maanantai 26. kesäkuuta 2017

Turkinkieltä ja teetä

Denizliä kohti menossa, ikkunan läpi kuvattu
Oma päiväni lyhyesti ilmaistuna on sisältänyt ompelua (inspiraatio löytyi), siivousta (0,5 l teemuki kaatui ompelukoneen vierelle), leivontaa (koska kone ja kankaat kastui ja keljutti), kaavojen piirtämistä, lisää ompelua ja ruoanlaittoa. Tähän on siis mennyt koko päivä. Ai niin, puhuin yhden puhelun. Olin reilun tunnin sosiaalinen ja puhelias. Mutta tuurista pari sanaa. Käytän aina 0,5 l teemukia, jos se vaan on mahdollista. En muista, että olisin kaatanut sitä täällä, tai muuallakaan kuin korkeintaan kerran aiemmin. Nyt nivelkipujen innoittamana kurkotin kuppia pöydältä, kun en olisi viitsinyt nousta keinutuolista... sillä seurauksella, että sitten kuitenkin nousin, hain pyyhkeen ja luutun ja kuivasin ja kyykin ja kuivasin. Siinä kuivatessa ihmettelin, että kuinka ompelukoneesta voikin valua noin paljon teetä, että mistä se oikein tulee 😅 ja lopultakin tajusin irrottaa koneen sähköverkosta.

Seuraavaksi katse kiinnittyi uuteen, punaiseen nahkalaukkuuni, joka oli pöydän alla, niin kuin se täällä ollessa usein
Alanyassa on taivaallisen lämmintä <3
on. Ja sen vieressä oli musta, vanhempi MK laukku. Molemmat olivat saaneet reippaat loraukkset teetä osakseen. Ei tullut yhtään Wau-elämystä siinä, kun katseli teen valumajälkiä nahkapinnalla, ja laukun sisävuorissa. SIKSI siis ompelufiilis kuoli, ja alkoi tehdä mieli jotain hyvää. Kun kaapista löytyi sekä amerikkalaisten suklaakeksien ohje, että tummaa appelsiinisuklaata, niin löytyi sopiva lohtuherkku, ja leivontainspiraatio. Ja yhtään en syönyt... toiselta pelliltä. Se säästyi, toisin kuin ensimmäisen pellillisen kuumat ihanuudet. Ugh.

Lentolippujenosto-kuume on korkealla, eikä sääennusteen katsominen auta yhtään ainakaan kuumeen laskussa. Oi ihanuus mitä lämpötiloja. Merivesikin on jo +27,3 C eli uintilämpöistä. Huomiseksi on luvattu lähes tuuletonta päivää, ja merikin on aikalailla tyyni. Aaltojen korkeudeksi ennustetaan 20 cm :)) . Kyllä kelpaisi kelluskella uimapatjalla tai vaikkapa suppailla pitkin suojaista rannikkoa.

Tältä paikkakunnalta, missä nyt olen, en tiedä edes yleisten uimarantojen sijaintia.  Sitä kysyttiin minulta eilen, sillä perusteella että tiedän kun asun täällä... Juu, olen asunut 3 kk, enkä  juurikaan liiku missään. Eikä ole spontaanistikaan tullut vastaan mitään uimarannan näköistä aluetta.

Turkin kielestä hieman tietoa, sellaista josta en ole aiemmin muistanut puhua. Turkinkieli kuuluu uralilais-altailaisiin kieliin. JOs on suomenkielen taustoista hieman perillä, ainakin sillä logiikalla, jolla itselle on aikanaan opetettu, niin suomenkielikin kuuluu kyseiseen kieliperheeseen, ja sen uralilaiseen ryhmään (alaryhmä suomalais-ugrilaiset, vai miten se nyt meni). Turkinkieli taas kuuluu sinne kyseisen kieliperheen altailaiseen ryhmään. Laajasti ajateltuna, hyvin laajasti, voisi sanoa että jotain sukulaispiirteitä kielessä on. No onhan siellä :)) . Molemmissa kielissä on kielen rakentumisen suhteen paljon samaa logiikkaa.

Tuohonkin suuntaan olisi kiva ajella
Turkkia on puhuttu jo 8.500 - 5.500 vuotta. Vanhimmat kirjoitetut tekstit ovat löytyneet nykyisen MOngolian alueelta. 1200 luvulta on säilynyt paljon tallennettua tekstiä, ensin Sultaani Velediltä, sitten pojaltaan Mevlana Celaleddin-i Rumilta, Ahmed Fakihilta, Seyyad Hamzalta ja Yunus Emreltä. MOni heistä on tuttu nimi, jollei muuten niin mietelauseiden ja filosofisten pohdintojen puolelta. 1300-1500 -luvuilla puhuttiin vanhaa Anatolian turkkia, 1500-1900 Ottomaaniturkkia, ja 2000-luvulla nykyturkkia. Siksikin joistakin sanoista on olemassa nykyään käytetty versio, sekä useita vanhoja versioita. Sanasto on todella runsas ja vivahteikas, oikea kielenopiskelijan "unelma". No, haasteellista, mutta upeaa. Vuonna 1928 Turkissa luovuttiin arabialaisista aakkosista, ja siirryttiin latinalaisiin aakkosiin. Moderni turkinkieli on sekä kirjakieli että puhekieli, jossa on paljon erilaisia murteita. Kieli myös kehittyy, ja saa kehtityä koko ajan vapaasti, ja siihen otetaan paljon lainasanoja muista kielistä. Esimerkkinä vapaasta kehittymisestä olkoon tsiis keik, juustokakku (cheese cake), joka on syrjäyttänyt perinteisen peynirli pasta ilmaisun.

Ihanaa, aurinkoista tiistaita! Ja jollei aurinko paista ulkona, anna paistaa sisällä :) .

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Vain blogin jäsenet voivat kommentoida, ja vihaviesteistä, rasismista, uhkailusta tms. ilmoitetaan automaattisesti poliisille, profiilin omistajan kotimaasta riippumatta. Kunnolliset, suoraselkäiset ja tunteellisetkin kommentit otetaan ilolla vastaan, aidoilta ihmisiltä.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.