tiistai 26. kesäkuuta 2018

Lämmön tarve

Kaiholla katselin Alanyan sääennustetta. Siksi jaan sen tännekin. 

Istun hyvän ystäväni kotona ja läppärillä, ja enpä malttanut olla vilkaisematta mitä Alanyan säähän kuuluu. Yllättävän viileää oli lähipäivät, tai paremminkin yöt. Jotenkin odotin jo kovempia lämpölukemia. Suorastaan hykerrellen kaipasin ja kuvittelin itseni istumassa rannalla iltatuulessa +35 C kesälämmössä. Appelsiinipuunkin lehvästön alla istuminen sopisi oikein hyvin ;) .

Kuten osa tietääkin jo, olen tällä hetkellä myös erään suomalaisen terveysjätin palveluksessa. Tänään saarnasin (lyhyesti) työvuorolaisille siitä, että kylmä mummu ei ole hyvä juttu. Lämmin mummu on ok. Monesti meillä rehkivillä ja työssään lämpiävillä hoitajilla unohtuu sellainen asia, että vuoteessa makaava tai gerituolissa istuva vanhus palelee herkästi. En voi käsittää sitä, että joku ihminen, jonka puolesta hoitaja päättää, laitetaan nukkumaan niin vähissä vaatteissa ja pelkällä pussilakanalla, että aamuvuoroon mennessä mummu on yhtä kylmä kuin kuollut (vaikka onkin onneksi hengissä). Jos voin jotakin ajateltavaa jättää tähän työyhteisöön, niin olkoon se vaikka lämmön tarve. Jokaisen ihmisen lämmön tarve on yksilöllinen. Ja hyvin voiva mummu on aina lämmin mummu. Joku tarvitsee enemmän, jollekin riittää vähemmän.

Tänään tuli työvuorotekninen "shokki". Olin töissä kakkostyössäni, hoitotyössä, ja joku kysyi päivän päätteeksi, että milloinkas tulet seuraavan kerran. Sanoin etten tiedä, että ehkä en tule ennen kuin ihan heinäkuun lopussa, kun tuo päätyö menee muun edellen. "Tulet sinä. Tässä on sinulle merkityt työvuorot" sanoi hoitajakollega, joka ojensi nimelleni tehtyä työvuorolistaa. OMG. Kiitos luottamuksesta ja vuorojen tarjoamisesta. Nyt on oikeasti sellainen tilanne, että kaikki ne päivät, joita jää ykköstyöstä vapaaksi on täytetty kakkostyön työvuoroilla. Ja sitten on vielä kolmantena viikoittaiset tanssitunnit. Melkein jo hymyilyttää... Tällä logiikalla katsottuna seuraava vapaapäivä on 29.7.2018. Kirjaimellisesti kaikki muut päivät täyttyvät työstä. Ilo ja onni on siinä, että tässä yhdistyy kolme minulle mieluisaa työtä, eikä mikään muu kuin hoitotyö edes tunnu työltä. Hoitotyö on näistä se ainoa raskas työ. 

Puhun hieman myös palkoista. Hoitotyö on raskain, mutta sen palkka on alle puolet siitä mitä tanssitunneista saa heikoimmillaan. Ja tuohon päätyöhön nähden hoitotyöstä saa vain 3 € enemmän per tunti, vaikka päätyö on helppoa, hauskaa ja herkullistakin. Ja Ruotsissa maksetaan samasta hoitotyöstä kaksinkertainen palkka. Mummut ja papat on silti hoidettava myös Suomessa, ihan joka päivä. Mielenkiintoinen yhtälö.

Tämä "ensikertalainen matkaaja" on jättänyt kameran laturin Alanyan kotiin... ja kamerasta on nyt akku tyhjä. Miten ratkaistaan? Tuttavan samannimisen kameran usb-porttilaturi ei toimi tässä. Ei suostu vanha mussukka lataamaan itseään sitä kautta. Ostetaan siis uusi kamera heti seuraavasta tilistä 😅... ilman puhelinta ja nettiä voi olla ihan helposti, mutta ei ilman kameraa ;) . 

Hyviä unia ja kauniita kesäpäiviä!


Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi. Mikäli kommenttisi ei sisällä vihapuhetta, se julkaistaan tarkastamisen jälkeen.