sunnuntai 12. helmikuuta 2017

"Kerrot arvosi sillä mitä etsit"

"Kerrot arvosi sillä mitä etsit" on vapaasti suomennettu säe Rumin rakkausrunosta. Ihan irrallaankin se on valtavan
kiinnostava lause. Koko runo on hyvin mielenkiintoinen. Itse asiassa tuota säettä makustellessa, pohtiessa ja pyöritellessä menisi helposti vaikka kuinka paljon aikaa. Siitä saisi vaikkapa kokonaisen kirjan, sekä fiktion ja tunteen puolelta, että joku älykkö ihan viisaidenkin sanojen kera. Minä jätän ne viisauden sanat muille, ja mutustelen asiaa hieman mutu-pohjalta tämän naisen logiikalla, ja koska on taas yö pitkällä, niin rajallisesti.

"Kerrot arvosi sillä mitä etsit". Otetaanpa esimerkiksi henkilö, joka etsii toisista virheitä, mokia, likaa ja törkyä, ja listaa niitä itselleen talteen tulevia käyttötarkoituksia varten, kyseisten ihmisten vahingoittamista varten. Hän rakastaa tätä etsintää, tuntee siihen suurta viehtymystä ja käyttää paljon aikaansa. Hänellä on pohjaton kiinnostus tuohon sonnankaivuuuseen, ja hän iloitsee yhdessä kaltaistensa kanssa, kun löytää jotakin. Säkeen perusteella ei ole väliä koulutuksella, ammattiasemalla, aviopuolison tittelillä, pankkitilin saldolla, asumisen tasolla tai millään muullakaan, sillä kaulassa killuvista kultahelyistä huolimatta tunkionpenkoja on tunkionpenkoja, sonnankaivaja on sonnankaivaja.

Tunnet varmaan vanhan intiaanitarun, jossa vanhus opettaa lapselle, kuinka jokaisen ihmisen sisällä käydään taistelua hyvästä ja pahasta. Tarun mukaan vastakkain ovat hyvä ja paha susi. Lapsen kysyessä kumpi voittaa, on vastaus looginen "se, jota ruokit". Sonnankaivajan suhteen on ihan sama asia. Jokaisessa meissä on sonnankaivajaa, toisillä lähes hävinneenä, toisilla voimallisena voittajana. Kyllä, minullakin. Kukin meistä on tehnyt valintansa itse. Aikuisen kun erottaa lapsesta juuri se, että aikuinen voi itse valita mitä tekee ja mitä ei tee. Sonnankaivaja on siis itse valinnut olevansa sonnankaivaja. No, siitä voi myöskin yrittää opetella pois, sillä niin kauan kuin on elämää on myös toivoa. Sitten on niitäkin, jotka viihtyvät kyseisessä tehtävässä, ja esittelevät löytöjään muille.

"Kerrot arvosi sillä mitä etsit". On kuulemma olemassa ihmisiä, jotka varsin voimallisesti uskovat, että jokaisessa
ihmisessä on jotakin hyvää. He uskovat ihmisen hyvyyteen, rakkauteen, armoon ja toivoon, ja levittävät hyvyyttä ympärilleen siellä, missä liikkuvat. Kun sanon, että tuota ihmistä kannattaa varoa, sanoo hän, että onpa tuolla ihmisellä kauniit silmät, ja on ehkä ollut raskas elämä, tarvitsee hoivaa ja rakkautta. He jaksavat rakastaa niitäkin, jotka sylkevät päälle tai pyrkivät musertamaan, ja ennenkaikkea niitä, joilta itseltään on jo toivo ja voimat kadonneet. Tuttu tai tuntematon, sillä ei ole väliä. Ihminen, eläin tai luonto, silläkään ei  ole väliä. Aina ja kaikessa he näkevät hyvää, edes pienen ripauksen, välittämistä varten tarpeeksi.

"Kerrot arvosi sillä mitä etsit". Äärimmilleen väsynyt, äksyilevä ja nuhjuinen rahan pyytäjä, mitä hänessä näet? Humalainen, alkoholin turvottama mies pissat housussa, mitä hänessä näet? Kanssaihmisiään tietoisesti kerrasta toiseen pettänyt pukurouva, kieroja konsteja käyttävä kauppamies, seläntakana peloissaan haukkuva entinen tuttava, konkurssin tehnyt yrittäjä, äärimmäisen hankala naapuri, psyykkisesti sairastunut työtoveri tai perheensä hyvinvoinnin suhteen välinpitämätön himopeluri, mitä heistä näet kun heitä katsot? Jos siis edes katsot. Todennäköisemmin moni on näkemättä, sulkee silmänsä eikä ole huomaavinaankaan. Tai tuo ensimmäisessä esimerkissä kerrottu sonnankaivaja, mitä hänessä näet kun häntä katsot?

Sillä, mitä joku muu tekee, ei ole mitään väliä minulle tai sinulle. Ainoastaan omilla ajatuksilla ja omilla toimilla on väliä omalla kohdalla. Minä kerron oman arvoni sillä, mitä minä etsin. Sinä kerrot oman arvosi sillä, mitä sinä etsit, mutta minulle sillä ei ole merkitystä, koska se ei ole minun elämääni. Ja hän kertoo oman arvonsa sillä, mitä hän etsii, mutta sekin on hänen asiansa, eikä siis ole minun tai sinun työmaata eikä arvosteltavissa millään tavoin. Tässä asiassa oma napa on tärkein, siis tärkeintä on hoitaa kuntoon oma osuutensa, omat valintansa, oma tapansa nähdä muut ihmiset ja hyvä heissä. Minun työsarkani tässä asiassa on pitkä ja kivinen, todella työläs. Mites sinulla?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Vain blogin jäsenet voivat kommentoida, ja vihaviesteistä, rasismista, uhkailusta tms. ilmoitetaan automaattisesti poliisille, profiilin omistajan kotimaasta riippumatta. Kunnolliset, suoraselkäiset ja tunteellisetkin kommentit otetaan ilolla vastaan, aidoilta ihmisiltä.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.