vain blogin jäsenet voivat kommentoida, ja vihaviesteistä, rasismista, uhkailusta tms. ilmoitetaan automaattisesti poliisille, profiilin omistajan kotimaasta riippumatta. Rasistit voivat kokoontua vaikkapa Siperiaan tai Saharaan leikkimään leikkejään keskenään. Kunnolliset, suoraselkäiset ja älykkäät, tunteellisetkin kommentit otetaan ilolla vastaan.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.