Näytetään tekstit, joissa on tunniste naisiin kohdistuva väkivalta. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste naisiin kohdistuva väkivalta. Näytä kaikki tekstit

torstai 3. tammikuuta 2019

Naisten kastijako

"Mörköjä voi nähdä siellä sun täällä"
Aika yllättävältä taholta törmäsin taas voimakkaasti rasistiseen käytökseen, enkä malta olla kommentoimatta. Tähän mennessä on tullut vastaan, lähinnä heikosti koulutettujen ja pääkaupunkiseudun ulkopuolella asuvien suomalaisten taholta vastaavaa käytöstä. Nyt ruotsalainen miljonääripariskunta yllätti muutaman henkilön tulemalla julkisuuteen saman suuntaisista kommentoinneista ja ajattelusta. Edessä hymyillään ja rahastetaan, toivotetaan uudestaan tervetulleeksi kuluttamaan rahaa heidän palvelujensa piiriin, ja sen jälkeen pohditaan ääneen ja rumasti puhuen, porukassa muiden ruotsalaisten kanssa.

Pointtina näillä ihmisillä on ollut se, että suomalaisella pitää olla suomalainen, valkonaamainen ja syntyjäänkin suomalainen, etniseltä taustaltaan suomalainen puoliso. Joidenkin ruotsalaisten mielestä suomalaisella voi olla myös ruotsalainen puoliso, jolloin kyseinen suomalainen on itseään paremmassa seurassa. Ja tietysti ruotsalaisella pitää olla ruotsalainen puoliso jne jne. Mutta... turkkilaista puolisoa ei saa olla. Eikä yksin saa elää. Ja pitää osallistua yhteisryyppäjäisiin, tai on sitä tätä tai tuota....


Murenee isokin kallio, pala palalta
Moni täällä ajoittain tai kokonaan oleskeleva suomalainen ja ruotsalainen jakaa täällä asuvat NAISET kahteen kastiin, sen mukaan onko heillä oman maalaisensa vai turkkilainen tai kurdi puoliso. Tätä eivät tee pelkästään suomalaiset ja ruotsalaiset miehet, vaan myös suomalaiset ja ruotsalaiset naiset ja pariskunnat. Jos sinulla on omanmaalaisesi puoliso, olet normaali, muussa tapauksessa likainen huora.

Ironista on se, että myös oppaan työtä tekevä suomalainen, jolla on turkkilainen tai kurdi miesystävä, lähtee tuohon samaan mukaan. Menee kauan ennen kuin hän tajuaa olevansa itsekin saman vihapuheen kohde, selän takana. On ollut jo vuoden päivät. Mutta hän ei ole vielä valmis uskomaan sitä, eikä kuulemaan varsinkaan sellaiselta, jota hän itsekin mollaa, ja jonka jättää lopulta tuntematta kadulla kasvokkain vastaan tullessaan. Oma valintansa. En minäkään olisi uskonut nyt tietooni tulleita asioita ihan keneltä tahansa. 

Ymmärrykseeni ei mahdu se, että miksi niin moni rasistisesti ajatteleva ja käyttäytyvä tulee Turkkiin, ostaa täältä asunnon ja elää täällä? Mikseivät nämä mollukat vain yksinkertaisesti pysy siellä omassa synnyinkylässään, tai käyskentele kotikaupunkinsa bulevardilla kaikessa rauhassa? Miksi niiden pitää tulla sinne mitä he vihaavat? Onhan tarjolla Espanjaa, Italiaa, Makedoniaa tai vaikka Floridaa. Miksi he tulevat tänne jos eivät kerran arvosta paikallista kulttuuria ja paikallisia ihmisiä? Vai ovatko he vaan ajattelumaailmaltaan niin kapeita ja yksinkertaisia, etteivät he kykene muuhun, eivät kykene ymmärtämään valintojensa ja käyttäytymisensä ristiriitaisuutta?


Kuka mihinkin juurensa kasvattaa...
Olkoot mitä tahansa, se on heidän ongelmansa, eikä siitä kenenkään muun tarvitse itselleen taakkaa ottaa. Jos sinun puolisosi on ulkomaalainen tai ulkomaalaistaustainen, tai jos itse olet ulkomailla ulkomaalaisena ja puolisosi on paikallinen, kantaväestöön kuuluva, niin kommentteja ja arvostelua tulee taatusti. Painostustakin tulee, samoin kuin uhkailua ja vittuilua. Pieni osa tulee päin naamaa, ja suurin osa selän takana. Muista, että ne kertovat enemmän sanojasta kuin kohteesta. Aina. Älä anna periksi. Äläkä koskaan anna kenenkään lytätä tai alentaa itseäsi. 

Elämäänsä ei voi elää toisia miellyttämällä. Vihaajat vihaavat nyt ja jatkossa, ja niitä riittää. Hulluimmat paskanpuhujat saavat orgasminsa paskan puhumisesta ja toisen vahingoittamisesta, eivätkä he kykene muuttumaan. Eivät muuhun kykene. Osan elämä on jo ohi, ovat vain tyhjiä, meluavia kuoria, henkisesti kuolleita. 

Kaikkien elämä ei kulje samaa polkua, eikä niin ole tarkoitettukaan. Jos tunnet tekeväsi jotakin oikein ja oman kohtalonpolkusi mukaan, niin tee. Oman näköisensä elämän eläminen on parasta mitä voit elämälläsi tehdä. 


Elossa, elämässä omaa elämää
Päästä irti muiden miellyttämisen tarpeesta ja muihin takertumisesta. Poista vääränlaiset, myrkylliset ihmiset elinpiiristäsi, ja saat aina parempia tilalle. Mutta muista, et voi saada uusia tilalle ennen kuin olet päästänyt entisistä irti, karistanut kakan pois jaloistasi. Niin kauan kuin kannat kengänpohjissasi kadulta mukaan tarttunutta koirankakkaa, et voi kävellä siistillä lattialla levittämättä sitä sinnekin.  

Elämä antaa aina takaisin, itse ei tarvitse. 

Ole rohkea ja elä <3

maanantai 29. lokakuuta 2018

Siistin hamamin ja ei-siistin hamamin ero

Päivälleen 2 vuotta sitten, "lumiraja"
Koska aiemmin kehuin löytäneeni uuden, hyvän hamamin ja osaavan hierojan, ja kerroin niin että hamamin varmasti löytää, niin on kai kerrottava myös asioiden uusista käänteistä.

Menin hamamiin ja hierontaan, koska niska-hartiaseudun lihakset olivat jumissa ja päätä särki lähes tauotta. Ensimmäisellä kerralla otin perus-hamampaketin. Sitä yritettiin myydä minulle hintaan 250 TL mutta maksoin tinkimisen jälkeen 100 TL, mikä sekin on vähän yli keskivertohinnan. Kävin ensin saunassa, jossa en joutunut istumaan liian pitkään. Sen jälkeen asiallinen ja hyvä hamampesu ihonkuorintoineen, joskin monikäyttöinen kuorintakinnas. Siis sillä samalla kuorintakintaalla kuoritaan useampien ihmisten ihoa, niin kauan kuin kinnas kestää. Se mahdollisesti käy kunnon pesussa tuossa välissä, toivon, sillä pelkkä käsinpesu ei riitä puhdistamaan toisen ihmisen ihon jäänteitä ja ihosairauksia kuorintakintaan pinnan syvistä syövereistä.

Ihonkuorinnan ja pesun jälkeen oli pieni jäähdyttelytuokio, jolloin tuotiin teetä ja vettä. Sen jälkeen oli 30 min hieronta. Tuo mieshieroja osoittautui näiden kuuden käynnin perusteella hamamin parhaaksi, mutta myös samalla huonoimmaksi hierojaksi. Siis oikeasti hän osaa hieroa, mutta moraalisella puolella on "löysä". Hieronnan jälkeen oli kasvonaamio ja hedelmälautanen sekä teetä. No, toisella käyntikerralla olin varannut vain tunnin hieronnan, sillä edellinen kerta oli auttanut niska-hartiavaivoihin oleellisesti. Tällä kertaa hän toimi jo "rajatapaus"-arveluttavasti, mutta en puhunut asiasta mitään kun en ollut varma oliko tapahtuma vahinko vai tahallinen, tietoinen rajojen ylitys. Toisella kertaa sain teetä ja kasvonaamion hieronnan jälkeen. Hinta oli 120 TL.

Kolmas kerta oli vielä varattuna ennen Suomeen tuloa, ja ajattelin että lihasjumit ja päänsäryt loppuvat siihen, eikä enempää tarvitse käydä. Tällä kertaa mennessä ilmoitettiin, että sama hieroja ei olllut paikalla, vaan hän oli perheessä olleen kuolemantapauksen takia lähtenyt käymään kotiseudullaan. Sain tilalle thai-hierojanaisen, ulkomaalaisen ja ilman työlupaa työskentelevän. Hän oli pieni, lempeä nainen, muttei osannut hieroa rentoutushierontaa jaloille tai vartalon lihaksille. Hieronta sattui tosi paljon erityisesti jalkoihin, ja hieronnan jälkeen jalat turposivat, keräsivät nestettä. En tiedä mikä hänen todellinen työnkuvansa siellä oli, mutta ei hän ainakaan sanan varsinaisessa merkityksessä mikään koulutettu hieroja ollut. Hinta 120 TL. Toivottavasti se nainen sai edes 20 TL.

Seuraavalla kerralla oli joku balilainen naishieroja, lempeä, pieni nainen. Hän hieroi jo paremmin, ja kevensi kun huomasi aiheuttavansa kipua. Tosin sitä tapahtui niin usein, että odotin vain että aika loppuu ja pääsen siitä pois. En halunnut nolata häntä lähtemällä kesken kaiken pois. Hän olisi joutunut siitä isoon pulaan. Harmitti hänen puolestaan se, että hänkin on laiton työntekijä, ja joku sen naisen olemuksessa ja surullisuudessa kertoi, että kaikki ei ole oikein. Hinta hieronnalle oli 120 TL. Edellisellä kerralla aloin jo epäillä, että sain toisen ihmisen jäljiltä likaisen pyyhkeen, ja tällä kertaa se vahvistui. Hierontapöydillä ja huoneissa olevia pyyhkeitä ei tuoda sieltä huoneesta ulos hierottavien vaihtuessa, eikä niissä ole pyykkikoreja, vaan sitä samaa käytetään, ja käytetään, ja... yök... ja sandaaleita, joita kaikki käyttävät, ja joihin on kerääntynyt mm hierontaöljyä käyttäjien jaloista, ei oltu puhdistettu nytkään. Yhtä liukkaat ja öljyiset ne olivat kuin aiemminkin. Kimppakengät.

Alanyaan palattuani ajattelin käydä vielä yhden kerran hamamissa ja hieronnassa, rentoutumassa ja karistamassa Suomen stressin pois harteiltani. Enpä paljon tyhmempää valintaa olisi voinut tehdä, kuin mennä tuonne samaan paikkaan. Ensimmäkin hintaa yritettiin väkisin nostaa 150 TL:aan, ei onnistunut. Sitten sen sijaan että olisin saanut saunan, hamamin ja 30 min hieronnan kuten halusin, ei tuo mieshieroja halunnutkaan hikoilututtaa itseään hamamissa, vaan sanoi että nyt vaan tunnin hieronta ja seuraavalla kerralla sitten hamam. Shit. Ehkä ensimmäisen 30 min hieronta oli ihan ok, en ole ihan varma ajan kulusta, mutta sen jälkeen hän ylitti rajat ihan törkeästi ja tietoisesti, ja testasi lähdenkö mukaan hänen peliinsä. Hän yritti vielä hyssytellä ja painostaa minua olemaan hiljaa ja hyväksymään sen, että hänen nyt vaan tekee mieli se*siä. Minun ei tehnyt mieli leikkiä hänen kanssaan, ventovieraan ja ties kuinka paljon suojaamattomasti eri naisissa vehjettään käyttäneen kanssa. 

Tällainen pakottamisyritys on ilman onnistumistakin väkivaltaa, johon ei tarvitse alistua. Jos koet jotain vastaavaa, niin ilmoita siitä joko matkatoimistolle, kaupungille tai esim poliisille.

Huomasin taas itsestäni sen, että annoin vihan nousta, mutta sillä hetkellä kun olin kaikkein vihaisimmilani olin ihan hiljaa, kunnes...

Alanyassa on siistejä hamameja, oikeaan saunottamiseen, puhdistamiseen ja hierontaan keskittyneitä hamameja ainakin 2 kpl. Toinen on AquaParkin vieressä oleva Grand Alanya Hamam ja toinen on Lavinia Hamam. Tuo uusi, testattu paikka osoittaui olevan taas sitä ö-luokkaa.

keskiviikko 18. lokakuuta 2017

Koloja ja kiroja

Alanya 17.10.2017
Punaisen tornin takaa löytyy vaikka minkälaisia päivänviettokohteita, ja erityisesti monenlaisia varjoja, soppeja, koloja, sopukoita... Aina on sellaisia pintaliitäjä-tyyppejä, jotka juoksevat sen alueen läpi ja sanovat ettei täällä mitään kivaa ole. Tulee mieleeni valokuvaaja, joka tyrmäsi alueen täysin, samoin kuin ballerinan käytön kuvissa ko muurien vastakohtana. Nyt alanyalainen huippuvalokuvaaja julkaisi muutamia todella hienoja kuvia balettitanssijasta muurien eri alueilla. Toisaalta aina on myös niitä, jotka pysähtyvät ihailemaan ja tunnelmoimaan; ja aistimaan paikan tunnelmia, menneisyyttä ja nykyisyyttä. Eräs henkilö kommentoi osuvasti: tänne pitäisi tulla itsekseen ja ajan kanssa kokemaan kaikki tämä. Joten syvemmin tunteville suosittelen lämpimästi omatahtista retkeä ilman häiriötekijöitä Kalen alamuurien lähimaastoon. Se on parhaimmillaan hieman kuin retriitti tai meditaatioreissu. Juuri nyt sää on sopiva, sillä ei ole liian kuuma eikä liian kylmä, eikä vielä sadekausikaan. Ja mikä parasta, siellä ei ole enää liikaa turisteja. Kannattaa kuitenkin kunnioittaa puutarhoja, hedelmäpuita, eläimiä ja paikallisten asuntoja, tosin syvemmin ajattelevat osaavat ottaakin huomioon myös toiset ihmiset heidän elinpiirinsä.

Tässä eräs ajatuksia herättänyt artikkeli Over thinker -otsikolla. Mutta kannattaa muistaa, ettei tämänkään perusteella kannata kategorisoida muita ihmisiä tai itseään liikaa. Lista on aina lista, jonka joku ihminen on tehnyt luokitellakseen muita ihmisiä. Ja ihminen on monilta osin vielä 2017kin tutkimaton ja hahmottamaton, yllätyksiä täynnä.

Alanya 17.10.2017
Ystäväni snorklasi tänään Tosmurin rannalla, ja vesi oli kuulemma riittävän vilpoista... hhmm. Minun keuhkotilanne oli eilisestä vielä sen verran tukkoinen, että pieni mäkeä ylös kävelykin sai keuhkoputket vinkumaan, joten enpä sitten urheillut millään muotoa. Fillarilenkki houkuttaisi, ja aikanaan on senkin vuoro.

Erään herrapuolisen, keskenkasvuisen logiikka ja itsetunto saivat tänään niin kovan kolauksen, että sain jopa uhkauksia. Hän esitteli muutama päivä sitten itsensä niin hyvänä tyyppinä, lainkuuliaisena ja luotettavana, ei-playboyna ja suorastaan unelmamiehenä, että jo sekin soitti hälytyskelloja. Tämä nuori, viranomaisammatissa toimiva mies ajoi silmiemme edessä rämällä autollaan päin punaisia, todeten myöhemmin meille, etteivät ne punaiset valot häntä koske. JOs joku on niin ylimielinen, että yhteiseksi hyväksi laaditut liikennesäännöt ja laki ei häntä koske, niin päänupissa on hieman enemmänkin vikaa. Hänestä varoitan, koska tällä nuorella miehellä (35v) on kaverilistallaan naisia kaikista pohjoismaista, myös Suomesta. Herra halusi seksiä, mutta kerroin että olen varattu, eikä muutenkaan "alaikäiset naisilla leikkijät kiinnosta". Suuttui siitä ihan älyttömästi. Tuo tyhmä vinkui sitten edes puhelinseksiä kun ei muuta saa. Kun ilmoitin suorasanaisesti millaisena hänen käyttäytymisensä näen, niin alkoi uhkailu. Periaatteessa aseen kanssa liikkuva poliisimies, joka on tarkastanut identiteettini ja tietää siis minut nimeltä, saattaa jopa päästä osoitetiedostoihin ja löytää kotiin asti jos on tarpeeksi kostonhimoinen. Ja tuo oli. En nyt voi mainita edes kaverilistallaan olleita suomineitojakaan nimeltä, kun hänen faceprofiilinsa katsoin nimen perusteella itsekin, mutta olkaahan varovaisia. Tuo tyyppi on väkivaltainen.

Alanya 17.10.2017
Suomalaisten naisten #metoo -kampanja, eli seksuaalisen häirinnän uhriksi joutumisen julkisuuteen nostava kampanja puhuttaa somessa. Koomikko Iikka Kivi kirjoitti FAcebookissa seinällään hienon kirjoituksen aiheesta. KAnnattaa etsiä se teksti facesta ja lukea. Kampanjan myötä on käynyt hyvin selväksi kuinka yleistä naisten seksuaalinen häirintä Suomessa on, ja kuinka nuoresta lähtien tytöt ja nuoret naiset joutuvat sitä kokemaan. Suomen naiset tarvitsevat edelleen apua, ja väkivaltaiset miehet vielä enemmän apua ongelmistaan pääsemiseen. Näiden miesten, naisten ja perheiden hoitotoimet eivät ole Suomessa riittäviä. Kaiken lisäksi nykyinen todella kylmä suomalainen yhteiskunta aiheuttanee toimillaan ja asenneilmapiirillään paljon lisää mielenterveysongelmia, jotka näkyvät jo lähitulevaisuudessa. Olisi mielekästä lainata Iikka Kiven tekstiä tai tekstin osia, mutta koska se ei ole hyvä tapa on tässä linkki hänen tekstiinsä.

lisätty myöhemmin:
Yle.fi kirjoitti artikkelin Suomen naisiin kohdistuvasta seksuaalisesta häirinnästä, joka alkaa jo alakoulussa. LInkki artikkeliin on tässä.

"Başına ne gelirse gelsin,
karamsarlığa kapılma...

Bütün kapılar kapansa bile sonunda "O" kimsenin bilmediği patikalar açar..
- Shamz i Tabrizi"

"Whatever comes to you,
Do not get confused ...

Even when all the doors are closed, "O" opens the paths that no one knows.

Shamz i Tabrizi"


lauantai 7. lokakuuta 2017

Käsittämättömiä tekoja


Kuinka monen naisen lohtuherkku?
Ensin naisasiaa, ja sitten rantatieprojektista. Alustukseksi tarina eräästä voimakkaasta ja herkästä naisesta, jota arvostan Saimin tarina. Moni tuttava kipuilee tällä hetkellä terveytensä, naiseutensa, elämänsä ja ties minkä päätöstensä kanssa. Olkaa rohkeita naiset. Elämällä on paljon annettavaa, kun ei sorru sulkemaan itseään elämältä, taipumaan mihinkään toiottomaan tilanteeseen. Yllättävän moni, ja aivan liian moni sortuu valheelliseen maailmaan. En voi käsittää miksi joku valitsee totuuden sijasta valheen, ja luulee sen kantavan kohti onnellisuutta. Valhe on aina valhe. Se tulee aina julki ja rikkoo niin ihmissuhteita kuin elämän rakenteitakin. PAhinta on valehtelu itselle ja omalle lapselle.
suuresti.

Näen joka viikko joltakin tuttavapiirin naiselta jotain äärimmäisen älyttömiä tekoja tai päätöksiä. Useissa näissä naiset yrittävät hiljentää omaa surevaa sisintään tai hölmöistä teoista seurannutta katumustaan jonkinlaisilla hyvitysteoilla. En voi käsittää sitä, että omilla teoilla voisi muka ostaa sielunrauhaa, mielenrauhaa tai puhdistautumista; enkä sitä, että katumuspäissään tehdään jotakin vielä typerämpää. Kuulostaa ihan anekaupalta. Sama suomalainen vanha nainen, joka on aikanaan miestään pettäessään väittänyt olevansa minun luonani käymässä (eikä kertonut siitä ajoissa edes minulle), vaikkemme tavanneet vuosiin, esittää täällä minulle avoimen halveksuntansa siitä kun minulla on hänen mielesstään ollut kauhean paljon miessuhteita, auttaa valheellisin perustein naistenmiestä rajan yli. Nainen, joka satunnaisen seksiseikkailun jälkeen tuleee raskaaksi, pitää lapsen muttei miestä, kohtaa rajua väkivaltaa ko mieheltä, ja auttaa hänet silti toiselle naiselle puolisoksi, on myöskin käsittämätön. Kolmas on hyväksikäytön ja välivallan uhri, mutta uhriutuu ja uhrautuu mieluummin, kuin kohtaa todellisuuden. Neljäs altistaa itsensä väkivallalle, koska jollain tasolla nauttii siitä. Mikä helvetti suomalaisiin naisiin on oikein mennyt? Tiedän, että täysipäisiä ja hyvinvoivia suomalaisia naisia on edelleen, mutta näitä rajan ylittäneitä on kuukausi kuukaudelta enemmän. Ja kuka heitä auttaa? Täällä työskenteleville lähetystyöntekijöille sanoin, että kotimaassakin olisi valtavasti töitä, jos vaan haluaisitte auttaa siellä apua tarvitsevia.

JOttei menisi pelkäksi surulliseksi puheeksi, niin muutama sana Välimeren Rantatie -projektista. Tien löytämistä ja tien kulkemista kai tuo on tuo edellinenkin asia. Jokaisella on valta valita ja kulkea oma tiensä. Jotkut naiset valitsevat väkivallan alle jäämisen, eikä sille ulkopuolinen mitään voi. Mutta sitten maanteihin. Alanya - Konya tien uudistukset ovat nyt hyvässä vauhdissa, ja matkustaminen tuolla välillä lyhenee oleellisesti vaikeista vuoristo-oloista huolimatta. Toinen pitkään toivottu ja jo käynnissä oleva projekti on Antalya-Mersin tien uudistaminen. Kyseisellä välillä on "pienenä" hidasteena jylhä Taurus-vuoristo, joka juuri tällä välillä ulottuu keskiylängöltä aina Välimereen saakka. Siksakmainen vuorenrinteelle nousu, sen jälkeen samanlainen lasku, uusi nousu ja lasku jne saavat aikaan sen, että kyseisen välin matka-aika on ollut 10-12 tuntia. Uudistuksen myötä matka-aika lyhenee noin 4-5 tuntiin. Tämä tarkoittaisi sitä, että Alanyasta Mersiniin pääsisi noin 2,5 - 3 tunnissa. Huima muutos.

Tähän mennessä tuolle välille on jo valmistunut 10 tunnelia, joista 9 on jo liikenteelle auki, ja kaikki vain siksi, ettei tarvitse kiiveä vuorta ylös laskeutuakseen taas alas ja aloittaakseen saman uudelleen. Tunneleita on suunnitelman mukaan yhteensä 34 kpl, ja niistä 27 on Mersinin alueella. Näistä 27:stä 10 on siis valmiina, 11:n työt on aloitettu ja 6 odottaa vielä vuoroaan. MIelenkiintoista. Tien valmistumisen jälkeen Alanyastakin voisi ihan  helposti ajaa Mersiniin, jopa päiväreissulle. Toki siellä on niin paljon nähtävää ja koettavaa, että siellä mennee helposti useampi päivä. Alkuperäinen lehtiartikkeli tässä.

Jospa sinä ongelmiesi kanssa kamppaileva nainen lakkaisit kulkemasta tuota uuvuttavaa siksakkitietä, lakkaisit teeskentelemästä ja mollaamasta muita omien tekojesi tähden ja rakentaisit itsellesi suoremman tien kohti mieleistäsi elämää. Toki aina voi vieraantua niin kauaksi itsestään, ettei edes tunnista tarvetta tällaiselle. Mikäli sattuu tunnistamaan valehtelun tarpeen omassa elämässään, niin jo siitäkin voi päätellä, ettei kaikki palaset ole ihan kohdallaan, että muutostarvetta on. Jos nyt aloittaisit muutoksen, uuden tien, niin milloin olisit perillä mielenrauhassa ja hyvässä olossa?

lauantai 9. syyskuuta 2017

Nyt löytyi hevoshullulle penkkiurheilulaji

ALanya BElediyesi ilk Atlı Cirit 1. Lige Çıkma 9.9.2017
Koska kommentoin mm nettiongelmia ihan operaattorin nimellä aiemminkin, niin kommentoin nyt positiivisenkin palautteen. Elisa Oyj:n Asiakaspalvelun yht otto yllätti. He olivat jotakin kautta lukeneet / nähneet kommentointini, ja blogin yhteydenottolomakkeen kautta sähköpostilaatikossa odotti myötätuntoinen viesti. Kiitos. Tässä vaiheessa voin jo todeta, että Elisan netti palasi toimintaan, kuten aiempana päivänä kerroinkin. Ja se toimii taas, riittävän nopeasti. Kiitos.

Sen jälkeen kun julkistin tietoisesti kirjailijaesittelyssä erään uuden yksityiskohdan henkilöllisyydestäni, on vihaa uhkuvien sonnilaumassa kuulemma ruodittu asiaa taas vaikka miltä kantilta... ihan sama, en enää jaksa kiinnostua. Se välittämisen aika oli ja meni. Nyt kiitos kun tuotte lisää klikkauksia blogiin päin 😎. Mölytkää vaan jatkossakin, vaikka tuo onkin suomalaisten miesten naisiin kohdistamaa väkivaltaa, ihan sekopäistä sellaista. N, toivottavasti saan paljon lisää liikennettä torveilullanne, kiitokseksi. Tässä teille vielä yksi iltalukemisto, joskin pidempi, kuin mitä yleensä luette: Harri Carlson on Twitter Suomessa on unohtunut, mitä termi 'vihapuhe' tarkoittaa. Lukekaa kahdesti. 

https://twitter.com/Harri_Carlson/status/906412771390246912  ja kuva vielä lukemisen helpottamiseksi on tuossa vieressä, suoraan twiitistä kopioituna. Siinä on opettelemista erityisesti sonnilaumalle, kaikille muillekin, ja myös minulle (etten sonnilaumaa sonnilaumaksi kutsuisi, enkä vähemmän älykkääksi ajattelisi 😁).

Tässä on muuten jokunen aiheeseen tavalla tai toisella liittyvä linkki. Ensin juttu valittamisesta ja kateudesta. SItten yksi Brittien jakama mielenkiintoinen artikkeli miehestä ja islamista. Vaikkei valittajien kielitaito siihen riitäkään. Huume-Suomen historiasta Yle-dokumentteja. Sekä You are the choices you make. Lopuksi Näin rauhoitat kiihtyneen henkilön puhejudolla.

Ja kun päästiin judoon asti, niin siitä on hyvä siirtää puhe itsensä hillitsemisen mestareihin ja kamppailulajien todellisiin osaajiin. 16.9.2017 kello 20.00 ALanyan Do Fighters Urheiluklubi ja maakunta sekä kaupunki järjestävät Alanyan satamassa vesiputouksen tienoilla kamppailulajien kansainvälisen Mestarien Gaalan, jossa 11:ssa näytösottelussa esiintyy huippunimiä sekä maailmalta että Turkista. Kuvaa suurentamalla näet nimet. Tilaisuus on maksuton ja kaikille avoin. Tervemenoa ALanyan satamaan tutustumaan lajeihin ja lajien taitajiin viikon kuluttua. Lehtiartikkeli on tässä linkissä

En tiedä onko kyse ratsastus-keihäänheitosta vai keihäänheitto-ratsastuksesta, tai jostain ihan muusta, kun puhutaan nimellä Atlı Cirit 1. Lige Çıkma -tapahtumasta. Alanyassa, kaupaungintalon takana tänä viikonloppuna ensimmäistä kertaa järjestettävässä ratsastustaituruutta mittaavassa kisassa on mukana noin 40 ratsukkoa, ja olisi kyllä valtavan mielenkiintoista seurata mitä siellä kentällä tapahtuu, kuinka kisaaminen toimii. MIkäli ymmärsin oikein, niin huomenna kisataan myös. Tämä laji voisi ohittaa mielenkiinnossa jopa jääkiekon. Ehdottomasta tätä on päästävä katsomaan joskus. KAupungin sivuilla on juttua ja kuvia aiheesta.

sunnuntai 7. toukokuuta 2017

Lempeyttä kohti

Turkissa juhlitaan tänään turkkilaisten päivää, kansallisen yhtenäisyyden päivää, jos oikein ymmärsin. Ne mutlu Türküm diyene. Tiedossa on kulkueita ja tapahtumia joka kaupungissa, myös Alanyassa kello 10.00 alkaen.

Pari sanaa blogikirjoittamisesta ja Suomen tilanteesta.

Näen, että moni tuttu blogin kirjoittaja on taipunut suomalaisten rasistien yms painostuksen ja uhkailujen alla. Suomalainen sananvapaus on isolta osin historiaa. Täällä on siirrytty sensuuriin väkivallan keinoja käyttäen. Täällä saavat sanottavansa sanoa ainoastaan tietyt populistiset ja propagandaa tietoisesti tekevät tahot. Muiden on vaiettava raiskausuhkailujen, tappouhkausten, rajun mustamaalauksen, perättömien juorujen ja keksityn paskan levittämisen voimalla. Kiristys ja uhkailu ovat nykyään monelle suomalaiselle kirjoittajalle arkipäivää. Erityisesti naisille. Nämä Suomessa toimivat ryhmät haluavat vaientaa naiset, haluavat hallita ja kontrolloida naisia ja haluavat kokea olevansa vahvempia kuin naiset.

Nuoremmat kirjoittajat eivät tätä väkivallalla uhkailua kestä, vaan vaikenevat. Tähän ikään kun elää, niin ymmärtää asiat toisin. Suomea ohjaillaan hyvin paljon ulkopuolelta, eikä se ole ihan tervettä.

Ne, jotka tämänkin kirjoituksen jälkeen vinkuvat ja rääkyvät netissä ettei tällaista ole olemassakaan, ovat onnistuneet joko
  • sulkemaan silmänsä, korvansa ja sydämensä,
  • tunkemaan päänsä pensaaseen kuin pupujussi, 
  • ovat itse mukana ko järjestelmässä, 
  • eivät ole viimeisen vuoden aikana julkisesti kirjoittaneet, julkaisseet mitään kantaaottavia kirjoituksia (suomalaisista miehiin tai ulkomaalaisiin henkilöihin liittyen),
  • eivät omaa mitään suhteita ulkomaalaistaustaisiin ihmisiin, tai
  • eivät ole missään tekemisissä muiden kuin oman poliittisen ryhmänsä, omankyläläisten ja oman suvun kanssa.
Hyvää kuplaelämää heille, niin kauan kuin se vaan onnistuu. Suomalainen sosiaalijärjestelmä muuttuu pian niin paljon, että moni näistä sosiaalivaroilla elävistä räkyttäjistä joutuu opettelemaan joko työntekoa tai itsestään huolta pitämistä ja kasvamista (jotta voi työllistyä). Silloin saattaa pieni ymmärryksen poikanenkin hiipiä jonnekin aivojen sopukkaan. Ymmärrys ihmisyydestä sekä rakastamisen ja lempeyden merkityksestä.

Niille, jotka elävät jo rakastaen ja lempeästi, pari rohkaisevaa tekstinpätkää:



"Kun sinulla ei ole vihollista sisälläsi,
ulkoiset viholliset eivät voi sinua satuttaa.
-Afrikkalainen sananlasku"


"Jos uuvut, niin kuin liian pitkään haukan kanssa taistellut lintu,
kerää voimasi ja nouse uudelleen.  -Rumi"


Hyvyys ja rakkaus voittaa aina, jollei heti, niin hetken päästä.

Tässä vielä linkki Alanyan sukelusveneestä kertovaan uutiseen

tiistai 28. maaliskuuta 2017

Silpomista Suomessakin

Valoa pimeyteen tässäkin asiassa
Tyttöjen ja naisten ympärileikkauksista taas pari sanaa. En voi ymmärtää enkä hyväksyä kyseistä toimenpidettä, en missään tapauksessa enkä millään tekosyyllä. Inhottaa puhua koko aiheesta, mutta näin taas aiheeseen liittyvää mainontaa, joten on tarpeen puhua.

Kun googletat suomeksi sanoilla naisten ympärileikkaus Suomessa, niin saat useita vaihtoehtoja. Toki tiedän senkin, että kun kyseisiin linkkeihin alkaa tulla "liikaa" katsojia, niin linkit tulevat todennäköisesi sulkeutumaan, ja vaihtumaan.

Siis hakusanoilla naisten ympärileikkaus Suomessa, tuli vastaan erään suomalaisen lääkärikeskuksen mainos, jossa ilmoitettiin ympärileikkaus-operation hinnaksi 809 €. Poliklinikka ja lääkärikeskuksen eräs vastaanotto on Helsingissä ja leikkausosasto Tallinnassa. Heidän sivuillaan, toimenpidehinnastossa lukee esinahan poisto 809€, silti myös naisten ympärileikkausta hakiessa tulee vastaan heidän mainoksensa.

Tänään aamulla törmäsin taas uuteen kurdien tekemään videoon, jossa kurdiperheitä ohjeistettiin ja painostettiinkin toteuttamaan kyseinen operaatio tyttölapsilleen. Videolla oli 18 kk ja 3v ikäiset, itkuiset tytöt, joilla perhe kehuskeli. Voin siitä niin pahoin, etten pystynyt katsomaan loppuun asti, joten en tiedä oliko muunkin ikäisiä. Olen kiitollinen siitä, että turkilaisista tuttavistani lähes kaikki, joiden kanssa asiasta on puhuttu, ovat silpomista vastaan. Täällä toimenpiteet ovat vähenemään päin. Suunta on oikea. Silti tarvitaan edelleen paljon työtä ja asian tietoisuuteen tuomista, jotta vähenisi vielä vähemmäksi.

Meillä on edelleen tiettyjä etnisiä ryhmiä, jotka välttämättä haluavat vahingoittaa tyttöjä ja naisia ns. "oikeutetulla väkivallalla". Tämä ympärileikkaus on yksi niistä keinoista. Se on silkkaa väkivaltaa. Silpomiseen osallistuvat sekä miehet että naiset. Jos edes naiset vastustaisivat itseensä kohdistuvaa väkivaltaa, tai omaan lapseena kohdistuvaa väkivaltaa, niin se olisikin paljon helpompi lopettaa. Moni nainen on kuitenkin niin aivojaan käyttämätön ja miehen/anopin/suvun tms alisteisessa paineessa tyhmästi ajatteleva, että antaa tuon älyttömän, miesten epäluuloisuudesta kumpuavan perinteen jatkua. Ja toimenpidepaine on tietyissä kansanryhmissä paljon isompi kuin joissakin toisissa kansanryhmissä. Kyse ei siis ole uskonnollisuudesta, vaikka sillä sitä jotkut tahot perustelevatkin. Jostain ihan muusta on kyse. Tässäkään asiassa uskonto ei käske vahingoittamaan omaa lastaan. Tuo lisäys on tullut paljon myöhemmin, ja miehen pääkopassa itäneestä epäluuloisuudesta.

Suomessa on Turun Sanomien uutisoinnin mukaan jo jonkin aikaa ollut epäilyksiä siitä, että kyseisiä toimenpiteitä tehdään myös SUomessa. Yhtään viranomaisfaktaa aiheesta ei ole,  mutta se nyt ei ole mitään uutta. Suomen viranomaistahot näkevät mitä haluavat, ja ovatpa viranomaisemme viime kuukausina toimineet jopa lakeja rikkoenkin (lue Uuninpankkopoika S. Timosen blogia Imagesta), mutta se on sitten kokonaan toinen ongelma. Sen lisäksi, että tyttöjen ympärileikkaukseen, silpomiseen osallistunee Suomesta lääkäreitä, sitä tekevät todennäköisesti myös sekä sairaanhoitajat että täysin kouluttamattomat amatöörit. Suomen ulkopuolella on tarjolla oikein listoja sairaanhoitajista, jotka suorittavat sekä klitoriksen poiston että häpyhuulten poiston. Arvatkaapa missä oloissa? Kuinka monessa tapauksessa tyttölapsi saa edes asianmukaisen puudutuksen ja silpomisen jälkeisen kivunhoidon? Entäpä toimenpiteestä johtuvat elinikäiset alapääongelmat, arpikudoskivut, yhdyntäkivut ja synnytykselliset ongelmat... maanpäällinen helvetti. Ja jos nuo tietyt piirit eivät löydä terveydenhuollon ammattilaista tekemään ko toimenpidettä, niin he käyttävät omia, kouluttamattoami, riittävän fanaattisia ja tunteettomia tuttaviaan. Hyi hitto!

Jottei kusi nouse tietyillä, tällaisia epäkohtia suurennuslasilla hakevilla tahoilla päähän, niin pieni lisäys vielä. Suomessa on nyt paljon sellaisia äärinationalistisia, suomalaissyntyisiä, hörhöileviä miehiä, jotka unelmoivat raiskaavansa, pahoinpitelevänsä ja tappavansa naisia. Ajattele. Miehet ovat niin hulluja, että unelmoivat pahoinpitelyistä ja raiskaamisista. Nämä suomalaisäijät naisiin, lapsiin ja miehiin kohdistuvine, alistavine ja väkivaltaisine aikeineen ja toimineen eivät ole yhtään sen parempia, vaan ovat yhtä lailla väärällä väkivallan tiellä. Naisiin, lapsiin ja miehiin kohdistuva väkivalta on aina rikos ihmisyyttä ja ihmisarvoa kohtaan, kaikissa väkivallan muodoissa. Ei ole olemassa parempaa ja huonompaa väkivaltaa, on vain väkivaltaa. Väkivaltaa, jolta monet vielä sulkevat silmänsä. Aivan liian monet. Monet ihmiset eivät halua nähdä ympärillään tapahtuvaa väkivaltaa väkivallaksi, koska eivät halua ottaa kantaa puolesta tai vastaan.


Tässä silpomista vastaan kampanjoivia tahoja
worldvision.fi/pelasta-pimppi
thl.fi
www.unicef.fi
ts.fi 

perjantai 3. maaliskuuta 2017

Sexual abuse against children in Finland is becoming more normal

I can't believe Finland has gone this low...

52 year old man had used a young girl as a sex object and has made sex with her during 7 years, when the girl was only 7 - 13 years old.

First District Court gave him a four-year prison sentence, only. There you can see the value of a Finnish girl's safety.

But then the Court of Appeal amended the judgment to be just 1 year and 10 months conditional imprisonment, or how is the right term in english, I don't know, but he don't even have to go to a jail... so shame, so shame for Finland.

Anyway in Finland sexual abuse against children is becoming increasingly more normal, as also violence against women at any age.

http://www.ksml.fi/kotimaa/Lasta-hyv%C3%A4ksik%C3%A4ytt%C3%A4neen-jyv%C3%A4skyl%C3%A4l%C3%A4ismiehen-tuomio-laski-hovissa/941166?pwbi=509b238399fd7a4c22c665cb0e3fa2bb

tiistai 7. helmikuuta 2017

Paranemista tosiystävälle

Alanyan kaupungin kukkaloistoa tänään 7.2.2017
Tosiystävä on sellainen, joka tuplaa ilot ja puolittaa surut. Hän kysyy miten menee, ja tulee tarkistamaan, kun ei usko vastausta. Eräs tosiystävä tuli illalla treenien jälkeen katsomaan, kun oli huolissaan voinnistani ja jatkuvista, epäselvistä mahatautiongelmista. Kun en heti ensimmäisenä ollut menossa teen keittoon, enkä ihan heti tarjoillut muutakaan, niin tosiystävä napsi tarjoilukulhosta niitä samoja maapähkinöitä, joita minä olen viimeisen puolentoista kuukauden aikana syönyt aina silloin tällöin. Olen popsinut pähkinöitä erityisesti silloin, kun en ihan heti viitsi tehdä ruokaa, eli olen käyttänyt niitä nälän siirtämiseen, energian lähteenä. Reilu tunti pähkinöiden syönnin jälkeen tosiystävälle tulee hirveä kiire vessaan, josta häntä ei saakaan pois pitkiin, pitkiin aikoihin. Tämä tosiystävä ratkaisi mahatautimysteerin, siis löysi tartuntalähteen. Torilta ostetut maapähkinät olivat kontaminoituneet. Ne siis kantoivat mukanaan jotakin ylimääräistä pöpöä, joka oli peräisin jostakin tuotanoketjun osasesta. Ja todellakin, ennen sitä ensimmäistä ja kovinta sairastumista olin syönyt ekaa kertaa siitä ostoerästä niitä pähkinöitä, ja paljon. Olin syönyt niitä jokaisena päivänä, jolloin nuo paskamaiset oireet ilmaantuivat uudelleen. Arvoitus on ratkaistu. Nyt tarvitsee vain saada kyseinen pöpö häädettyä kahdesta ihmisestä. Pähkinät menivät jo roskiin.

Kastanjan alla istuskelua vaihteen vuoksi 6.2.2017
Sitten siihen naisten tilanteesta kirjoitteluun. Urhoot, ne vihaa vaahto suupielessä suoltavat, joilla useilla muija puuttuu, kun on lähtenyt tai on edelleenkin hakusessa, kiehuvat ja puhkuvat jossain keskustelupalstoilla taas eilisen tekstin jälkeen. Päättelen sen ihan vaan siitä, että he tuovat myös paaljon lisäklikkauksia. Liikennettä ja linkityksiä on poikkeuksellisen paljon. Mielenkiintoista oli se, että Suomen lisäksi ylimääräistä liikennettä oli myös USAsta. Vaan on ne urhoot helppoja. Riittää, että puhuu kolmen naisen reaalielämässä saamasta huonosta kohtelusta. Ja toki siellä klikkaajien joukossa on myös sekä possupukunaisia, että ylevässä virassa pönöttäjiä, jotka vaahtoavat, ettei nyt Suomessa tuollaista ole. Juupa juu. Voisi taas muistuttaa Neisserin havaintokehästä, ja muistakin havainnoinnin malleista. Niin, ja siitä kaikkein normaaleimmasta, eli ystävien kanssa yhteydenpidosta ja keskustelusta. Sitä kautta tietää, mitä kavereille oikeasti kuuluu, enkä tarkoita nyt kulissivastauksia, naamareita enkä sievistelyä, vaan niitä aitoja kontakteja. On sitä paitsi sääli, ellei ihmisellä ole yhtään aitoa ja pyyteetöntä ihmiskontaktia, jonka kanssa voi jakaa kaiken.  No niin, takaisin asiaan, eli  klikkailkaahan urhot ja perässäkulkijat nyt vaan. 😂 Jaksaa, jaksaa, ainakin viikon, kiitos. 

Tanssitunneille menin eilen innokkaana oppimaan uutta, mutta lopulta olin pettyneen pitkästynyt. Meillä on ollut kahden viikon tauko treeneistä, joten on ihan normaalia, ettei porukka muista aiemmin treenattuja neljää tämän ryhmän koreografiaa välttämättä ihan täydellisesti. Itse muistin, koska käytin kaksi ja puoli tuntia tästä päivästä pelkästään niiden treenaamiseen, kotona, ennen ryhmän treenejä.  No, opettaja katsoi heti aluksi, ensimmäisestä yrityksestä, että eihän tuo mennyt ryhmällä ihan täydellisen hyvin, että oli ongelmia siina ja tässä kohden, ja meni ja muutti koreografiaa. Silloin tuli kyllä rumia sanoja mieleen. Ensinnäkin koreografiat, joista poistettiin parhaat palat, ovat nyt lapsellisen helppoja, eivätkä motivoi muistamaan tuotakaan vähää. Sen lisäksi juuri niille, joille muistaminen on ollut haasteellista, tuli suurena takaiskuna ja lisävaikeutena se, että taas pitää muistaa jotakin uutta, ja oppia unohtamaan se, mitä juuri
aiemmilla tunneilla oli oppinut. Olisi ryhmän kannalta ollut paljon antoisampaa ja helpompaa palauttaa muutamalla toistolla mieleen ne aiemmin opitut, jotka nyt olivat hieman hakusessa. Vaan kun ei se käynyt, piti ottaa mukavimmat osat pois, ja toistaa niitä tylsimpiä kohtia. Sen lisäksi hän haluaa yhdelle lisäpäivälle pari tuntia lisää treeniä, että ehditään treenata ne neljä koreografiaa, jotka ilman muutoksia vaatisivat enää vain toistoa, toistoa, toistoa ja tarkennusta ja viilausta. Muutoksen muutoksen muutoksia, ya.

Tämä on ollut mielenkiintoinen tutkimusmatka siinä mielessä, että olen saanut tutustua sellaiseen opetustyyliin, jota en muista elävässä elämässä aiemmin kohdanneeni. Samalla saa myös kuulostella, miltä tällainen opetustapa tuntuu itsestä, ja voi nähdä ja kuulla, miltä se tuntuu heistä, joille oppiminen on tavallisenvaikeaa. Tottakai tanssinopettaja oppii nopeammin kuin muu ryhmä, koska hän katsoo asioita ihan eri näkökulmasta, kuin tavallinen tanssinharrastaja. Siksi sanon, että se on toisille tavallisenvaikeaa. On ollut mielenkiintoista katsella ihmisten kehonkieltä ja kuunnella heidän kommenttejaan, sekä suhteuttaa ne nähtyyn suoritukseen ja opetusmetodeihin. Tässä on tullut paljon pohdittavaa, josta ainakin osa tulee vaikuttamaan myös omaan oppituntikäyttäytymiseen, materiaalin valintaan, koreografian rakentamiseen sekä tapaan ohjata oppilaita. Tähän mennessä yli puolet ryhmäläisistä on jo jäänyt pois, mikä on harmi. Systemaattisemmalla ja säntillisemmällä opetustavalla heistä suurin osa olisi tunneilla edelleenkin. Itsekin tein sen ratkaisun, että jätän sen kevyemmän ja "turhemman" ryhmän tunnit, ja yritän löytää tilalle aktiivisempaa, rankempaa ja enemmän ajatteluakin vaativaa urheilua tai tanssia. Ei ole enää mitään motiivia käyttää matkustamiseen kahta tuntia ja pysäkeillä odotteluun yhteensä tuntia sen takia, mitä ryhmän tunneilla teen.

Tänään on ollut kaunis ja kohtalaisen lämmin kevätpäivä, ja ihmiset olivat lähteneet ulkoilemaan tuonne rantakaduille niin yksin, kaksin kuin seurueinakin. Mikäs siellä oli ulkoillessa, kun aurinko paistoi lähes pilvettömältä taivaalta, lämpömittari näytti jonnekin +17 C tienoille,  lintujen laulu kuului liikenteen ja ihmisten äänten lisäksi  ja kaupunki kuhisi elämää.  Oli hieman vaikea uskoa meteorologien myrskyvaroitusta nyt yölle ja aamulle tuolla lenkkeillessä, mutta mielenkiintoista siinä oli se, että luvattiin isoja aaltoja.

lauantai 28. toukokuuta 2016

Asennetta

Eilinen asunnon katsominen meni taas "täydellisesti suunnitelmien mukaan". Luottohenkilöni, joka oma-aloitteisesti oli luvannut tulla avukseni asunnonkatsomistilanteeseen ja sopimuksen tekoon, ei tullut sovittuun aikaan. Tuntia myöhemmin häneltä tulee viesti "Hei, mitä kuuluu". Häntä itseään "väsytti niin kovasti" eli oli kai saanut tehtyä jonkun turistinaisen kanssa treffit, ja oli siksi nyt muita kiireitä, tai sitten oli oikeasti menossa nukkumaan. Hän ei omien sanojensa mukaan koskaan nuku ennen puolta yötä, joten siksi en heti uskonut selitykseen. Miesystäväni oli tuosta käänteestä hyvillään, sillä hän ei alunalkaenkaan pitänyt ajatuksesta, että joku muu kuin hän tulee kanssani katsomaan uutta asuntoa. Hän ei kuitenkaan voi itse lähteä, kun on aina kiinni tuossa maailman tärkeimmässä asiassa, eli työssään. Ja toisaalta hän ei pidä siitä, että asun muualla kuin missä hän haluaa, joten hän saattaa johdatella käytännössä asunnonkatsomistilannetta niin, etten saa sitä asuntoa minkä haluaisin. Miehet! Kyllä, rivien välistä voi lukea tyytymättömyyttä asioiden tilaan :E . Hayatta erkek olursa problemler de olur ya... Erkek yok problemler yok. 

Noista lauseista tuli vielä mieleen se, että ne ovat täysin vastakkaiset Suomen, Euroopan ja Turkinkin nykyiselle yleiselle asenneilmapiirille. Kaikki em. alueet ovat tänä päivänä entistä vahvemmin mieskeskeisiä, miehisyyttä ja miesten asemaa ja päätösvaltaa korostavia. Muutosta viimeisen vuoden - puolentoista vuoden aikana on asennetasolla tapahtunut rajusti, ja Suomen nyt yleisesti näkyvillä oleva asenneilmapiiri on lähellä Vain Miehinen Mies tietää kaiken -ilmapiiriä. Monen tuttavan parisuhteissa eri puolilla Suomea tuo on myös karmivaa arkipäivää. Tuntuu pahalta seurata sivusta niitä henkisen väkivallan kiemuroita, joiden kohteena suomalaisia naisystäviäni Suomessa on. Siellä ollaan siis samassa jamassa kuin mitä elämän on ajateltu olevan täällä. Onneksi kaikki eivät kuitenkaan ole samanlaisia. 

Asenneilmapiiristä ja sen kehityksestä tuli mieleen Sakari Timosen blogi Uuninpankkopoika, se löytyy nyt Imagen sivuilta.
Sanomalehti Karjalaisen juttu kirjoittajasta ja blogista
Ruotsiksi sverigesradio.se
Ja kodin kuvalehden artikkeli Uuninpankkopojasta 
Tuo asenneilmapiirin kehitys ja muutokset on jäätävän tympeä aihe minun mielestäni, suorastaan vastentahtoinen. Paljon mieluummin kirjoitan ihan muista asioista. Onneksi on myös heitä, joita se kiinnostaa, ja joilla on tietoa ja kykyä kirjoittaa siitä. Hatunnosto Timoselle ja muille vastaavaa työtä tekeville. Tuo nimittäin käy työstä, ei se enää huviakaan ole.

Tämän lauantain rytmi = (pe)22-03 kaupunki juhlii ilotulituksin, autojen äänimerkein, lauluin yms Multigroup AlanyaSpor -jalkapallojoukkueen eilisiltaista voittoa ja pääsyä Superliigaan, korkeimpaan liigaan. 03-05 rauhallista unta, 5.00 kissa haluaa ulos, 5.30 naapurin kukot messuaa, 6.00 myrskyisä tuuli paukuttaa ikkunoita ja olohuoneen ovea, 6.30-7.00 kissatappelu naapurin katolla, 7.00 luovutin nukkumisyritykset ja nousin ylös, 7.30 aamupalan jälkeen jo tietokoneelle töihin, 9.40 ympäristössä tuli hiljaista, väsyttää... no, katti tuli sisälle hirmuisen likaisena, joten pesenpä siis pesua kammoksuvan kissankin vielä tämän aamun iloksi. Parhaillaan tuo märkä karvapallo istuu sylissä ja katselee pelokkaasti ikkunaa kohti, koskapa norjalaisten luksusVillassa imuroidaan parveketta. Kyllä, sekin kuuluu tänne sisälle niin kuin kaikki tapahtuisi viereisessä huoneessa, kun puolessa ikkunoista on nyt vain murtoraudat ja hyttysverkko (=ilmastointi).

Olin eilen illalla itsekin katsomassa kyseistä jalkapallo-ottelua eräässä tutussa ravintolassa, ja olihan se mielenkiintoinen peli, kun se meni rankkarikisaan asti ja siinäkin neljännelle laukaisukierrokselle ennen kuin ratkesi. Voin kuitenkin luvata sen, että en ole niin fanaattinen jalkapallofani, että olisin mukana joka pelissä, tai ostaisin fanipaitoja (ainakaan vielä). Kun ei ole jääkiekkoa nyt näköpiirissä, niin kyllä tuokin laji sen saman fiiliksen saa aikaan, varsinkin kun oman kylän joukkue pelaa oleellisesta sarjanoususta. Iltainen Damlatas oli todella hiljainen. Huomaa, että on toukokuun viimeinen viikko, tämä kun vuosittain näyttäisi olevan se sesongin kaikista vähäväkisin ajankohta. Ensi viikolla koulut ovat loppuneet ainakin Suomessa, arvelen että lähiaikoina myös muissa Skandinavian maissa. Turkissa koulut loppuvat 15.6. ja sekin näkyy ja kuuluu katuelämässä monin eri tavoin. Ääntä ja vilinää on joka paikassa ihan eri tavalla. 

Täällä muuten lähestyy myös paaston aika Ramazan (Ramadan), ja se tuo arkeen omat näkyvät muutoksensa.
Ramadanin päivämäärät ovat tänä vuonna 6.6.-4.7.2016
Kadir Gecesi (Lailat al Kadr), The Night of Power on 30.6.-1.7. yönä, 27. paastopäivä
Ramazan Bayrami, Seker Bayrami (Eid al Fitr) 4.-7.7.2016. 5.-7.7. kansallinen vapaapäivä, virastot, pankit yms. ovat suljettuina.

Alanyassa alkaa tänään TurismiFestivaalit. Edessä on kolme päivää kulttuuria baletista ja oppeerasta pop-tähtien konsertteihin, on puheita ja ruokakulttuurijuttuja ja vaikka mitä, aikuisille ja lapsille. Niin että satamaa kohti vaan jokainen asiasta vähänkään kiinnostunut. Olkaahan ihmisiksi :)) .

sunnuntai 22. toukokuuta 2016

Hyödyt minusta

Alanyan Taurusvuoristosta 20.5.2016
 "There are two reasons
why we don't trust people.
First - we don't know them.
Second - we know them." 

Tuo teksti tuli vastaani Kiss FM Cyprus facebook-päivityksestä. En tiedä kenen tuo ajatelma on alunperin, mutta kaikki kunnia hänelle viisaista sanoista. Nuo sanat ovat jälleen hyvin ajankohtaisia omassakin elämässä, ja lähestyn asiaa tällä kertaa sitä kautta.

Tänne tuli pari suomalaista, jonka kanssa olimme sopineet tapaamisesta ennakkoon. Ja itse asiassa he tulivat tänne koska olin kutsunut heidät tutustumaan Turkin ja Alanyan mahdollisuuksiin. Toisen heistä olen tuntenut jonkun aikaa, ja toinen on uudempi tuttavuus. He inspiroivat tätä kirjoitusta. Tämä ei ole helppoa eikä kaunista luettavaa, joten sellaista hakevat voivat katsella kuvat. Niissä on jotain paljon kauniimpaa ja herkempää :)) .
 
Istuimme iltaa paikallisessa ravintolassa, ja henkilö nautti punaviiniä. Käyttäytyminen muuttui sitä myötä kun lasi tyhjeni. Hyvin pian asiat kärjistyivät minä-minä-minä -linjalla. "Kuuntele nyt Minua ja mitä Minä kerron, kuuntele Minua loppuun asti, Minä ajattelen näin ja Minä olen tätä mieltä, Minä olen tätä mieltä koska Minun elämässäni..."

Alanyan Taurusvuoristosta 20.5.2016
Puhuja sai omasta mielestään tuomita, halventaa ja murskata kaikki muut, käyttäyttyä tuomarina kuin vihainen Jumala. Hän tuskin näkee asiaa samoin. Hänen uskontonsa on ei-perusluterilainen vaan ns. Viidesläinen herätysliike, tavallaan ääriajattelua, ja hän usein vetoaa erilaisiin uskontoonsa liittyviin "faktoihin". Nyt tuolla öisessä Alanyassa kadun varrella nyrkit heiluivat siihen tahtiin, että mietin jo mielessäni millaista hänen kotonaan mahtaa olla, millainen on puolison ja lasten asema ja onnellisuus. No, joka tapauksessa hän ei koskenut minuun fyysisesti, vaikka hyvin uhkaavasti käyttäytyikin. Ja kun hän laantui, hän ei ymmärtänyt miksi sanoin pelkääväni häntä, ja miksi sanoin, etten halua hänen yhtiökumppanikseen, kuten olimme edellisenä päivänä alustavasti sopineet. 

Muutamaa tuntia aiemmin hän kysyi minulta, missä voimme istua ja keskustella firmaan liittyviä asioita. Ehdotin Damlataksella olevaa tuttua ravintolaa, jossa olimme käyneet myös pari iltaa aiemmin. No, tässä olikin iso ongelma. Hän oli nähnyt, kuinka lähtiessämme ravintolasta virnistän todella komealle ravintolassa työskentelevälle (vastineeksi hänen härnäyksestään). Hän tulkitsi tuon tilanteen niin, että minä sain provisiot, eli siis rahaa, siitä rahasummasta mitä hän oli käyttänyt tuossa ravintolassa. Hän kysyi nyt mihin voimme mennä rauhassa keskustelemaan, mutta ei halunnut kuulla eikä käyttää vastauksiani, koska koki että kusetan häntä, vedän rahaa välistä. Ja tuosta huolimatta hän halusi minut yhtiökumppanikseen. Mitä tällaisen ihmisen päässä liikkuu? Samalla tavoin hän koki jokaisen yhdessä tapaamamme henkilön kohdalla - he huijaavat häneltä rahaa, joko minun aloitteestani tai omasta aloitteestaan, ja ihan vain siksi, koska ovat turkkilaisia ja se kuulemma on täällä tapana.

Alanyan Taurusvuoristosta 20.5.2016
 Hän ei lainkaan ymmärtänyt miksi minäkin koin tuon loukkauksena persoonaani ja itseäni kohtaan. Hän ei käytännössä ymmärtänyt muuta kuin sen, miksi koki kokevansa näin, jos ymmärsi sitäkään pohjia myöten. Voihan olla, että sekin oli vain huijausta ja kulissi, syy, jonka taakse on hyvä piiloutua, ja jolla voi verhoilla oman erittäin huonon käytöksen ja suunnattoman epäluuloisuuden. Sen lisäksi hänen omassa toimintahistoriassaan näkyi pelimiehen elkeet, vedätys ja todella kova ja säälimätön johtajuus. Ne asiat, jotka minä ja toinen paikalla ollut henkilö kokivat voimakkaasti negatiivisiksi, kaukana kristillisistä tai mistään muistakaan hyvistä arvoista oleviksi, ja jonka myös puimme sanalliseen muotoon, olivat hänen mielestään ei-negatiivisia asioita, hyvän johtajan piirteitä. Hän meni aggressiivisuudessaan niin pitkälle, että sai jopa minutkin itkemään, niin kuin muunkin seurueen, hänen tuhovoimansa vuoksi. Ja edelleen hän oli sitä mieltä, että me turkissa asuvat sekä turkkilaiset olemme pahoja väärintekijöitä, jotka huijaavat häneltä hänen rahaansa. Mutta omasta mielestään hän ei mitenkään sanonut mitään negatiivista tai loukannut ketään, sanoi vain oikeutetusti oman kristillisen mielipiteensä, joka pohjautuu mm hänen elämänhistoriaansa ja "viidesläisiin arvoihin". Muut ovat kaikkea huonoa, minä hyvä. Jep, näinhän sen voisi ajatella menevän kun katsoo omaan napaan tarpeeksi pitkään.


 Hän tarvitsee apua aikanaan, paljon, paljon myöhemmin, kun hän ymmärtää avuntarpeen ja on halukas ottamaan avun vastaan. Tai hänen on otettava apu vastaan sitten, kun jotain pahempaa väkivaltatapahtumaa tapahtuu hänen toimestaan, tai kun hänen ajatusmaailmansa hajoaa, kun hän ei enää pysy kasassa. Toivon, että hänellä on enkeleitä vierellään niinä hetkinä, auttamassa ja suojelemassa. Taas kerran kysyn, että hakeutuvatko uskonnollisiin ääriliikkeisiin ne, jotka tarvitsevat äärimmäistä tukea pysyäkseen kasassa ja ihmisinä, jotka ovat sisältä murtumaisillaan? Tuolloinhan jonkun toisen antama vahva ohjaus lienee helpotus, sillä hetkellä ongelmia ratkaiseva helpotus. Eivät ne ongelmat sieltä ihmisen mielestä mihinkään poistu tai katoa, jollei niitä oikeasti hoida pois. Ihan sama on epäluuloisuuden kanssa. Silloin kun se saa elämää hallitsevat mittasuhteet, se on tuhoisa voima, synkkiin syvyyksiin vievä voima.

Alanyan Taurusvuoristosta 20.5.2016
 Oli ihmisen uskonto mikä tahansa, niin ei se uskonnolliseen ryhmään kuuluminen tee hänestä automaattisesti sen parempaa tai pahempaa ihmistä. Uskonnollisuuden nostin tähän, koska hän tarttui aiheeseen monta kertaa viime päivien aikana. Toinen on kansallisuus. Ei kansallisuuskaan ihmistä paranna tai pahenna, paitsi kansansairaudet. Jokainen vastaan tullut ihminen on aina vain ihminen, ja toivottavasti säilyttää inhimillisyytensä kuolemaansa saakka. Inhimillisyyteen kuuluu hyvät ja huonot hetket, onnistumiset ja epäonnistumiset, noiden molempien sietäminen sekä itseltä että kanssaihmisiltä, ja ihmisenä kasvaminen ja ihmisenä kasvamisen mahdollistaminen myös kanssaihmisille. Jokainen vastaantullut ihminen on myös mahdollisuus, jos ei muulle, niin ainakin omalle ihmisenä kasvamiselle (tosin aina myös paljon enemmällekin). 

Miten sinä mahdollisuutesi käytät? Miten sinä kohtaat elämässäsi ne ihmiset, joiden tiet risteävät kanssasi edes hetkeksi? Oletko kenties panssarivaunu, joka jyrää siitä mistä haluaa kaiken muun elollisen yli, piittaamatta vähääkään siitä, mitä jälkeä saa aikaan? Vai livutko vain hiljaisessa tuulessa purjehtivan laivat tavoin äänettömästi ja kohtaamatta ohi, ilman, että edes huomasit, että kohtasit ihmeen, kohtasit ihmisen? Ja jos sinä, josta inspiraationi sain, luet tämän, niin toivottavasti jaksoit lukea tänne asti. Toivon myös, että jaksat hiljentyä itsesi ääreen, ilman puhelinta, ilman internettiä, ilman työtä tai ketään toista ihmistä. Pysähdy, hiljenny ja tutustu nykyiseen itseesi.

Alanyan Taurusvuoristosta 20.5.2016
Turkissa komissiota, provisiota tai millä nimellä sitä halutaankaan kutsua, käytetään, niin kuin monessa muussakin maassa, myös Suomessa (epäsuoremmin). Siinä on kuitenkin yksi oleellinen piirre: omasta perheestä ja omista ystävistä ei hyödytä. Muutoinhan he eivät olisi perhettä tai ystäviä. Ne, jotka pyrkivät hyötymään perheenjäsenistä ja ystävistä, ovat jo pohjasakkaa, itsensä ja arvonsa kadottaneita luopioita. Raa'asti sanottuna, mutta Näin Minä Ajattelen ;) ...en voinut vastustaa...


"There are two reasons
why we don't trust people.
First - we don't know them.
Second - we know them." 

Todellinen syy ja luottamuksen este on ensisijaisesti noin ajattelevan omassa mielessä, omassa sisimmässä. Onneksi kukaan ei todellisuudessa ajattele noin, vai mitä?

sunnuntai 27. maaliskuuta 2016

Mielenilmauksia

Alanyassa on aistittavissa taas monenlaisia tunnelmia. Moni alanyalainen on toiveikas
Alanya 03/2016, toivoa täynnä
optimisti, ja odottaa innolla töihin pääsyä ja uuden, toivottavasti vilkkaan turistikauden alkua. Heillä elämä hymyilee ja elämä suo sen mitä se suo. Jokainen Jokainen maahan saapuva turisti ja pakolainen on ihminen, ja ihmisenä arvokas. Jokainen heistä on optimistille myös mahdollisuus parantaa omaa tai toisen elämää. Näitä optimisteja täällä on paljon.  Osa paikallisista on pelokkaita pessimistejä, sillä he ovat juuri omassa lähipiirissään nähneet, kuinka isojakin firmoja on kaatunut, pitkän linjan yrittäjiä on tehnyt virhearviointeja, ja nyt ennustetaan neljänneksen pudotusta turismituloihin, eli omakin työpaikka voi olla vaarassa. Sen lisäksi maahan tunkee venäläisiä ja eurooppalaisia, maahanmuuttajiakin, jotka aiheuttavat ongelmia ja vievät työt ja miehet. Nämä ihmiset ovat kateellisia ja vihaisia, mutta he pitävät ajatuksensa aika lailla ominaan, ja heitä on vähän. Sitten on valtavan iso joukko niitä paikallisia ihmisiä, jotka eivät tunne hienoja termejä, eivät tiedä talouden tai turismin pelottavista ennusteista sanaakaan, tai eivät välitä, vaan elävät tyynen rauhallisesti niin kuin aina ennenkin, sovussa itsensä, Jumalansa ja naapurustonsa kanssa. He tekevät parhaansa jokaisena arkipäivänä, ajatellen, että heidän elämänsä kohtalo on pitkälti ennalta määrätty, ja on siis turhaa ajan ja energian tuhlausta hermostua asioista ennakolta, ja hermostua asioista, joihin ei itse voi vaikuttaa. Jotkut isommat tai pienemmät muutokset ihmisen elämässä tapahtuvat joka tapauksessa, lupaa kysymättä. Sinä samana aikana, jolloin toinen keskittyy pelkoon, pelkäämiseen tai vihaan, keskittyy toinen elämään arkea ja pyhää parhaan taitonsa mukaan, elämäntäyteisesti. Molemmat yltävät ihan erilaiseen lopputulokseen. On pieni ihme, ellei pelkääjästä tule katkeraa marisijaa, elämä kun lipuu ohi ihan erilaisena, kuin mitä hän toivoisi. Elämänsä arkea osaansa tyytyväisenä elänyt sen sijaan voi illan tullen todeta, kuinka upea päivä tänään olikaan. Ja näistä upeista päivistä syntyy ajan mittaan kauniiden muistojen helminauha.


Suomessa ne, joiden elämällä ei ole syvempää merkitystä, siis valkoisilla, keski-ikäisillä
Hämärän rajalla, Alanya 03/2016
pintaliitäjillä, kaatuu päälle vihan ja kateuden kavala tauti. Kun masennus oli aiemmin Suomen yksi invalidisoivimmista kansantaudeista, niin nyt on vallalla vahva vihaan sairastuminen ja sairaalloinen kadehtiminen yhdistyneenä huonoon itsetuntoon ja väkivaltaiseen käyttäytymiseen. Suomessa on silti vielä iso joukko ihan tavallisia, elämästään nauttivia ja tasapainoisia aikuisia, joiden ansiosta yhteiskunta toimii, ja Suomi luokitellaan hyvinvointivaltioksi. Tuo sairastuneiden määrä vaan kasvaa huolestuttavaa vauhtia, ja samaan tahtiin lisääntyy järjetön väkivalta eri muodoissaan. Nuo sairastuneet oireilevat tavoilla, jota kutsutaan myös rasistiseksi käytökseksi, mutta iso osa tehdyistä teoista täyttää poliisinkin mukaan rikoksen tunnusmerkit. Rikollisuus kasvaa Suomessa kovaa vauhtia myös siksi, että siitä vaietaan ja sitä hyssytellään. Kaikki on ihan hyvin, vai onko sittenkään. Silmien ummistaminen on levinnyt pääkaupunkiseudulta koko Suomeen, ja samalla kun et ole näkevinäsi etkä puutu, olet hiljainen hyväksyjä. Olet juuri se yleisö, jota sairastunut teoilleen tarvitsee, (vain) katsoja tai (jopa) pelkääjä. Minun tapani vaikuttaa asiaan on nostaa sitä näkyville ja puheenaiheeksi. Elävän elämän esimerkkejä en voi tähän kirjoittaa, koska nämä kantasuomalaiset ja maahanmuuttajat, tolkun ihmisiä kaikki, ovat jo joutuneet kärsimään kohtuuttoman paljon. Toki Suomessa on vielä pikkukyliä, jotka ovat onneksi säästyneet tuon vihataudin tartunnalta, ja toivottavasti tilanne paranee. Mikä on sinun osasi ja valintasi?


Tuttavien kirjoitukset ja uutisoinnit Suomesta ovat epämiellyttävää ja kamalaa luettavaa. Ehkä itse siellä yhteiskunnassa sisällä ollen en reagoisi näin voimakkaasti tähän(kään) asiaan. Nyt, kun on hyvä vertailukohta ja ympärillä toinen yhteiskunta, niin Suomen tila huolestuttaa. Jokaisen tolkun ihmisen ääntä ja panosta tarvitaan suomalaisen ilmapiirin ja asenneilmaston tervehdyttämiseen, sekä väkivaltakulttuurin ja vihaan sairastuneiden hoitamiseen paremmalle tolalle. Itsestään nuo vihaan sairastuneet eivät parane. Ja Suomi on pelastamisen arvoinen.

Alanyassa on näillä hetkillä alkamassa "Alanya älä nuku" -mielenilmaus Turkin ja
Pienikin majakka on tärkeä suunnan näyttäjä 03/2016
maailmanturvallisuuden parantamisen ja terrorismin vastaisen työn tukemiseksi. Alanya ja moni muukin paikka maailmassa on pelastamisen arvoinen. Olipas tämä taas saarnaamisen täyteinen päivä... Ei, päiväni pääsisältö on onneksi jotakin ihan muuta. Optimisti olen itseni ja oman perheeni osalta, ja muut elävät omaa elämäänsä. Itsekin päätin luopua yhdestä rajoitteesta, yhdestä pelosta. Hankin meno-paluuliput Kyprokselle, vähääkään välittämättä tuttavapiirini varoitteluista. Ja tulevalla viikolla on ajankohtaista myös auton vuokraus, ja reviirin laajentaminen. Alanyan reuna-alueet kutsuvat. Tulevalla viikolla on luvassa myös erityistä seuraa, ja odotan innolla mitä päivät tuovat mukanaan. Pankista sen verran, että S-pankille ruusu nopeasta toiminnasta. Heiltä siirretty rahasumma oli lähtenyt liikkeelle tosi nopeasti sen jälkeen kun maksutapahtuman verkkopankissa kirjasin. Nyt elän toivossa, että Eu:n ja Turkin välinen siirto on myös ollut nopea, ja Turkin keskuksesta tänne oman paikallispankkini tilille siirtokin tapahtuu ajoissa. Täällähän ei pääsiäinen hidasta, koska ei ole juhlapyhiä, vaan pankit ovat normaalisti auki. Huomenna siis pankkiin, vakuutuksen ostoon, oleskelulupamaksut maksuun, kissa eläinlääkärille ja imurin ostolle (ellen sitten sorru ostamaan kameraa, kun nykyisen objektiivi jumittuu nyt jokaisella käyttökerralla, eikä sitä voi vaihtaa).


Voimia ja viisautta kaikille niille, jotka omilla reviireillään positiivista työtään tekevät, ja ihmisarvoista yhteiskuntaa pystyssä pitävät. 




perjantai 6. maaliskuuta 2015

Taitajia, osaajia ja haaveilijoita

Naisen työnteosta ja naisena elämisen mahdollisuuksista yms on linkitetty pari artikkelia tuonne Turkki ja Alanya -blogin puolelle otsikolla Nainen, jos et halua työskennellä mene Turkkiin.

Suurin yllätys minulle oli venäläisiin naisiin kohdistuvan väkivallan suuri määrä ja venäläisten naisten huonosta asemasta johtuvan maastamuuton laajuus.  ne selittävät omalta osaltaan sitä miksi kauniita venäläisnaisia tulee vuosittain todella paljon turkkilaisten miesten vaimoiksi. Tuosta julkaistiin joku aika sitten ihan tilastotietoakin... taidan tykätä tilastoista edelleen, ja niin on ollut koko aikuisiän.  Mutta naimisiinmenotilastoista ihan toisenlaiseen maailmaan.

Turkissa ihailen suunnattomasti käsityöläisten
ammattitaitoa. Siellä on edelleen paljon sellaisia taitajia, joita EU:n alueelta on jo kadonnut lähes sukupuuttoon. Harmi ettei heitä siellä kansan keskuudessa arvosteta tarpeeksi vaan ostetaan mieluummin halpatuonti-tehdas-pika-hömppää... tuon vuoksi halusin tänään laittaa kuvia eri ammattiryhmistä, käsityön taitajista, oman alansa taiteilijoista. Heidän palkkatasonsa on taitoihin nähden todella vaatimaton, mutta he ovat hengissä ja työnsä tekijöinä edelleen ehkä juuri siksi, että ihmisillä on varaa käyttää heidän tuotteitaan, ostaa niitä pienellä palkalla.

Viime kesänä tapasin Alanyassa suomalaisen mattokauppiaan, joka tekee ilmeisesti kyseistä kauppaa täällä huomattavalla liikevaihdolla eli osaa hommansa. Kun hän kysyi mistä saa hyviä ja edullisia  mattoja, niin ehdotin hänelle tuon "edullinen" sanan unohtaen paikallista matontekijää. Tuo Matontekijä-perhe tekee matot edelleen perinteisin menetelmin ja alusta loppuun saakka käsityönä (enimmäkseen lattialla istuen, niin kuin kuva kertoo). suomalainen mattokauppias totesi ettei hän sellaisia halua, kun ei suomalaiset halua maksaa niistä riittävästi, eikä kukaan kuitenkaan sellaisia käytä. Niin, suurin osa ei ehkä käytä niitä koska maton
ulkonäkövaatimukset ovat "teollistuneemmat" tai muutoin huomattavasti poikkeavat. Eikä monikaan osaa arvostaa käsityötä koska ei ole itse koskaan kokeillut tehdä mitään. Iso osa ihmisistä ei edes tajua millaisen taito- ja työmäärän yhden maton tekeminen vaatii, he kun ovat tottuneet ostamaan rahalla haluamansa ja heittämään kohta sen roskiin, ettei kotona vaan ole vanhempia tai epämuodikkaampia mattoja kuin mitä naapurilla on... hiukan kärjistetysti sanottu, mutta eikös kerskakulutusyhteiskuntamme toimi suunnilleen noin.

Jos rakentaisin elämääni uudelleen alusta alkaen, haluaisin kokeilla monia käsillä tehtäviä juttuja, ainakin kaikkia noita. Olisi upeaa tehdä eläessään edes yhdet kengät, vaikkapa vaan supikkaat. Olisi mieluista kutoa vielä matto, sellainen värikäs matto joka on edes hieman kuviollinen. Olisi mielenkiintoista kokeilla tehdä nahkalaukku ja hanskat samalla teemalla, vaikkapa luonnonvärisestä nahasta, tai sitten linjalla punainen - oranssi. Olisi kivaa dreijata ammattilaisen opastuksella edes matala saviastia. edellisestä dreijauskerrasta on kauan, ja astia nousi 10 cm:iin ennen kuin levisi :). Ja t ekisi mieleni maalata iso ja trooppinen silkkihuivi, kuviostakin on jo idea, samoin kuin väreistä. ja haluaisin tehdä ainakin parit tanssikoreografiat ja...  no mikä estää? Periaatteessa tässä vaiheessa mikään ei varsinaisesti estä, sillä useimpiin hidasteisiin löytyisi kyllä ratkaisu jos oikein kovasti haluaisi sen ratkaisun löytää. Eli kyse on siitä että ainaostaan haaveilen ja suunnittelen. En ole riittävän aloitteellinen tai aikaansaava tehdäkseni noista haaveista nyt totta. Sen sijaan päivät menee haaveillessa. Hhmm.
Naapurini Mustafa Acikalin teki tämän

Tässä elämässä on taas sellainen välivaihe jossa vaan olen ja odotan että jotain tapahtuu. Tässä hetkessä eläminen on aika vähäistä ja tuntuu unohtuvan enemmän kuin mitä hyväksi olisi. Ja kun ei edes aurinko paista (mikä olisi minulle energiapotku), niin jostain muualta kaivellaan nyt se energia, millä itsen saa liikkeelle edes jonnekin suuntaan. En vielä huolestu, sillä olen ollut aloillani ja levossa vasta kaksi päivää :D . Jokaiselle muulle päivälle on ollut ohjelmaa jopa enemmän kuin tarpeeksi. Ja juuri tein kolme tanssikoreografiaa, joista yksi oli minimittainen, yksi pari minuuttinen ja kolmas 4 minuuttia. Joten jotain olen saanut aikaankin haaveitteni eteen, ja olen siitä tyytyväinen. Lisäksi poika on saanut tehoannoksen äidin läsnäoloa (voisin kuulemma jo olla ajoittain jopa muualla, LOL).

Eilen yksi Alanyassa kiinteistönvälitystoimiston avannut entinen kenkäkauppias otti yhteyttä ja kysyi sinne töihin. Mietin hetken monia mahdollisia vastauksia, ja yllättäen jätin 98% sanomisistani sanomatta,
toivotin vain onnea uuden yrityksen avaamisen johdosta. Toki kerroin myös että en ole nyt lähipäivinä Alanyaan tulossa, enkä tiedä edes tarkkaa tuloaikaa. Kun hän oli kysellyt mitä kuuluu ja mikä minua vaivaa, niin hetken päästä tuli viesti että pian sinä tänne pääset, rukoilemme puolestasi. Leikkauksen ja sen jälkeisen kunnon odottaminen on tässä vaiheessa raskainta ja vaikeinta. Periaatteessa tiedän että voisin yrittää helpottaa elimistön tilannetta pudottamalla painoa esim paaston, vuoropaaston ja näännyttämisen keinoin, kun en voi käyttää liikuntaa siihen, mutta en ole saanut sitäkään aikaiseksi. On leikkauksen, kuntoutumisen ja liikkumisen kannalta ihan eri juttu painanko 68 kg vai 80 kg (turvotusten ollessa pahimmillaan). Lihasmäärä ei ole vähentynyt juurikaan, onneksi, joten alle 68 kg en pääse millään, eikä ole tarkoituskaan päästä. Muttta läskimäärät mahdollisimman alas ja sitten jää lääkärin harteille miettiä turvotusten eli nestelastin kevennyksen keinot ennen leikkausta.

Maanantaina, maanantaina se alkaa... uh huh. Sitä ennen on vielä yhden kulta-mustan
lattaripuvun viimeistely, lauantaina kenraaliharjoituksiin osallistuminen ja hätätilassa koreografioiden muunteluohjeistaminen. Silloin nimittäin pari treenaa ekaa kertaa yhdessä bändin kanssa, ja esitys on sitten seuraavana päivänä, ylihuomenna sunnuntaina... ja jos pari saa lauantaina paniikkikohtauksen, ilmoittaa ettei tule sunnuntaina lainkaan ja pakenee paikalta, niin pitäisi löytää korvaava pari ja asut sunnuntaille. Sekin kun on mahdollista, kaikki on mahdollista. Sunnuntain iltapäivän jälkeen voin huokaista helpotuksesta ja olla taas enemmän rennosti ja ajatella itseänikin. Ensimmäinen projekti alkavalla viikolla on ruokien kalorimääriin tutustuminen (yäk) ja jonkinlaisen periaaterungon rakentaminen näin 40+ ja juuri nyt tosi vähän liikkuvan naisen energian ja ruoan tarpeet huomioiden. Vastenmielinen mutta tarpeellinen työ. Se edesauttaa jatkossa selviämistä oleellisesti.