sunnuntai 4. helmikuuta 2018

Levossa, takuuvarmasti

...leikittää, ja on seuran kaipuinen, toisin kuin minä nyt.
Haavan ja etusäären kipu on kauhea. Kuvittelin, että olisi helpompi. Ehkä huomenna onkin, paitsi jos sidokset ovat tarttuneet kiinni kuivuneeseen vereen ja kudosnesteeseen. Kipsilasta on yöllä murtunut kolmeen osaan, ja kaapin kätköistä löytyi onneksi leveä ja tarpeeksi pitkä kimmoside, jolla kipsilastan sai tuettua malliinsa, ja nilkan oikeaan asentoon. Tällä mennään.

Ruotsalainen kaveri toi kyynärsauvan lainaan, sellaiselta, joka tarvitsee vain toista. Helpottaa kotona liikkumista oleellisesti. Olikin tuskallista hyppiä yhdellä jalalla, tosin yöllä jouduin jopa konttaamaan wc:hen kun en enää pystynyt hyppimään. Siinä kipsilasta repesi lisää, mutta minkäs teet.

Neiti on ollut aktiivisesti ruokakupilla
Päätin nyt iltapäivällä kivusta ja lääkkeiden aiheuttamasta pahoinvoinnista huolimatta istua pari tuntia ylhäällä, vaan seuralainen ei oikein ymmärrä, etten nyt innostu leikkiseuraksi... Etsin ensin lähi-pikaruokalan numeron ja tilaan jotain purtavaa kotiin, sillä hellan ääressä seisominen ei nyt luonnistu. Ei luonnistunut istuminenkaan. Ja siten taas megapitkille unille, kunnes puolilta öin on seuraavan kipulääkkeen vuoro.

energiaa piisaa, ja kaikkea kokeillaan leikkivälineiksi

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi. Mikäli kommenttisi ei sisällä vihapuhetta, se julkaistaan tarkastamisen jälkeen.