maanantai 17. heinäkuuta 2017

Helsinki - Rooma

Norwegianin myymä lento Helsingistä Roomaan (FCO)
Miten ja miksi juuri Rooman kautta Turkkiin, se on tämän päivän aihe.

Olin suunnitellut ihan toisenlaista matkustamista halki euroopan, ja kysyin matkalle jo kavereitakin, kun sitten tuli se "katso Norwegianin sivut" ahaa-elämys ihan viimeisenä mahdollisena iltana. Olin siis oikeasti jo nukahtamassa, kun tuo piinaava ajatus iski niin vahvasti, että eihän siinä auttanut muuta kuin nousta ylös, avata Norwegianin sivut ja sieltä lentotarjoukset. Siinä vaiheessa siirryin yläkerrasta keittiöön, etten herätä talonväkeä, sillä iski aikamoinen innostuksen puuska. Sen lisäksi että Norwegian oli avannut uusia reittejä, sillä oli myös käsittämättömän edullisia kampanjahintoja joillekin reiteille.

Katselin ensin lentoja Turkin naapurimaihin, ja ajattelin jatkavani junalla sieltä Istanbuliin ja Istanbulista Antalyaan tai Konyaan, loppumatkan sitten bussilla. Ne lentohinnat
Rooman FCO-kentällä T3 edestä
olivat kohtuullisen hintaisia nekin, mutta sen jälkeen silmiini osui vielä Rooma 49 €. Muuta ei tarvittu, olin heti myyty. Tuo 49 € Rooman lento olisi ollut 28.7. vaan kun minä halusin matkustaa jo aiemmin. HIntakalenteri näytti lähimmän viikon eri päiville 200 - 400 € lentohintoja, paitsi maanantaille 69 €, ja se sisälsi verot ja lentokenttämaksut, 10 kg käsimatkatavaran ja 20 kg laukun ruumaan. Klikkasin varauksen kiinni saman tien, ja ostin lennon pois. Muistin nähneeni mainoksista, että turkkilainen Pegasos-lentoyhtiö lentää Roomasta Istanbuliin edullisesti. Istanbulin lento onnistuihin seuraavalle päivälle, joten päätin viettää mukavan vuorokauden Roomassa.

Niin, monenlaisia asioita voi päättää ja suunnitella, muttei kaikki mene aina niin kuin haluaa. Helsinki-Vantaalla tuohon Roomalaisen lentoyhtiön Blue Panorama, Boeing 767-300ER:ään nousu oli kuin olisi kääntänyt aikaa taaksepäin. Kone oli vanha jättiläinen. Se saapui
Rooman FCO-kentällä T3 edestä
myöhässä ja lähti myöhässä. Minulle osui kuitenkin eturivin paikka, todella hyvin jalkatilaa, ikkuna viereen ja Roomassa asuva suomalainen toiselle vierustalle. Lisäksi alkumatkan ajan oli upea, kirkas lentosää, ja ikkunasta näki maahan asti. Käytin tilaisuuden hyväkseni, ja nautin paljon alle levittäytyvien maisemien katselusta. Jossain Saksan eteläosissa, ennen Alppien ylitystä meni pilviseksi, vieressäistuja heräsi uniltaan, ja alkoi puhelias sessio.

Rooman FCO, TaxFree-aluetta E-terminaalien aulasta
Hän oli asunut Roomassa vuosia, ja sanoi minulle muutamia asioita hyvinkin suoraan. Tulimme Roomaan myöhässä, odottelimme laukkuja ikuisuudelta tuntuvan ajan (samalle hihnalle tuli ensin kahden muun koneellisen laukut), ja pääsimme nopeasti läpi passintarkastusjonosta elektronisen passin ja automaatin ansiosta. Tiesin, että Fiumicinon kentän 3.terminaalin alakerrassa on vartioitu matkatavarasäilytys, joten suuntasin ensimmäiseksi etsimään sen. Koneemme saapui terminaali kakkoseen. Rooman Fiumicinon (FCO) kentällä kaikki kolme terminaalia ovat yhtenä kaarevana pötkönä, ja koneestaulostulosuunnassa T3 jää oikealle, T1 vasemmalle.

Kello oli varttia vaille kuusi illalla, kun jätin laukkuja tiukasti vartioituun, oikeasti turvalliseen laukkusäilöön. Sain luovuttamistani laukuista kuvan mukaisen kuitin, joka tehtiin passini mukaisilla tiedoilla. Säilytyksen hinta oli 6 € / laukku / vrk. Olin liikkumisesta ja laukkujen raahaamisesta niin kivulias, etten jättänyt itselleni mitään muuta kannettavaa kuin olkalaukun varusteineen. Tässä vaiheessa alkoi matkakumppanini ohjeet käydä toteen. Hän sanoi, että ennen kuin pääsisin Rooman keskustaan olisi jo niin pimeää, etten näe siellä mitään nähtävyyksiä, ja yksin liikkuvana vanhempana naisena olisin vain huijareiden ja taskuvarkaiden helppo uhri. Hän suositteli että jäisin ihan sovinnolla joko lentokenttähotelliin tai menisin korkeintaan Fiumicinon alueelle tuohon lähelle, ja ruokailisin siellä sekä majoittuisin sinne. Aamullakaan en ehtisi käydä
Matkatavarasäilytyksen kuitti
E-aulaa ja osa jazzkvintettoa
keskustassa ainoankaan nähtävyyden luona, kun kentällä tarvitsee olla jo ennen puolta päivää. Niinhän siinä siis kävi, että Rooman keskusta jäi näkemättä, ja moni kuva ottamatta, koska kännykän laturikin oli siellä turvasäilössä. Kaikki meni siis "juuri niin kuin oli suunniteltu".

T2:n pizza-ateria 7,90 €, tai jotain sinne päin
Aamulla vielä kivistävimmillä nivelillä raahauduin hakemaan laukut T3:sta, ja hinasin ne ja itseni T2:een. JOtenkin taas ajatuksen tasolla mokasin, sillä olin ajatellut, että syön aamiaisen T2:ssa, vien ruumalaukun hihnalle ja jatkan tutustumaan taxfree-kauppojen puolelle ihastelemaan tarjontaa. No, koska minulla ei ollut lähtöselvitystä tehtynä eikä mitään maihinnousukorttia, niin siinäpä sitten istuin ja odotin, odotin ja odotin, ja odottaessani nautin aamiaiseksi avokadosämpylän ja teen, joka maistui muoville. Kone saapui myöhässä, lähtöportti avattiin myöhässä ja hetken aikaa vallitsi hillitön kaaos ja sekasorto kun kaikki ryntäsivät lähtöselvitykseen
yhtä aikaa. LIsäksi yksi lähtöselvityspaikka tukkeutui täysin ilman passeja kansainvälistä matkustamista yrittävästä ryhmästä. Eivät päässeet.


T2:sta kansainväliselle TaxFree-puolelle pääsy oli kuin olisi astunut kalastusmajasta palatsiin. Koska lähtöselvityksessä sanottiin, että kannattaa mennä mahdollisimman suoraan lähtöportille, kun aikaa on vähän, niin menin siihen suuntaan, mihin nuolet osoittivat, ja ohitin siis tosi monta mielenkiintoista kauppaa ihan pelkällä siinä se on -vilkaisulla. Lähtöportiksi oli merkitty E, ja että tarkennus tulee myöhemmin. E-portteja näkyi olevan yli 60 kpl, joten kyllähän se tällaista maalaista hieman hämmensi. Samalla kun odotteli E-porttien haarautumiskohdan aulassa tarkempaa porttitietoa, alkoi kuulua upea jazz. Lentokentällä kiersi jazzia soittava puhallinkvintetto tv-kamera kintereillään. Aivan huippufiilis. Niitä olisi ollut kiva kuunnella pitempäänkin. Tauluun ilmestyi Istanbulin lennollemme lähtöportiksi E43, ja
FCO, jostain käytäviltä
jatkoin siis sitä kohti.

Käytäviä oli paljon, ja liukuportaita ja opasteita, mutta opasteet ovat todella selkeät ja seinillä olevat valokuvat Rooman nähtävyyksistä loivat hyvää tunnelmaa ja hyvää mieltä. Oikeastaan oli kiva kiertää niitä käytäviä juuri niiden taitavasti kuvattujen koko seinien kokoisten kuvien takia. Pitkän kävelyn jälkeen saavuimme aulaan, joka päättyi automaattioviin ja junan kiskoihin. Siirryimme junalle ison piha-alueen yli lähtöporteille, lopulta koneeseen ja nokka kohti Istanbulia. Se on taas sitten toinen tarina.

Roomasta jäi kuitenkin sellainen fiilis, että sinne haluan päästä uudelleen, mielellään lasten kanssa ja väljällä aikataululla. Norwegianilla on varmaan jatkossakin edullisia lentoja Roomaan. Kentältä pääsee sekä turistibusseilla, kaupungin yleisillä busseilla että junalla (metrolla) Rooman keskustaan. Metrokartta on
FCO, tämäkin jostain käytäviltä
yksiselitteisen yksinkertainen, ja oletettavasti helppo seurata. Suomalainen kännykkä toimii Roomassa nykyisin ihan ok hinnoittelulla, ei siis enää mitään kiskuri-roamingmaksuja, joten siellä voi helposti katsoa karttoja ja navigoida, etsiä ja varata jne. Kaiken kaikkiaan Roomassa kannattaa käydä.


Suurin osa Rooman merokartasta, kännykkäkuvana ruudulta

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Vain blogin jäsenet voivat kommentoida, ja vihaviesteistä, rasismista, uhkailusta tms. ilmoitetaan automaattisesti poliisille, profiilin omistajan kotimaasta riippumatta. Rasistit voivat kokoontua vaikkapa Siperiaan tai Saharaan leikkimään leikkejään keskenään. Kunnolliset, suoraselkäiset ja älykkäät, tunteellisetkin kommentit otetaan ilolla vastaan.

Huomaa: vain tämän blogin jäsen voi lisätä kommentin.