keskiviikko 8. maaliskuuta 2017

Tipu, kana vai kalkkuna

Alanya, Chicken by Muzzi ja Päivän naurut
Ettei lukijan tarvitse miettiä, että onko tässä piilomainontaa vai ei, niin sanon ihan suoraan, että voi tämän mainoksenakin ottaa.

Osa lukijoista muistaa Muzzin ja hänen by Muzzi ravintolansa 1-3 vuoden takaa tuolta linja-autoseman läheltä, Aydin hotellin alakerrasta. Sitten iski asiakkaitten vähyys, ja se putiikki suljettiin. Kun tiikeri ei juovistaan pääse, niin uusi by Muzzi on taas pystyssä, tällä kertaa Atatürk kadulla, lähellä Tac Premieriä, Alaadin Beach HOtellia ja Naboenia yms. Lähellä siinä, missä Kleopatraranan alkupäästä tuleva pikkukatu yhtyy Atatürk katuun. Blue Night on ollut tuossa ennenkin, ja nimi säilyi nytkin, tavallaan. Ravintola on kahden miehen käsissä, joten Muzzi sanoi, että hänelle riittää tuo nimiosuus tuolla nurkassa. Paikan päällä päivänvalossa näin vain sanat by Muzzi... mutta kotona tuota heidän kuvaansa katsoessa valkeni koko totuus: Chicken by Muzzi.

Sain sellaisen täysin hervottoman nauruhepulin, että on nyt varsin rento olo ja naurukiintiö aikalailla loppuun kulutettu. Tuon Muzzimpi ei nimi voi olla. Muzzi ja naiset, trallalallalaa. Mies lienee onnensa kukkuloilla jälleen, ja mikäs siinä, se hänelle suotakoon. Kun menin onnittelemaan sekä Muzzia että Menduhia, ja jäin ensin puhumaan Menduhin kanssa enkä mennyt sisälle Muzzin pöytään hänen viittoiluistaan huolimatta, niin hän saapui lopulta tuohon kadun varteen, samaan pöytään, jossa istuin. Ja eihän hän tiedä minkä verran olen turkinkielessä kehittynyt, vaan edelleen kohtelee minua turkinkielentaidottomana. Hän siinä alkoi omat liirum laaruminsa söpöydestä ja tukasta yms. englanniksi, mutta minä olen niille jo immuuni. Sen sijaan ne herättivät valtavan rektion toisessa naisessa. Minua kymmenisen vuotta vanhempi, nätti nainen minihameessa ja korkokengissä singahti pitämään huolta reviiristään, ja miesten poistuttua paikalta yritti käyttää katseen voimaa minuun, ymmärtämättä, että hukkaa energiaansa ihan turhaan. Voi himpulat miten teki mieleni sanoa jotakin hänelle, Muzzin päivän Chickenille, mutta onneksi hillitsin itseni siinä asiassa. Nauroin vasta kotona, siitäkin edestä.

Ihan lähi aikoina avautuu myös toinen hyvin mielenkiintoinen paikka, toisen Konyalaisen toimesta. Kerron King's Placesta kunhan se on valmis. Se tulee olemaan vastapäätä Theo's Placea, entisessä Kalle's Placessa, ja senkin omistaja on tuttu mies niin minulle kuin joillekin lukijoillekin.

Niin että turistisesonki Suomen kesään verrattavine lämpötiloineen on auki, kokemisen arvoinen mesta on auki (naurutakuu, draamaa, tanssia), siellä on jo puolituttu omistajapuolikaskin, joten sinne voi mennä niin kuin omaan olohuoneeseensa ja tervehtiä kuin tuttua, Merhaba Muzzi.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Vain blogin jäsenet voivat kommentoida, ja vihaviesteistä, rasismista, uhkailusta tms. ilmoitetaan automaattisesti poliisille, profiilin omistajan kotimaasta riippumatta. Rasistit voivat kokoontua vaikkapa Siperiaan tai Saharaan leikkimään leikkejään keskenään. Kunnolliset, suoraselkäiset ja älykkäät, tunteellisetkin kommentit otetaan ilolla vastaan.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.