torstai 8. helmikuuta 2018

Hieman keitti yli

Monta asiaa on tarvinnut käydä hoitamassa, ja tietenkään kaikki ei aina osu ihan bussireitin
varrelle. SIksipä eilen tuli käveltyä yhteensä 3 km kyynärsauvan kanssa linkaten, tänään sama matka, mutta ilman kyynärsauvaa. Haava on tulehdukseton, mutta vuotaa sekä verta että kudosnestettä koko ajan. Se on tietysti oma vika, koska käytän jalkaa, enkä makaa levossa jalka koholla. Ei vaan ole ollut ketään turkinkielentaitoista hoitamassa asioita joita on ollut hoidettavana juuri nyt, joten on ollut parasta mennä itse. Ja taksilla en tietenkään raski ajaa, eli bussit + kävely. Paikallisen Buranan jätin nielaisematta, koska se oli punainen, ja koska värin vuoksi luin sen tuoteselosteen 😆. Tuoteselosteessa varoitetaan ibuprofeenin infarktiriskistä niin vahvasti, että en vaan pystynyt nielemään sitä tablettia. Siedän mieluummin sen kivun mitä enää on jäljellä, ja osin senkin takia olen kärttyinen... Eh.

Eilinen 2 km kävelylenkki oli ihan puhdas huijaus. Etsin erästä korjaajaa, ja nuori mies erään liikkeen edessä opasti, että siellä ja siellä on. Himputti, ei ollut. Korjaajaa piti löytää kun eilen aamuyöstä jääkaappipakastimeni moottori hajosi. Tuo on muilta osin vielä niin siisti ja hyväkuntoinen, että korjaus kannatti tehdä (450 TL). Uusi vastaava maksaisi noin 3.000 TL. Saman tyylisen olisi saanut halvimmillaan 1.400 TL + kuljetus. Aiemmin olen maksanut siitä vain 250 TL joten kokonaishinta ei vielä ole paha. Ja se on palvellut hyvin jo 2,5 vuotta eikä myöskään ole sähkösyöppö. Mutta otin kyllä aika rajusti kierroksia tuostakin ylimääräisestä taakasta, joka eiliselle putkahti.

Eilen väsähdin ihan täysin. Kun pääsin kotiin, niin olin niin väsynyt että olisin voinut kaatua suoraan sänkyyn ja nukkua tähän aamuun asti. se ei kuitenkaan käynyt päinsä, sillä oli ystäväasioita ja oli puhelimen yllättävä mykistyminen hoidettavana. No, ei se ihan yllättävä ollut, sillä kävin verotoimistossa maksamassa ulkomailta tuodun puhelimen verot. Sen jälkeen tulikin sitten mutkia matkaan, sillä a) en muistanut turkkilaisen pankkitilini salasanaa, ja b) en löytänyt e-devlet -salasanaa, joten en voinut tehdä rekisteröintiä netissä kun en voinut tunnistautua. Kävin sitten eräässä toimistossa Jne jne. Lopputuloksena oli
suljettu puhelin, valtavan väsynyt ja erittäin kärttyinen minä. Tänään puhelinasia hoitui (money talks), niin että minulla on taas toimiva kännykkä. Asialla oli erityinen kiire siksi, että lennämme pian Adanaan, ja toki toimiva puhelin tarvitaan monestakin syystä.

Kakut olivat eilen Vercenik PAstanesin eli Sevket Tokuksella Prince HOtellia vastapäätä olevan konditorian vitriinissä. Kuvat on otettu lasin läpi. Siellä oli muutenkin kaikkia aivan ihania kakkuja. Sanoivat että kakun voi tilata edellisenä päivänä. Vercenikillä on muutenkin tosi hyviä kakkuja 😍.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi. Mikäli kommenttisi ei sisällä vihapuhetta, se julkaistaan tarkastamisen jälkeen.