tiistai 27. maaliskuuta 2018

Torilta laskettelun kautta naapuriapuun

Ruusuja ja risuja tällä kertaa. Kävin vihannestorilla eri alueella kuin aiemmin. Jo pitkään olen tehnyt ostokseni aina tietyiltä kyläläisiltä, tietyiltä myyjiltä. Hinta ja laatu on niissä rehellisesti se mitä se on, ja olen ollut siihen tilanteeseen tyytyväinen. Tällä kertaa menin eri paikkaan, kun olin jo unohtanut ettei se kannata. Siellä "eri paikassa" tulin sekä hinta-, laatu- että painohuijatuksi, ja päätin etten enää ikinä osta niiltä kyseisiltä henkilöiltä tai edes siltä pieneltä alueelta.

Ensimmäiseksi vastaan tuli hintahuijaus. Rouvalla ei ollut myyntipöydällään näkösällä mitään kilo- tai kappalehintoja. No, tyhmä kun olin, niin ostin siitä huolimatta kun en muka jaksanut kävellä kauemmas, ja halusin säästää jalkaa. Ja maksoin yllättävän kovaa kappalehintaa tietyistä vihreistä tuotteista. Minun jälkeeni asioivalle turkkilaiselle rouvalle hinta kuului olevan paljon pienempi. Siitä läheltä ostin pienen pussillisen punnittavia juureksia, ja mietin miksi ihmeessä miesmyyjä ottaa minulta kahden kilon hinnan, vaikka pussissa on tavaraa taatusti alle kilon verran. Hänen vaa'allaan näkyi lukema 1,25 kg kun se vaaka oli tyhjänä. Se typerys oli ohjelmoinut vaakansa näyttämään liikaa.

Kolmas oli laatuhuijari. Ostin hedelmiä, ja olin itse laittanut niitä pussiin reilun kilon verran. Miesmyyjä kysyy, että sopiiko että hän laittaa hedelmiä kahteen kiloon asti. Mietin että mikäs siinä, tuleehan ne syötyä, ja myönnyin. Hän lisäsi hedelmiä jostain pöydän takalaidalta. Kotona huomasin, että hän oli lisännyt pussiin sellaisia hedelmiä, jotka olisivat muutoin menneet roskiin, siis myyntipöydältä poistettuja, pilaantuneita. Mitä tästä opin? Kun kerran löytyy torimyyjä, joka ei valehtele hinnassa, laadussa eikä painossa, niin kannattaa ostaa aina siltä samalta. Ahneita typeryksiä, huijareita, on aina ja kaikkialla. Ihan liikaa.


Mutta kaikki eivät ole samanlaisia. Rehellisiäkin kauppiaita on. Yksi esimerkki heistä on Baskent-sairaalan ja AquaParkin välisellä kadulla, lähellä Migrosta sijaitsevan vihannes- ja hedelmäkaupan kauppias. Hän ei ole huijannut hinnassa, laadussa eikä painossa. Ja toki heitä on paljon muitakin.

Toinen vielä. Koipi on jo aika hyvässä kunnossa, joten olen taas alkanut liikkua, sen verran kuin hengitystieinfektiot sallivat. Kuumetta, kurkku himputin kipeä, keuhkot rohisee ja olo on kuin suosta revitty. Juu, ja vakuutus ei toimi vieläkään, ei ennen kesäkuun alkua, jolloin kortti tulee. Toivon lomalle tulevilta ihmisiltä sen verran selkärankaa, että kertoo ennalta jos on hengitystieinfektioinen. Kyllä, siitä seuraa se etten välttämättä tule tapaamaan. Sama välillinen seuraus on silläkin, että jättää kertomatta. Jää paska fiilis ja menee luotto, joten jatkossa ei tee mieli mennä tapaamaan.

Sitten ruusuja. Mikäli ymmärsin eilisen lehtiuutisen oikein, niin Alanyassa aletaan nyt tositoimin käynnistellä Akdağ-vuoren laskettelukeskuksen suunnittelua ja toteutusta. Uutinen kertoi, että kootaan entistä laajempi asiantuntijaryhmä tekemään hyvä suunnitelma. Aiemmista suunnitelmista löytyy tietoa netistä, ja niihin oli piirretty ihan valtava määrä hissejä ja rinteitä helposta vaikeaan. Sen laajuisen hiihtokeskuksen kustannukset ovat valtavat. On hyvin mielenkiintoista nähdä mihin muotoon suunnitelmat ja käytäntö asettuvat. Jos hiihto- / laskettelukeskus lähivuosina avataan, ja lipun hinta on kohdillaan, niin hyvin mielelläni minäkin palaan laskettelun pariin. Lumilaudalle en näin monen vuoden jälkeen ehkä tohdi nousta, vaan ei sitä tiedä jos helpolla rinteellä ihan vähän, ensimmäiseen kaatumiseen asti 😁 .

Alanya perjantaista eteenpäin = kesä
Sää hellii. Meriveden lämpötila on 17 C, ja jokivedet ovat hyytävän kylmiä, jos joku sellaista
kaipaa. Akdağ-vuorella on edelleen lunta, niin kuin muutamilla muillakin alueilla, ja sieltä nuo jokivedet tulee. Tänään ja huomennakin suurimmaksi osaksi on tiedossa aurinkoinen päivä, ja lämpötila nousee yli +20 C. Ylihuomenna lienee sadepäivä, ja silloin jäätäneen pari astetta alle kahdenkympin. Perjantaista eteenpäin pitkä sääennuste näyttääkin sitten pelkkää auringon kuvaa, ja olipa siellä jo +27 C lämpötilakin. Jee! Se tarkoittaa, että parvekkeella päästään yli +30 C eli alkaa tuntua vähitellen kesältä.

Eilen sai taas nauraa sisäänpäin, eikä ihan vähää. Naapuritalossa asuva ulkomaalainen pariskunta on ilmeisesti huolestunut siitä, kun edelleen asustelen yksin. Minä en ole huolestunut siitä. No, mutta nähtyään minut kadulla toinen heistä kutsui minut käymään heidän talossaan. Hän halusi esitellä minulle erään ihmisen sillä verukkeella, että tämä on uusi Alanyassa, ja että minä voisin ehkä perehdyttää häntä Alanyaan. Hhmmm... minulle esiteltiin "sopivan ikäinen", sinkku, varakas, ulkomaalainen mies. Kun hän avasi asuntonsa oven, ja seisoin siinä ovella ja tajusin tilanteen, niin arvaapa mitä minä näin ja ajattelin?  ...wau mitkä värit. Miltähän tuo tuntuu käsissä? Mahtuisiko tuollainen meille? Onkohan se täältä ostettu? Näin hänen sohvansa, ja ihastuin siihen ensisilmäyksellä. Muu ei ollut kiinnostavaa. Tuttava parka 😅 jää ilman toivomaansa lopputulosta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi. Mikäli kommenttisi ei sisällä vihapuhetta, se julkaistaan tarkastamisen jälkeen.