torstai 5. tammikuuta 2017

Tuolille parkkeerannut

Mihinkäs se kuu katosi kuvasta...
Kokonaisen päivän olen viettänyt sisällä, katsellen välissä ulos sateeseen ja harmauteen. Pariin kertaan oikeasti harkitsinkin ulos lähtöä, mutta uloskatsominen riitti, ja mukavuudenhalu voitti. Tanssitreenitkin oli tänään peruttu, kylmän sään vuoksi. Ensiviikon alun treenit peruuntunevat myös kylmän sään vuoksi,  mikäli sääennuste pitää paikkansa. Tiedän, että joissakin kouluissa on lämmitys myös liikuntasalissa. Meidän salissamme on sen sijaan luonnollinen ilmanvaihto, joka takaa raikkaan sään 😄.

Eräs mies se jaksaa soitella, puhua höpöttää ja valittaa pitkästymistään, kun on talven vietossa muualla kuin Alanyassa (jossa tekisi ylipitkää työpäivää koko sesongin). Teki mieleni sanoa, että auta mies isääsi töissä, kun niitä töitä hänelläkin taatusti on enemmän kuin tarpeeksi, ja isä on jo vanha papparainen. Ja voisihan hän opiskella vaikka uutta kieltä tai vaikka uuden ammatin, mutta ei. Jotkut vaan ovat sellaisia, että "ei ole miitäään tekeemistää, tylsää". Huh! Ymmärrän rentoutumisen ja lorvimisenkin, silloin tällöin, kun kroppa sitä tarvitsee, mutta että kaipaisi jonkun viihdyttäjäkseen, ja onnettomuudentunteen poistajaksi. Ei-jei, en ole hänen äitinsä, eikä hän ole enää kolmevuotias. Tosin, en muista, että tutut kolmivuotiaat olisivat koskaan pitkästyneetkään. He joko leikkivät, lopettelivat leikkiä tai aloittelivat uutta... elleivät sitten tapelleet leluista tai vastustaneet nukkumaanmenoa. Tuli vaikka mitä muistoja mieleen, ihan laidasta laitaan. Onneksi omat lapset ovat jo isoja.

En kuitenkaan puhunut koko päivää puhelimessa, enkä tuijotellut sadetta tai edes ikkunoista ulos, tv:stä
puhumattakaan. Naputtelin vain tätä läppäriä, ihan tositarkoituksella. Käytännössä olen jo jonkin aikaa pystynyt pitämään sellaisia viikonloppupäiviä, jolloin olen koneella enintää 2h/pv, mutta juuri nyt en malta. Tekstiä naputtelen tulevan viikon aikanakin joka päivä, vähintään 8h / pv.  Kirjoitetaan silloin kun kirjoituttaa, ei kai siinä mitään. Ehkä parin viikon päästä on hyvä aika ottaa pari lomapäivää, nyt ne "vapaat" olisivat vain taakka.

Uudelleen tämä aurinkoisen energinen kuva satamasta 12/2016
Tuttavapiirissä on havaittavissa kevään lähestymistä. Aletaan puhua lomista, ja suunnitellaan lomakohteita ja lentoja, hotellivarauksia tai asuntojen vuokraamisia. Tiedän kokemuksesta, että ainakin muutama heistä katselee edellisen vuoden lomakuvia ja -videoita palauttaen tunnelmia mieleensä. Ja kyllä niitä lämpimiä ja valoisia tunnelmia kannattaakin Suomen tammi- ja vielä helmikuussakin palautella mieleensä vähintään valokuvien kautta. Suomesta kantautuneet -40C pakkaslukematiedot saavat tuntemaan itseni etuoikeutetuksi asuinpaikan suhteen. Itse asiassa täällä ei ole ollenkaan kylmä tuohon verrattuna, ei sitten vähääkään.

Ajatus ja teksti ei nyt blogin osalta kulje, ehkä siksi, kun elämässä ei ole mitään sellaisia tapahtumia, joita tänne kirjoittaisi. JOten siis hyvää yötä tällä kertaa, ja palataan huomenna asiaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Vain blogin jäsenet voivat kommentoida, ja vihaviesteistä, rasismista, uhkailusta tms. ilmoitetaan automaattisesti poliisille, profiilin omistajan kotimaasta riippumatta. Kunnolliset, suoraselkäiset ja tunteellisetkin kommentit otetaan ilolla vastaan, aidoilta ihmisiltä.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.