lauantai 11. helmikuuta 2017

Tervetuloa vaan

Alanya ja Vercenik pastanesi, kakun valinnasta alkoi juhlat 10.2.2017
Eilen tuli juhlistettua valmistumista ja päivää todella hyvällä mustikka-juustokakulla. Mustikkaa ei täällä paljon ole näkyvillä eikä tarjolla, mutta yksi konditoria, Vercenik Pastanesi (Sevket Tokus) tekee todella hyvää mustikkakakkua ja myös mustikkajäätelöä. Jäätelöt vaan ovat nyt talvitauolla. Toivottavasti ilmestyvät valikoimiin taas kevään edetessä. Ja kevättä täällä nyt on, niin säiden kuin ihmistenkin puolesta. Hiukan tekisi mieleni lähteä jonnekin vuoristoon taas päiväkäynnille, tosin tällä kirjoitusinspiraatiolla tiedän istuvani tällä tuolilla seuraavan kuukauden melko tiiviisti. Vain tanssitunnit ja lenkit saavat tästä pois, se on meininkin tällä hetkellä.

Niin jäi viime yön kuunpimennys katsomatta, sillä suomen aikaa se olisi ollut 02:32 ja meidän aikaa siis 03:32... tai myöhemmin, miten nämä pituuspiirit nyt sitten lasketaankaan tässä tapauksessa. Joka tapauksessa siis nukuin hyvin, enkä odotellut tuota kuutamoa. Muutamia kuvia olen tämän päivän uutisvirrassa siitä nähnyt, joten eiköhän se tällä kertaa riitä. Punastuvaa kuuta sen sijaan en ole koskaan aikaisemmin nähnyt, eli juuri se olisi ollut tuossa kiinnostavaa. Toisaalta toiset kutsuivat kirjoituksissaan viime yön kuunpimennystä Lumikuuksi, joten en nyt tiedä mitä oli ja mitä ei ollut, joka tapauksessa kuunpimennys oli. Sen parina on seuraava auringonpimennys 26.2.2017. Sitten ei olekaan tänä vuonna muita, kuin 7.8. kuunpimennys, ja parinsa 21.8. auringonpimennys. En tiedä miten tuo seuraava auringonpimennys näkyy Turkissa, mutta eiköhän sekin aikanaan selviä.

Pieni kurkistus myös terveyden maailmaan. 17.12.2014 halvaantuneen oikean puolen toiminta on tällä hetkellä pääosin samanlainenkuin vasemmankin. Vasen käsi on ottanut oikealta monia tehtäviä, on aiempaa aktiivisempi ja nykyään lähes yhtä tarkka kuin oikeakin käsi, siis hienomotorisesti. Kätisyys on osittain vaihtunut, niin että nykyään käytän tarkoissakin tehtävissä molempia käsiä, vähän tilanteesta riippuen. Jaloissa sen sijaan on silminnähtäviä muutoksia. Lihasvoima ja lihasten hallinta on aikalailla samanlainen, mutta oikean jalan laskimoiden seinämien lihakset ovat "luovuttaneet", enemmän laiskistuneet ja antaneet laskimoiden laajentua hämmentävän paljon. Vasemmassa jalassa tätä muutosta ei näy ollenkaan. No, oikealla puolella tuo päänkin valtimolaajentuma oli pari vuotta sitten. Ja tinnitus-murunen, se ei ole luovuttanut, ei väistynyt eikä poistunut, vinkuu vaan sekä sitä perusnuottiaan, että pulssin ja verenpaineen mukana vaihtelevaa kakkosnuottia. Vanhenemista ei mikään estä, eikä tarvitsekaan, sillä tätäkin elämä on. Jos elän vielä enemmän kuin vuoden, niin olen jo elänyt pitempään kuin oma äitini. Elämä on rajallinen, joten kannattaa elää nyt, kun sitä vielä on jäljellä. Huomisesta ei kukaan tiedä.

Linnut sirkuttavat ulkona, kukko elämöi naapuritalon pihalla, autojen äänet ja rakennustyömaiden äänet kantautuvat hyvin
Alanya Vercenik Pastanesi ja paikan isoimmat kakut
sisälle ja ajoittain mouruaa joku kollikissa jossain pihan sopukoissa. Jep, on taas päästy siihen aikakauteen, että parvekkeen ovet ovat auki, ja siitä huolimatta sisälämpötila on +19C. Tuntuu ihan ruhtinaalliselta, kun saa yhteyden ulkoilmaan. Jotenkin kaikki ovet ja ikkunat tiukasti kiinni asuminen on ahtaan oloista. Tuossa kilometrin päässä on iso asuinhuoneistokompleksi, jossa ylimpien kerrosten kattohuoneistojen kahdessa huoneistossa on poreamme parvekkeella, ulkona.  Kun kävin aikanaan kiinteistönvälittäjätuttavani kanssa katsomassa huoneistoja, niin ratkaisu tuntui meistä molemmista oudolta. Kuka nyt haluaisi alasti parvekkeelle, jonne monet muutkin näkevät. No, toki sellaisiakin ihmisiä jossakin on, mutta ei välttämättä kuitenkaan ihan jonoksi asti kiinteistönvälittäjän etuovelle. Jäi myös kysymys, että ovatko ne poreammeet varmasti sellaisia, että ne lämmittävät sen veden, sillä viime talven kokemuksen perusteella itseltä olisi jäänyt amme käyttämättä myöskin kylmyyden vuoksi. Avantouinnin harrastaja olisi ehkä nauttinut.

Ei mene kauaa siihenkään, kun meilläkin ulkouima-allas puhdistetaan ja täytetään taas kesäkäyttökuntoon. Tällä hetkellä siellä on 1/3 osa vettä, roskaista ja leväistä. Sen jälkeen kun samaa allasta käyttävät naapuritalon turistit marraskuulla lähtivät, on allas ollut talviteloilla. Näillä säillä ei ole yhtään tehnyt mieli mennä uimaan. Alanyassa on hyvä uimahallikin, mutta ei ole tullut käytyä sielläkään. Uintihalut herännevät taas kesäkuussa, kun vesien ja ilman lämpötila on sopivissa lukemissa.  Siihen asti tehdään talvijuttuja. Tänään olisi hyvä olla sen verran aktiivinen (tietokoneen ulkopuolella), että saisin erään neulepuseron valmiiksi, vaan katsotaan nyt kuinka käy. Voihan se olla, että kirjoitus ja lenkki tai tanssi voittaa. Lisätty illalla: ei voittanut, niin vain valmistui tuokin pitkä neule. Kohta on taas aika perinteisen, jokalauantaisen tv-sarjaistunnon. Mukavaa iltaa, missä sitten oletkin. Ja jos siellä jossakin on tylsää ja pimeää, tervetuloa tänne. Reilut pari tuntia sitten ihailin kaunista auringonpaistetta, samalla kun ompelin taskua kiinni tuohon neuleeseen, ja säikähdin ukkosen pauketta perusteellisen hirmuisesti. Siis kauniissa auringonpaisteessa istuessa ei tullut vilkuiltua sivulle. Vuorilta laskeutui kunnon ukkonen, pimensi alueen ja kasteli kukatkin mennessään.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Vain blogin jäsenet voivat kommentoida, ja vihaviesteistä, rasismista, uhkailusta tms. ilmoitetaan automaattisesti poliisille, profiilin omistajan kotimaasta riippumatta. Rasistit voivat kokoontua vaikkapa Siperiaan tai Saharaan leikkimään leikkejään keskenään. Kunnolliset, suoraselkäiset ja älykkäät, tunteellisetkin kommentit otetaan ilolla vastaan.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.