sunnuntai 28. toukokuuta 2017

Alanyaan saapui Galatasaray ūüėé

Alanya Kleopatraranta, aurinko ja lämpö ovat jo siellä.
Galatasarayn jalkapallojoukkueen mukanaan kuljettanut kone on laskeutunut Alanyan kentälle :)) . Jalkapallofanit
tietävät mitä se merkitsee. Spor Toto Super Liigan 33. viikolla Galatasaray ja Aytemiz Alanyaspor kohtaavat Alanyan uudella stadionilla Obassa. Hyvin mielenkiintoinen matsi on tiedossa, paitsi jos Galatasaray vie Alanyaa kuin pässiä narussa. Naisenlogiikalla odotan näin käyvän, sillä ensimmäistä kauttaan supeliigassa pelaava paikallisjoukkue kohtaa monta vuotta sarjakärjessä olleen, kokeneen liigajoukkueen. No, ihmeitäkin voi aina tapahtua. Pistetilanne on tällä hetkellä seuraava: 1. Besiktas 71, 2. Istanbul BB 70, 3. Fenerbahce 61, 4. Galatasaray 58. AlanyaSpor on sijalla 11 40:llä pisteellä. Ottelu alkaa siis huomenna maanantaina kello 20.00.

Alanyaan Turkin sisältä tulleet turistit ovat saaneet aikaan sen, että Alanyassa keskustellaan vakavasti roskaamissakon käyttöönotosta. Moni syö auringonkukansiemeniä ja muita vastaavia kuorellisia siemeniä, ja heittää tai jättää jälkeensä todella ison sotkun, koska ne kuoret jäävät usein juuri siihen, missä syönti on tapahtunut. Niinpä kaupungin siisteydestä ja järjestyksestä vastaavilla tahoilla on mahdollisuus saattaa roskaaja vastuuseen tekosistaan, ja antaa muistutukseksi ja opetukseksi 203 TL sakko, mikäli käytäntö päätetään ottaa käyttöön. Hyvä, todella hyvä... Kaupungilla on kuitenkin roska-astioita pienen matkan välein, joten on ihan asiallista ja kohtuullista vaatia, että kukin huolehtii jätteensä roskikseen, olivat ne sitten mitä laatua tahansa. Kaupungilla on nyt myös hyvä jätteenkierrätyssysteemi, jota parhaillaan ajetaan käyttöön, johon ihmisiä yritetään saada oppimaan. Alanyan on monessa asiassa edelläkävijä, ja siitä olen hyvilläni. Ympäristön siisteys on yhteinen ilo.

Minä yritän jaksaa odottaa vielä muutaman päivän lääkäriaikaa, jota nyt tarvitsen ja kaipaan. Eniten kaipaan vastauksia siihen, mikä tämän hirveän nivelkipuilun aiheuttaa. Seuraava kysymys on tietysti millä tämän saa pois. Ja miten se vaikuttaa tuleviin vuosiin jne. Olin kaksi päivää poissa töistä, ja levosta ja kipulääkkeistäkin huolimatta niin kävely kuin esim. tuolilta ylös nouseminen olivat tuskallisia. Ihan pienen lenkin kävelin silti ulkona, koska en luovuta, ja katselin luonnon vihertymistä villapaidasta läpi tunkevasta kylmyydestä huolimatta. Taivas oli verhoutunut pilveen, mutta ainakaan sillä hetkellä ei satanut. Muilta osin en juurikaan jaksanut säitä seurata. Tulevan viikon sääennustetta sen sijaan katselin "sillä silmällä", kunnes päätin olla uskomatta näkemääni.

Kylmät ja pilviset kuvat vaihdoin lentojen katseluun, vaikken edelleenkään osta lentolippuja, ennen kuin on hieman enemmän vastauksia ja valmista. Ja jos on niin älyttömän huono tuuri, että reumakokeiden tulokset pitävät paikkansa ja piti vielä kärttyinen nivelreumakin saada riesaksi, niin siitäkin huolimatta tiedän mitä teen jatkossa. Elän. Niillä resursseilla mitä on, sillä liikuntakyvyllä mitä jää, ja koko tällä intohimolla aion elää, loppuun asti. En taatusti jää nököttämään mihinkään tuolille tai nurkkaan kipulääketokkurassa tai kärsien. En jumiudu edes mihinkään tiettyyn maahan tai kaupunkiin, enkä varsinkaan sivullisten asettamiin "sairas"-muotteihin tai muihinkaan toisten vaatimiin raameihin. Liikun, menen ees sun taas, ja elän täysiä päiviä, kokonaisia tunteja, kallisarvoisia minuuttejakin. Elän niin kuin minulle on tarkoitettu. Toiset eläkööt omaa elämäänsä, niin kuin heille on tarkoitettu.

"On vain kaksi tapaa elää elämääsi.
Toinen on se, ettei mikään ole ihme.
Toinen on kuin kaikki olisi ihmeellistä.
- Albert Einstein


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Vain blogin jäsenet voivat kommentoida, ja vihaviesteistä, rasismista, uhkailusta tms. ilmoitetaan automaattisesti poliisille, profiilin omistajan kotimaasta riippumatta. Rasistit voivat kokoontua vaikkapa Siperiaan tai Saharaan leikkimään leikkejään keskenään. Kunnolliset, suoraselkäiset ja älykkäät, tunteellisetkin kommentit otetaan ilolla vastaan.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.