maanantai 29. tammikuuta 2018

Kaasupullosta tuliaisiin ja postipakettiin

Vanhaa Alanyaa, linnoituksen sisältä
Lukot on vaihdettu ja ainakin hetken aikaa on taas turvallinen olo kutsumattomien vieraiden osalta. Ovi oli ainoa realistinen mahdollisuus, sillä meille ei tulla ainakaan parvekkeen kautta... no, onhan niitä seinäkiipeilijöitä, mutta sellainen ei useinkaan jää huomaamatta ulkoa valaistuissa taloissa, ja perinteisten, heikkounisten "valvontakameroiden" vartioimassa talossa. Jos minun tuloni ja menemiseni huomataan aina, niin oletan että muidenkin ;) , tuloreitistä huolimatta.

Kaasupullon hintapäivitystä. 12 kg Kongaz kaasupullo maksoi 93 TL kotiovelle tuotuna ja paikalleen asennettuna. Samaan hintaan tuoja tarkasti, että aika vanha kaasupullon letkuni on vielä käyttökuntoinen. Tuossa hinnassa on pelkkä kaasu, eli minulla oli tyhjä 12 kg kaasupullo, josta olen aikanaan maksanut pantin. Kaasun hinta on noussut tässä parin vuoden aikana. Ihan oikeasti tuo edellinen kaasupullo on kestänyt minun käytölläni parisen vuotta, mutta vaikka käytän täällä ollessa kaasuliettä monta kertaa päivässä, en kuitenkaan ole ollut paikalla 365 pv / vuosi. Ja suljen kaasupullon aina kun hellankin, joten sitä ei ainakaan vuoda ilmaan. Mutta onpa ihana käyttää kaasuliekkiä ruoan valmistukseen 💖. Sähkölevyn kanssa meni kauan että lämpesi, ja yritti kiehua yli yms. Minulla on varalla myös pieni 2-levyinen sähkölevy, tai miksi niitä sanotaankaan. Kun käytät yhtä levyä, niin koko kapine kuumenee polttavan kuumaksi... palokunta on paras olla lähellä, jos sitä vielä tarvitaan ;) .

Linnoituksen sisältä
Erkan niminen, noin 20 v juniori oli pari päivää sitten aktiivinen kaveruuden yms pyytelijä. Kun en enää jaksa vastailla noille pennuille kauniisti ja pitkän kaavan mukaan (ne kun puhuvat helposti päiväkausia liirum laarumia, ennen kuin päästävät todelliset tarkoitusperänsä esille), niin kysyin vain heti aluksi "kuka sinä olet ja mistä sinut tunnen". Ei vastannut muuta kuin Merhaba. Kysyin sitten mitä haluat, seksiäkö, rahaako, äidin vai viisumin eurooppaan? "En minä halua mitään muuta kuin ystävän". Kysyin sitten montako 20 vuotiasta miesystävää äidilläsi on? Siitä hän suuttui ihan älyttömästi. Äitiä ei saa tuolla tavoin halventaa. Erkanin kaveripiirissä näkyi olevan paljon eurooppalaisia nuoria ja vielä nuorempia naisia, myös suomalaisia. Ainakin tiedätte että pelaatte pelimiehen kanssa.

Linnoituksen sisältä
Lähetin postipaketin Suomeen, ja sain nyt ensimmäistä kertaa täyttää myös ylimääräisen, pienen tarran. Aiemmilla paketeilla viim vuonna ja sitä edellisenä sitä ei vaadittu. Ensinnäkään en pystynyt lukemaan tarrassa olevaa tekstiä. Siihen olisi tarvittu suurennuslasi, oli se niin pientä. Tarraan piti kirjoittaa mitä paketti sisältää, ja mikä on niiden rahallinen arvo euroissa. Kirjoitin, ja laitoin ostohinnat. Lisäksi siihen piti valita oliko kyse lahjasta, myyntiin tarkoitetusta tavarasta, tavarakaupasta tai jostakin muusta. Sitten vielä piti allekirjoittaa alas, ja vakuuttaa jotakin. En todellakaan nähnyt mitä vakuuttelin, eikä virkailija kertonut, sanoi vain että allekirjoitus tuohon. Sen lisäksi hän halusi nähdä kaikki mitä paketissa on, ja ettei siellä ole viestilappuja tms. Vanhoja paperivalokuvia oli muutama kpl. muttei niissä mitään viestejä ollut. Niin lähti paketti matkaan. Kolmen päivän päästä tuo paketti on Suomessa, postitullissa, ja makaa siellä sitten 2-3 viikkoa, ennen kuin tulee tarkastetuksi ja lähetetyksi vastaanottajan lähipostiin. Turkin Posti on nopea. Suomen Posti on toivottavasti tällä kertaa nopeampi kuin kahden edellisen paketin kohdalla.

Asiasta ihan toiseen taas. Olen miettinyt tuliaisia, enkä ole vieläkään varma mitä minun pitäisi Adanaan mennessäni viedä, että se olisi kohteliasta, muttei yli eikä alle. Vaikea päättää, etenkin kun ei ole tietoa tuon perheen tai kunnolla edes tämän kulttuurin tuliaistavasta. Tiedän vain, että on kohteliasta viedä jotakin. Kun kysyn asiaa turkkilaisilta tuttaviltani, niin he sanovat ettei välttämättä tarvitse viedä mitään. Se on totta. Mutta kun haluaa olla kohtelias, niin mitä olisi sopiva vietävä. "Voit viedä ihan mitä haluat". Kehä, josta ei saa vastausta ulos. Izmiriin perheen luo mennessä mokasin nimenomaan siinä, että en vienyt mitään. He odottivat että tuon jotakin. Se oli nolo tilanne. Nyt menemme hotelliin, mutta mahdollisesti käyn tapaamassa erästä perhettä, ehkä, kenties. Sille varalle on oltava jotain.

Taurusvuoristo iltaruskossa
Vaikean tästä tekee se, että en ole koskaan tavannut tuota perhettä, enkä esim tiedä mitään heidän sosiaalisesta asemastaan. Sekin määrittelee paljon sitä, mikä on sovelias tuliainen. No, perheen vanhalle äidille on jo olemassa hieman erilainen koristetyynyliinapari. Ja jos lisäksi vien vaikka alanyalaisia erikoisuuksia, paikallisia banaani-lokumuja, niin eiköhän sillä selvitä. Yritän muistaa hakea ne lokumut, sillä en tiedä kuin yhden paikan josta niitä löytää: Sevket Tokuksella Atatürk-patsaalta tulevasta risteyksestä vähän vasemmalle, länteen on Hasgül -market, tai jokin sen tapaisella nimellä varustettu pienehkö marketti. Sieltä ainakin löytyy näitä banaanilokumuja. Ehkä niitä pitäisi testata itsekin ennen kuin vie kenellekään => osta 2 pakettia 😋.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi. Mikäli kommenttisi ei sisällä vihapuhetta, se julkaistaan tarkastamisen jälkeen.