tiistai 16. tammikuuta 2018

Uutisia ja kuulumisia

Erään rannan puu iltaruskossa
ALanyassa on ollut NIIN lämmin joulu- ja tammikuu, että mantelipuut elävät jo kevättä. Ihanaa on sen sijaan se, että on ollut näin lämmintä, ja että sateista iso osa on tullut yöaikaan. Monena yönä on ollut rankkasateita ja myrskyjä. Jollen ole herännyt salamointiin, ukkoseen tai sateen ääniin, niin aamulla voi auki olleen ikkunan lähettyviltä ja parvekkeella kuivavista pyykeistä nähdä yön tapahtumia. Uutisen mukaan mantelipuut ovat 3 kk etuajassa, ja nyt jo on myynnissä niitä vihreitä mantelin raakileita, joita jotkut jostain syystä haluavat syödä. Niin kuin rivien välistä voit lukea, rakastan valmiita manteleita ja mateliöljyä, enkä ymmärrä miksi joku heittää mantelin alun hukkaan syömällä sen vihreänä, raparperiltä maistuvana raakileena. PArhaat ominaisuudet jäävät kehittymättä ja herkkumanteli saamatta ;) . Tässä on linkki uutisjuttuun.

KErroin aiemmin hyväntekeväisyyskonsertista tyttöjen koulutuksen hyväksi. Tässä on linkki sen konsertin lehtijuttuun. Tekstissä kerrotaan mm. Demkodin avustaneen 15 toimintavuotensa aikana lähes 750 opiskelijaa, ja tänä lukuvuonna on avustettu 33a opiskelijaa. Lisäksi konserttia kehuttiin ikimuistoisen hyväksi. Itse en sinne asti ehtinyt, kun olin luvannut jotakin ihan muuta. Lopulta se "jotakin ihan muuta jäi toteutumatta" kun herra A:n auto olikin yllättäen poissa pelistä. Jaahans. Mutta hienoa, että konsertissa oli väkeä.

Alanyan kaupungin jakama kuva
ALanyassa kalahallin viereistä tiistai-toria on remontoitu. Siihen on valettu uusi betonipohja ja laitettu viemäreitä, sähköjä katoksia yms. Nyt ollaan jo loppusuoralla, ja pian torimyyjät päsevät palaamaan omille paikoilleen. Tällä hetkellä torimyyjät ovat kokoontuneet tien toiselle puolen pikkukaduille... jotka ovat siis ihan täynnä myyjiä ja jalankulkijoita. Toriajan ulkopuolella kadut ovat normaalisti auki, toriaikana vain jalankulkijoille. KÄsittääkseni. Tässä on linkki tuohon lehtiartikkeliin.

Tiesithän, että Alanyasta saa paikallista banaani-lokumua, ja muitakin paikallisia banaanituotteita. Ne löytyvät tästä osoitteesta http://www.muzdunyasi.com/ . En tee sitä linkiksi, joten kopioi osoitekenttään jollei laitteesi automaattisesti muunna sitä linkiksi. NÄitä tuotteita löytyy nettikaupan lisäksi joistakin alanyalaisista liikkeistä. Muistaakseni sivuilla on lista kiviljalkaliikkeistä, mutta olen nähnyt niitä siellä täällä. Joitakin heidän tuotteitaan olen testannut, ja olen niistä pitänyt, mutta lokumut ovat vielä testaamatta. Niiden vuoro on seuraavana, sitten kun vaaka toipuu viime päivien suklaan syönnistä. ...löytyi uusi, älyttömän hyvä kokonaisia manteleita sisältävä maitosuklaa. Juu, ihosta näkee että maitoa on syöty. ...vaan oli se hyvää 😋.

Joku roikale on mennyt ja rakentanut kaikessa hiljaisuudessa hotellin tuohon meidän lähelle 😞. Oletimme, että siihen tulee vain asuinhuoneistoja, kuten moneen muuhunkin, lähelle rakennettuu taloon. No, eräänkin talon rakentaminen on nyt jätetty kesken, kuulemma juuri hotellisyistä. HOtellin naapurustosta kun on tosi vaikea myydä asuntoja. Ei sellaiseen kukaan halua, ellei asunnot ole superhalpoja. Nyt kun siinä on hotellin kyltit, niin kaikki tietää että siihen todella tulee isohko hotelli, jonka piha on juuri meidän talojen puolella. Kun se piha on tällä puolen missä meidän isommat parvekkeet ovat, eikä matkaa ole kuin 100-150 m, niin takuuvarmasti kuuluu allasbaarin discopaskajumputus sekä iltaohjelmien rytke ja pauke meille sisälle asti. Juuri silloin parhaaseen lämpimään aikaan, jolloin ikkunat ja ovet ovat auki, ja jolloin on ihana rentoutua parvekkeella. Toivottavasti eivät saa sitä auki vielä tälle sesongille... ehdin muuttaa alta pois.

DimCay kohtaa meren ja taivaan
Mitäs muuta tästä päivästä. Kissa on edelleen hengissä, tosin erilainen kuin muut
kissanpennut. Se on edelleen älyttömän arka, lähes kaikkea pelkäävä, ajoittain lähes kuolleen kylmä, ylensyövä eikä juurikaan leiki. Loishäätö virkisti sitä jonkun verran, mutta jotain on edelleen vialla. Painonsa se on lähes tuplannut, ja näyttää jo kissalta. Hajuaisti sillä on herkkä, ja värinäkö kai hyvä (sillä pelkää kaikkia muun värisiä vaatteita, paitsi ruskeaa ja vaalean ruskeaa). Ei ole tällaista ennen tullutkaan vastaan. Edelleen mennään päivä kerrallaan sen kanssa.

Kuntoilu sujuu tosi hyvin. Ajelen kyllä fillarilla, ja olen malttanut olla juoksematta vaikka viime aikoina on tehnyt mieli nimenomaan juoksulenkeille. Paino vaan nousee ja farkut ovat taas ylitiukat. Lenkin jälkeen on aina tosi kova nälkä. Syön takuulla enemmän kuin mitä lenkeillä kulutan. Juu, ei toimi. JUoksulenkin jälkeen olisin niin puhki poikki, ettei tee mieli syödä. FIllarilenkki on omalla tavallaan liian lempeä. En pysty ajamaan itseäni niin väsyksiin kuin mihin juoksulenkillä pääsen... paitsi vuoristoon ja ylämäkeen mennessä. Fillarin jarrut ovat taas olemattomat, ja läheltäpititilanteita on ollut jo enemmän kuin tarpeeksi. Joskohan kävisin taas tapaamassa sitä merkkihuollon moukariherraa. Sen jälkeen olisi vuoristoajelutkin taas mahdollisia.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi. Mikäli kommenttisi ei sisällä vihapuhetta, se julkaistaan tarkastamisen jälkeen.