keskiviikko 7. kesäkuuta 2017

Oho

Alanyan KAlelta. Nyt tuolihissireitin lähistöllä.
Ei ole sattumaa että tapasimme.
Joko sinun oli määrä käynnistää muutos minun elämässäni,
tai minun oli määrä olla se, joka saa sinut tekemään muutosta elämässäsi.

Tuo oli vapaamuotoisesti suomennettu eräästä englanninkielisestä taulusta, jonka näin. Harmi, ettei taulussa ollut mietelauseen sanojan nimeä, sitä ihan alkuperäistä.


Kaikenlaisia kohtaamisia olen edelleen pohtinut, tai lähinnä niiden sanomaa ja merkitystä. Otan esimerkiksi suomalaisen naisen, johon tutustuin työni kautta. Tapasimme pari kertaa ulkona ihan muuten vaan, mutta sitten tapahtui asioita, joista ajattelin, ettei kaikki ollut ihan sitä miltä näytti. Eräänä työpäivänä hän viestittelee, tällä kertaa eri numerosta kuin aiemmin, ja kysyy kanssaan kaljabaariin illanviettoon... siis ei kiitos. Kerroin myös, että olen kipeä, ja yritän vain selviytyä työstä (kun ei ollut silloin vielä sairaslomaakaan). No, sitten minulla keitti kärsivällisyys, kun toinen jatkaa ja automaattisesti olettaa, että tottakai olen sairaslomalla ja makaan kotona, vaikka juuri sanoin olevani töissä. Hhmm. Yritän selittää, että olen töissä (lue myös rivien välistä: kiitos kun viestittelet, mutta nyt ei olisi aikaa roikkua puhelimessa tekstaillen). Jostain syystä hän ei edelleenkään usko etten ole sairaslomalla, ja tivaa miksi muka en saisi sairaslomaa (lääkäri ei kirjoita) tai kovempia kipulääkkeitä (en voi käyttää moniakaan). Tyydyn sanomaan, etten jaksa nyt höpöttää. No, keskustelu katkeaa siihen, kun hän loukkaantuu. Juuri sillä hetkellä en jaksa siitä välittää, vaan ajattelen, että laitan viestin myöhemmin, kun on siedettävämpi ja vähemmän ärtyisä olo. KUn sitten aikanaan laitoin hänelle viestin siihen viimeiseen numeroon, jonka hän sanoi vaihtaneensa uudeksi omaksi numerokseen, niin näen, ettei kyseinen viesti mene perille, eikä kyseinen liittymä ole käytössä / puhelimessa. Aiempi numero näkyy olevan käytössä, mutta miksi tuo valhe piti kertoa? Mitä hän oikein haki?

 Tulee mieleen myös aiemman tapaamisen outo kysymys: "Kun tapaan Istanbulissa asuvan suomalaisen XX, niin mitä voin kertoa hänelle sinusta?" ...vain senkö takia olemme tavanneet, että voit kertoa jollekin minusta jotakin? Eikö elämässäsi ole enempää syvyyttä, todellista elämää? En voi käsittää miksi yhteiskunnassamme on paljon elämällä leikkijöitä ja epäaitouden taakse piiloutuvia pelureita. Ihmisillä on vääriä profiileja, feikkiprofiileja vaikka kuinka paljon, ja pelureiden itsensä mielestä se on ok. On puhelinnumeroita sitä ja tätä tarkoitusta varten. Kuinka he edes muistavat millä nimellä mihinkin numeroon vastaavat. Ja samaan aikaan vaivaa yksinäisyys ja synkät ajatukset. Päivät käyvät pitkiksi, ei oikein ole tekemistä eikä juttukaveria. Ei kai kukaan voi tosissaan olettaa, että feikkiprofiilien, monien numeroiden ja salaperäisyyden tai salasuhteiden kautta löytyy omaan elämään todellista onnea ja täyttymystä. Kaikki feikki ja kaikki valheellisuus tulevat näkyviin, se on vain ajan kysymys.

Tuolihissi menee näiden talojen edestä, hyvällä näkymällä.
Joka viikko sanon Alanyassa paluutani odottavalle ystävälleni milloin palaan. Joka viikko hän kysyy milloin palaan. Tuohon hänen kysymykseensä olen 2014 ja 2015 hermostunut montakin kertaa. Nyt se hymyilyttää. Nyt vasta ymmärrän mitä sen kysymyksen takana on, miksi se kysymys on hänelle tärkeä. Hän puhuu asiakkaittensa ja työntekijöittensä kanssa paljon, ja ihan mistä vaan. Minunkin kanssani kasvotusten hän puhuu ihan mistä vaan. Viesteillä keskustelua hän ei harrasta. Se vain ei luonnu häneltä. Olen vuosien aikana monta kertaa murissut hänelle siitä, ettei hänestä ole kuulunut mitään, ettei hän ole pitänyt yhteyttä tarpeeksi usein. Hah, tuo on hänen tapansa kertoa, että hän muistaa olemassaoloni, hän välittää siitä mitä minulle kuuluu, ja hän kaipaa ja odottaa paluutani, ja sitä että saa taas nauraa. Meistä kahdesta hän on se, joka pitää yhteyttä. Jos minusta olisi kiinni, niin menisin sinne täysin ilmoittamatta, kävelisin vain sisälle ja sanoisin "Hei, tulin".

Tuossa lauseessahan on tiivistyneenä kaikki tarvittava. Siinä tulee ilmi kohteliaisuuskulttuuri monine sanakäänteineen, iso ystävän arvostus, suunnaton kaipaus ja hersyvä ilo tapaamisen johdosta, eikö totta 😉. Suomalaiselle tämä ihan selkeä asia, eikä sitä tarvitse mitenkään selitellä. Kohteliaammassa ja puheliaammassa kulttuurissa kasvaneelle tämä ei ehkä ole niinkään selvä. Jos puhuisin turkiksi kaiken sen, mitä nuo kaksi sanaa suomenkielessä pohjimmiltaan ja kaiken kaikkiaan tarkoittavat ja ilmaisevat, niin saisin puhun monta minuuttia ja kuunnella vielä vastauksetkin. No niin -yleisilmaisun jälkeen tuo Hei, tulin on selkeä suosikkini sijalle kaksi. Erittäin käyttökelpoinen ja kattava. Kolmossijalle yltää ehdottomasti Oho.

Hetken mietin noiden turkinkielisiä versioita, ja se ei ollut ollenkaan kiva mietintätuokio... alkoi tulla jos minkäkinlaista sanaa, sanayhdistelmää tai vaan ihan tyhjiä ajatuksia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Vain blogin jäsenet voivat kommentoida, ja vihaviesteistä, rasismista, uhkailusta tms. ilmoitetaan automaattisesti poliisille, profiilin omistajan kotimaasta riippumatta. Kunnolliset, suoraselkäiset ja tunteellisetkin kommentit otetaan ilolla vastaan, aidoilta ihmisiltä.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.