Lähdin vaan ihan pikaisesti kaupungille

Alanyan appelsiinipuun alla, vihrein pampuloin tällä kertaa

Nii-in. Lähdin vaan käymään pankissa, että saan päivitettyä sellaiset tietoni, joita ei voi päivittää ilman konkreettista konttorivierailua. Hhmmm. Ja sitten jouduin viettämään kaupungilla 4 tuntia kierrellen ja kaarrellen eri vaateliikkeitä, koska odotin tuttavan kanssa sovittuja ruokailutapaamista. Nooo, mitään en vaatekaupoista löytänyt, tai siis ostanut. Löysin kyllä. Eräässäkin Outlet-myymälässä löysin 5 eri vaatekappaletta, joiden oletin maksavan 20-30 TL / kpl. Tulin vaatteiden kanssa kassalle, ja rouva ilmoitti ihan vakavalla naamalla, että maksavat 150 TL kappale. 

Tiesin tasan tarkkaan, että tuo nainen yrittää vedättää minua hinnoissa, sillä olen nähnyt ko vaatteita jo 5 vuotta eri myymälöissä, ja tiedän niiden perus-myyntihinnan. Sanoin vaan että tuolla hinnalla saat kyllä pitää nämä kaikki. Kävelin ulos ja 50 metriä pidemmälle, kohti Atatürk patsasta. Siinä durum-myymälän vieressä olevassa vaateliikkeessä oli rekki ulkona, päällä hinta 19,90 TL ja kaksi samanlaista vaatetta roikkui kyseisellä rekillä. Joten pari tuntia vaan kiersin ja kävelin, ja ajattelin että ostan sitten sesongin loputtua, kun myyjät eivät enää huijaa hinnoissa, ts. eivät enää käytä vähintään satasella korotettuja turistihintoja.

Özdilek Sevket Tokuksella. Suosittelen tutustumaan.

AIka monta kilometriä käveltyäni, ja tosi monta kauppaa kierreltyäni mukanani oli vain kylpyhuoneen mattosetti, ja mukavana yllätyksenä tämä kuvassa näkyvä liike, jossa en ole koskaan aiemmin tajunnut käydä. Kannattaa käydä tutustumassa valikoimaan. Ja hinnat olivat sitä mitä ne oikeastikin ovat. Asiakaspalvelu ja kohtaaminen tosi ystävällistä. Kiitos siitä.

Olin kaikesta huolimatta kaksi tuntia etuajassa, kun jo menin postin taakse sovittuun ruokapaikkaamme odottamaan seuralaistani saapuvaksi. Olin liikkeellä pelkän aamiaisen voimalla, ja kello oli jo 16, joten sorruin syömään ennen kuin seuralaiseni saapui. Tuntui kuin suolet jo söisivät toisiaan, ja en vaan jaksanut odottaa. Aikanaan saapui seuralaisenikin ja söi oman annoksensa. Siitä sitten jatkoimme pitkin Damlatasta kävellen ja päädyimme jokusen ruokapaikan listoja selattuamme taas BlueNigth by Muzziin. Ensisijaisesti siksi, että siellä soi houkutteleva musiikki. 

Muzzin illan trubaduuri 😍

Taitava trubaduuri-kitaristi soitti ja lauloi juuri sellaisia tanssittavia biisejä, että oli jopa vaikea istua tuolilla. Paikallaan me emme istuneet, mutta pysyimme tällä kertaa tuoleissa. Ensi kerralla emme pysy. Tuo mies-artisti esiintyy siellä kuulemma joka torstai, ja tanssilattiaa on avoinna sen verran, että mahtuu useampikin pari tanssimaan. Hienot cha chaat ja rumbat tekivät istumisesta toi vaikean, jivet ja westiet houkuttivat tanssimaan vieläkin enemmän, mutta ei ollut paria, eikä ketään muuta tanssilattialla. En ihan vielä viitsinyt hankkia kylähullun mainetta tanssimalla yksin cha chaata, jiveä, ihania slovareita. Juu, Muzzikin tanssi kyllä, ja Delfinon hieroja piti huolen että tuli nähdyksi, mutta tuolitanssi vei voiton tällä kertaa.

LÄhdin kello 13 ihan vaan pikaisesti käymään kaupungilla, ja palasin klo 00:30. Kiva. Nyt yritän nukkua hetken ja herätä aikaisin pakkaamaan.

Onnellisuus kasvaa ja vahvistuu

Alanyan Kale Kestelin Akropolilta kuvattuna, ex-parvekk

Kun on tarpeeksi hidas kasvien istuttaja, ja unohtaa pari multasäkkiä parvekeelle aurinkoon koko kesäksi, niin saa siitä hyvästä siivota koko asunnon perinpohjaisesti. No, en edelleenkään muistanut, että auringon voima on täällä näin vahva että muovitkin hajoavat. Suomesta toin aikanaan pari käyttömuoviesinettä parvekkeelle, ja ne hajosivat, haurastuivat rikki yhden kesän aikana. Samoin muoviset pyykkipojat haurastuvat auringossa nopeasti, tosin pimeässä kaapissa kestävät yhtä kauan kuin Suomessakin. Tällä kertaa siis nuo multasäkit muistuttivat itsestään. 

Ulkona on ollut lämmintä yli +30 C, jopa yli +35 C, ja meilläkin on olohuoneesta useampi ikkuna auki. Tykkään istua pienessä tuulessa olohuoneen nojatuolissa mieluummin kuin vielä kuumemmalla parvekkeella, ja siksi nostan useimmat ikkunat auki kun se kerran on mahdollista. No, vastineeksi pienet tuulenpuuskat nostivat rutikuivaa ja hienojakoista multaa pitkin isointa parveketta ja ikkunoista ja avoimista ovistakin sisälle. Jotenkin se hienoin multatomu onnistui leviämään kaikkiin huoneisiin. Se siis oli eilen. Siivousinto iski vasta tänään, kun aamulla herätessäni tajusin että sängyssäkin on multapölyä. Samalla meni koko asunto, ikkunoiden pesu ja pyykitkin. Olen väsynyt mutta hyvilläni.

Irman puutarhasta Boråsista. Oli iso perhonen.

Niin, eilen olisi ollut se naapurin muusikkopojan konsertti / esiintyminen, mutta paikka, ajankohta ja rouvan närkästynyt kasvonilme saivat minut muuttamaan mieleni. En mennyt. Keikan jälkeen naapurilta tuli pettynyt viesti, ja yritin nätisti vihjata että perheenne rouva ei todellakaan tykkää jos tulen kanssanne keikkaa kuuntelemaan. en voinut sanoa suoraan, eikä hän ymmärtänyt asiaa samalla tavoin kuin mitä sen tarkoitin. Jäi sitten soitonopekin tapaamatta ja huilutunnit sopimatta. Kohtalo, voisi kai sanoa.

Huomenna on taas juoksenneltava hieman ulkona ja järjesteltävä asioita, sillä on tulossa kolmen päivän pieni matka toisiin maisemiin. Vähän niin kuin lomanen, irtiotto arjesta ja uusia ja tuttujakin asioita ja paikkoja. Käyn vähän isommassa kaupungissa katselemassa maisemia, ihmisiä, kauppoja ja mitä nyt eteen sattuukaan. Tällä kertaa matkustan yksin, ja kuvien perusteella hotelli on paljon parempi kuin se edellinen Istanbulissa. Käytännössä näemme sitten miten hyvin tämän paikan mainokset pitivät paikkansa. Toivottavasti on ok.

Alanyan illat ovat ihania leppoisen lämpimiä helmimeriä.

Alanyassa ei ole tullut paljoa liikuskeltua ulkona, vaan enimmäkseen olen kotosalla. Tämä vaan tuntuu oikealta ratkaisulta ja siltä mitä elimistö vielä kaipaa. 1,5 viikkoa on Ruotsin reissulta palaamisesta. Tänään sain Ruotsista sellaisen työ- ja suhdeasioihin liittyvän puhelun, että ajatuksetkin menivät hetkeksi solmuun. Ruotsissa työskentelevä turkkilainen ystäväni houkutteli minua hotelliin töihin, eikä huonosti houkutellutkaan. Ja todennäköisesti jatkaa tuota keskustelua kun käy täälläpäin lomalla. Ei nyt ihan ensimmäisenä tulisi mieleen tuo ala tai vaihtoehto, mutta mistä sitä koskaan tietää mitä maailmassa tulee eteen ja mitä huominen tuo. Sen voin taata etten ainakaan tämän vuoden puolella lähde Ruotsiin, tai mihinkään muuallekaan, vaan nautin koti-illoista ja Alanyasta.

Tänään on minulla ollut monta rauhallisen onnellista hetkeä ja kotoinen olo. Kun siivouksen jälkee join teetä keittiössä ja kuuntelin mustarastaan laulua parvekkeelta, niin tuli taas sellainen olo kuin en olisi koskaan ollutkaan pois. Nautiskelkaahan tekin elämästänne ja toisistanne tässä ainoassa hetkessä joka meillä nyt on.

Sekaantunut omituisiin tilanteisiin, vai elämään

Alanyan iltalämpö tänään

Usein minulta kysytään miten pääsen osalliseksi niistä tilanteista joista täällä kerron. Helposti. Olemalla läsnä ja "oikeaan aikaan oikeassa paikassa". Tai johonkin aikaan jossakin paikassa. Olen taas sotkeutunut johonkin täysin suunnittelemattomaan, joka johtaa taas johonkin muuhun yllättävään ja niin edelleen. Riittää että olen täällä, sanon ihmisille päivää ja vaihdan muutaman sanan heidän kanssaan. Kerron päivän kiemurat, lopputulosta en vielä tiedä.

Aamulla heräsin jo seitsemän jälkeen virkeänä ja hyvin levänneenä, ja teki mieli nousta ylös. Söin pikaisen (ja minimaalisen) kananmuna-aamupalan ja nautin litran vahvaa teetä. Kun keittiössä oli eilisen leipomisastiatkin tiskattu ja puunattu viimeisen päälle, niin aloin tehdä kauppalistaa. HArkitsin ensin, että josko sittenkin pidän vapaapäivän, mutta kropassa oli virtaa ja toimistoasia olisi parempi hoitaa tänään alta pois. Kävelin +35 C lämmössä (bussin mittari) pari kilometriä, että sain mieluisen bussin. Matkasin virkavallan toimistolle, ja totesin että siellä on hirveä jono ja on parempi tulla myöhemmin uudestaan. Kello oli tuolloin 13:25 ja ruokatunti oli päättymässä.

Jatkoin 82 Salı Pazarıın ostamaan kukkaruukkuja, ja löysinkin niitä sieltä hyvään hintaan, mutta en ostanut kun en ollut tajunnut ottaa "kuljetusta" mukaan. Käsissä en ala niitä kantamaan, ovat ne sen verran isoja ja painavia parvekeruukkuja. Kiersin koko kaupan, mutta en löytänyt muuta mielenkiintoista, mikä on sinänsä ihme. Karkkihyllyn kohdalla teki Tosi Tiukkaa, mutta pääsin ohi. Siinä vaiheessa tajusin, että dieettiohjelman lounasaikakin olisi ollut jo kauan sitten. Hyppäsin taas bussiin, siihen kolmanteen, johon lopulta mahtui. Edelliset 2 olivat ääriään myöten täynnä opiskelijoita ja turisteja, siis ihan oikeasti ovea myöten iho iholle täyteen ahdettuja. 

Ne meidän herkulliset kananmaksavartaat

Kävelin taas jonkun matkaa jotta pääsin virkavallan toimistolle, ja esitin siellä asiani: pitääkö minun ilmoittaa uusi puhelinnumeroni maahanmuuttoviranomaisille, vai päivittyykö se tänne automaattisesti. "Hei taas. Ei päivity automaattisesti, mutta ilmoita se lomaketiedoissa, kun seuraavan kerran haet uutta oleskelulupaa." Ok. Oli iso nälkä, ja tuttava kysyi olisinko keskustassa vielä jonkin aikaa, niin että voisimme tavata. Sovimme siis ruokailun Postin taakse, ja kävelin ainakin 1,5 km siellä lämmössä, kun kävin käsityötarvikeliikkeessä hakemassa tarvikkeita ja Bimissä katsomassa oliko se wc-mattopaketin tarjous nyt vai myöhemmin. No, ei löytynyt mattoja, eikä toisestakaan kaupasta löytynyt mieluisia.

Postin takana pienen odottelun jälkeen oli jo kiljuva nälkä, kun maksavarrasannoksemme tuli pöytään mielenkiintoisesti savuten. Lähempi tarkastelu paljasti, että eivät ne vartaat savunneet, vaan niiden alla saviastiassa olleet hiillokset. Söimme melko pitkän kaavan kautta nautiskellen, ja seurueemme sai yhden uuden jäsenen lisää. Jatkoimme siitä Damlatas-kadulle ihan vaan ajatuksena syödä jotain jälkiruokaa jossain. Hhmmm...  Joku oli avannut vohvelipaikan siihen kadun varteen 😅😜😭 ja tuttava halusi pysähtyä juuri kyseiseen paikkaan. Minulla kesti yli 15 minuuttia saada silmäni ja mieleni irti niistä vohveli-jäätelö-hedelmä-herkkuannoksista ja päätyä juomasivulle. Musta turkkilainen kahvi, kiitos.

Katu, jonka moni suomalainen tuntee

Siinä istuskellessa tuttava kertoi yhdestä sun toisestakin asiasta, ja jonkun niistä asioista vuoksi kävelimme Damlatas-katua sinne luolan ja köysiradan suuntaan. Siinä matkalla, sen jonkun asian vuoksi, pysähdyimme Kleopatra-ravintolaan kahville ja virvoitusjuomalle, ja istuimmekin siinä aika pitkään, kunnes seurueemme sai taas yhden jäsenen lisää, ja ilta alkoi pimentyä. Oli tullut kotiinlähdön aika.

En ottanutkaan sitä lähintä bussipysäkkiä AquaParkin ja KuveytTürk pankin lähistöltä, vaan kävelin pitkin Damlatasta kohti sen läntistä päätä, ja ihailin samalla maisemia, tunnelmia, ääniä ja ihmisvilinää. Siinä matkalla eräs taksikuski kysyi mihin haluaisin lähteä (meriristeilylle, Sapaderen kanjonille, Kapadokiaan...) että hän voisi lähteä mukaani vaikka useammaksi kuukaudeksi. 😳

Oli niin kiltin näköinen mies ja epätavallinen sanavalinta, että häkellyksissäni vastasin aika pehmeästi, mutta en lähtenyt mihinkään. Hän siinä sitten puheli ja kyseli yhtä sun toista, niin kuin hyvä kauppamies konsanaan, ja lopulta ehdotti että jos hän ei muuta voi, niin hän etsii minulle miesystävän. Käsittämätön mies. Alle 5 minuutin hän sai yllätettyä kahdesti, ja vieläpä niin että poistuin nauraen. Mutta hän onnistui kyllä siinä, että muistan hänet taatusti. Hän myy vielä paljon, niin naisille kuin miehillekin.

Jätin firman nimen ihan tuon "somisteen" sallimisen takia

Kun sieltä aikanaan nousin bussiin, niin samalla kun jäin bussista kotipysäkillä jäi siinä toisesta bussista naapurin mies ja hänen aikuinen poikansa. He olivat hyvin puheliaita. En ole tavannut poikaa aikaisemmin, enkä malttanut olla kysymättä kumpi heistä soittaa turkkilaista, kitaran ja luutun etäiseltä sukulaiselta näyttävää soitinta, jonka nimi nyt ei millään tule mieleen. Tulee vaan kasa turhia ruotsinkielisiä sanoja...

No, soittaja on ollut poika. Useamman kerran olen kuunnellut parvekkeella istuen tai olohuoneessa ikkunat auki istuen sitä soittoa ja laulua, sekä suht epätahtista rummun lyöntiä. En kehdannut kysyä kumpi sitä rumpua on tahdittanut. Joka tapauksessa useimmiten soittajat ovat olleet enemmän tai vähemmän maistissa, mutta laulu ja soitto on ollut nautittavaa kuunneltavaa. Nyt sain kutsun hänen huomiselle keikalleen, ja hän kuulemma ottaa mukaansa huomenna kun porukka lähtee. Ja siellä on kuulemma joku puhallinopettajakin, jolta saan edullisesti Ney-huilun, aloittelijan version, ja halutessani myös soittotunteja (kun vastasin että olen soittanut pianoa puolet ikääni ja huilua vuoden). Ja olisiko minulla kosketinsoitinta täällä, että voisin musisoida heidän kanssaan 😂. 

On vahva tunne, että olen sekaantunut johonkin.

Hiljaisuuteen

http://alanya.bel.tr

Alanyassa on aamulla voinut ihastella 5 minuutin ajan parin trombin elämöintiä n. 10 km päästä rannikolta. Trombit näkyivät hyvin, ja monet ovat ottaneet kuvia ja videoita, joita myös lehdet jakoivat tänään nettisivuillaan. Olen pitkään haaveillut että voisin taas nähdä ja seurata trombia, tosin riittävän kaukaa. Edellisen näin 2016, ja se oli hyvin lyhytikäinen. Nämä olivat voimissaan kuitenkin 5 minuuttia, ja toinen näytti suht vankalta tuon lehdessä jaetun kuvan ottohetkellä.

29.10.Turkissa vietetään Tasavallan päivää, joka vastaa Suomen itsenäisyyspäivää, mikäli olen oikein ymmärtänyt. Kaupunginjohtaja Adem Murat Yücel kutsuu kaikkia kansalaisia juhlistamaan 94-vuotiasta Turkkia. Sunnuntaita 29.10. kello 18.30 kokoonnutaan Atatürk-patsaan aukiolle. Kello 20.00 alkaa LUZ-bändin konsertti sataman vesiputouksen aukiolla, ja konserttiin on vapaa pääsy. Tässä on hieman ennakkotietoa, ja kaupungin sivuilta näet tarkemmin tuon jutun.

Oma kulkuni käy "erämaahan" lähes konkreettisesti. Olen viikon poissa ihmistenilmoilta, eräällä kesämökillä pohjanmaan puolella. Tarkoitus on kirjoittaa, kirjoittaa, kirjoittaa ja kirjoittaa. Naapureita ei ole, kanssaeläjiä ei ole, vierailijoitakaan ei ole, ei myöskään mitään liikenteen ääniä. Olen ihan keskellä luontoa, siellä missä on susia, karhuja ja ilveksiä. Tiedossa on oletettavasti häiriötön ja rauhallinen viikko, jollei sudet syö ;) . Toivoa sopii että joku ihana ihminen muistaa auttaa minut sieltä aikanaan pois, sillä lähden sinne matkalaukun kanssa ilman autoa, ja julkista liikennettä ei ole, eikä lähiseuduilla paljon muutakaan liikennettä. Sähkökatkojen varalta on vihko, eli jollei läppärille voi kirjoittaa, niin perinteisesti paperille voi.

Täällä missä olen nyt on lunta maassa. Mökki on reilusti pohjoisempana, ja huomenna aamun valjetessa näen mikä siellä on tilanne. Laitan jotain luontokuviakin sieltä tuon viikon ajalta. Mökille otan mukaan dna:n mokkulan ja puhelinliittymän, joten jos dna ei satukaan toimimaan siellä, niin olen sitten seuraavan viikon netin ulkopuolella. Sekin selviää aikanaan.

Alanyan kuulumisia ja tapahtumia

Alanyan huominen Voitonpäivän juhla

Kun katsot Alanyan keskustan kohdalla kohti Taurusvuoria, mielellään avonaisella tai hieman korkeammalla kohdalla on linkki tässä.
seisten, niin eräässä kohden vuorenrinteitä näkyy punaisten Turkin lippujen rivistö. Tuo alue on nimeltään Tavşandamı. Nyt Tavşandamın alueella voi nähdä jotain muutakin. Rinteeseen lipurivistön eteen, alas, on laitettu 10 m korkein, valkoisin kirjaimin teksti I 💓 Alanya. Teksti näkyy sekä Kalelta katsellen, että monesta muustakin paikasta, mistä liputkin näkyvät. Myös tunneleiden jälkeen, läntisessä Alanyan sisääntulossa on vastaava, mutta pienikokoisempi teksti. Samoin itäiseltä rannalta löytyy, mutta en muista onko se Cumhuriyet MAhallesin vaiko Oban alueella. Siinä rantatiellä kuitenkin, ei niin pitkän matkan päässä Alanyan keskustasta, siis kun puhutaan liikkumaan tottuneista ihmisistä. Joillekin 100 m on pitkä matka, ja joku sanoo 100 km matkasta, ettei se nyt niin pitkä ole. Tuossa on kyse matkasta n. 1 - 2,5 km Atatürk-patsaalta itään. Vaan suuntaapa katseesi myös vuoristoon, sieltä keskustan idän puolelta tuo uusi teksti löytyy, lippurivistön alta. Lehtiartikkeliin

LEhtien uutisvirrassa eniten huimausta aiheutti siltauutinen. Jo aiemmin on uutisoitu siitä, että Alanya - Konya tiestöä uusitaan, ja että matka-aina lyhenee uuden tieprojektin valmistumisen myötä kahteen tuntiin. Nyt bussit käyttävät matkaan 4,5 - 6 tuntia, jotkut jopa 12 tuntia. Itse menin 2013 tuolla 12-tunnin bussivuorolla, ja olihan se mielenkiintoinen. Silti 2 h matkustusaika houkuttaa käymään KOnyassa useammin. Ja lähtöpäätös sillan havainnekuva.
on paljon helpompi tehdä, kun tietää että siellä voi käydä vaikka päivän reissulla, ja palata illalla takaisin omaan kotiin. Tuossa uudessa tieprojektissa on kaksi hyvin mielenkiintoista kohtaa. Toinen on pitkä tunneli (tai tunnelit). Ja toinen on tämä TUrkin korkein omilla jaloillaan seisova, 372 m pituinen silta. Rakennustyöt on aloitettu jo viime vuoden joulukuussa, ja ne etenevät hyvää vauhtia. Lehtiartikkelista löytyy mm.

www.muzkolonyasi.com  Alanyan banaaneista

SItten tuoksuja ja makuja banaanista. Ja pukuja. En enää löytänyt, mutta näin viime viikolla kuvia, joissa turkkilainen huippumuotisuunnittelija oli tehnyt jakkupuvun banaanikuitua hyväksikäyttäen. Puku oli todella kaunis sekä väriltään että muotoilultaan, ja kuvan perusteella siinä oli kaunis, silkinhimmeä pinta. Tarkempaa tietoa materiaalista, sen käsittelystä, tai ominaisuuksista en tiedä. Toteutus oli sen sijaan huomiota herättävän kaunis. Ja alanyalaiset yrittäjät ovat jatkojaostaneet banaanista paljon muutakin kivaa ja hyvää. Suomessa käytettävän käsidesin sijasta Turkissa käytetään kolonya-nimistä käsien desinfiointiin ja raikastamiseen tarkoitettua "vettä". Tuon seuraavan linkin kautta löytyy valmistajan sivusto. Heillä on banaanintuoksuisen muz kolonyan lisäksi tarjolla myös banaanin makuisia lokumuja, ja ilmanraikastin-spray, banaanin tuoksuinen. Alanya Muz Kolonyasi.

Antalyan huominen konsertti

Turkissa vietetään huomenna kansallista Voiton päivää, ja siksi Turkin lipuja sekä kulkueita ja kokoontumisia näkynee eri puolilla maata runsaasti. Perinteisesti Alanyassa on näkösällä isojakin Turkin lippuja, tapahtumia, sekä mm. kokoontuminen Atatürk-patsaalle kello 19.00.

Antalyan tapahtumista sen verran, että Antalyan Cumhuriyet Meydanin avajaisissa 30.7.2017 kello 21.00 esiintyy itse Murat Boz. Oi joi, ollapa Antalyassa... tässä on linkki lehtiartikkeliin.

Itse varustaudun henkisesti sekä hammaslääkärikäyntiin, joka on pelottava puutumisongelmien vuoksi, että alkavaan 2-6 viikon vastustuskyvyttömään aikaan. Uh, mutta tarpeen. Liikkumisesta en halua vielä luopua, tanssista vielä vähemmän :)) . Jatkan unelmointia, suunnittelua ja tiettyjen asioiden toteuttamistakin. Pysytään positiivisina, suunnitellaan tulevaa ja nautitaan elämästä tässä ja nyt.

Jazzia, swingiä ja upeat puitteet

Alanyan Kansainväliset JAzz-päivät 21.-24.9.2017

"Miehet rakastavat eniten kun eivät vielä tunne." Näin sanoi ystäväni tänään keskustellessamme miehestä, joka heti Alanya Vlog : ALANYA GEZİLECEK YERLER nimellä löytyy youtubesta ihan mielenkiintoinen video, jossa on uusia kuvakulmia Alanyan tuntijoille ja siellä asujillekin. On noista kuvakoptereista oikeasti jotain hyötyä ja iloakin.

tutustumisen alkumetreillä tunnusti rakkauttaan. Tämä aihe on herkullinen, ja tätä joskus taas pöyhinkin. Tänään puhutan jazzista ja drone-videoista.

Kuvauskopteri pörrää aktiivisesti taas ainakin Alanyan kansainvälisten Jazz-päivien aikaan. Syyskuun 21.-24. päivinä on taas ilo nauttia jazzin kiemuroista, kun Alanyaan saapuvat turkkilaiset Ayhan Sicimoğlu ja Şenay Lambaoğlu, Yhdysvaltalainen Jennah Bell, sekä Latvialainen Big Al & The Jokers. Kaikki konsertit ovat pääsymaksuttomia, katsojille ja kuuntelijoille ilmaiskonsertteja. Aivan ihanaa musiikkia on tiedossa, ja arvaapa onko swingtanssijoiden helppo istua paikallaan penkeissä? Heh, jossain siellä naapuriravintolan takaterassilla tai patsaan vieressä olevalla tyhjällä alueella pystyisi kyllä kuluttamaan tanssikenkiensä pohjat asfltilla puhki, kunhan olisi swengaavan swingitaitoinen tanssipari... Saisikohan Latviasta lainattua ;) . Muuten, kuka sanoi "Boogieteorian alkeet, peruskoulun ala-astetta varten, lyhyt oppimäärä"? Tai Hellurei ja Onni Gideon? Kaikki tarpeeksi vanhat, keikoillaan jammailleet tietävät. Vastaus on täällä linkissä. Mikäli olet ALanyassa tuolloin, niin Punaisen tornin juurelle Jazz-konserttien katsomoon kannattaa mennä, tai vaikka lähiravintoloihin. Kuuluvat ne konsertit sinnekin. Tiedossa on mukavia iltoja.

Pari sanaa Alanyan ja Turkin juhlapäivistä. 30.8. vietetään Voiton päivää, ja se on kansallinen vapaapäivä. 31.8. Alkaa Kurban Bayramin eli uhrijuhlan juhlinta, ja perheiden luo tai etelän lomakohteisiin matkustaminen. Alanya on myös Turkin omien turistien suosiossa, ja näinä päivinä rannoilla ja hotelleissa on täyttä. Perheitä on paljon liikkeellä, ja myös autoja on liikenteessä tavallista enemmän. Damlataksen köysirata on todennäköisesti erityisen suosittu juuri kyseisinä päivinä, joten jos aikataulusi sen sallii, niin helpommalla pääset kun käyt aikaisemmin tai myöhemmin. Vapaapäiviä on tänä ajankohtana turkkilaisilla nyt 10. Valtio antoi taas fiksusti pidemmät vapaat, jotta kotimaan turismi täyttää lomakohteet ja helpottaa pientenkin hoteliyrittäjien elämää. Sinne mahtuu silti hyvin. Alanyan suvaitsevainen ja lämpimän ihmisystävällinen ilmapiiri on terapiaa tämän arjen jälkeen. 

Itsellä on noiden jazz-päivien bändin ja solistien tsekkaamisen, sekä Juicen biisien jäljiltä tosi vahva tanssifiilis. Tuore tikki ja suojalaput kutittelevat kylkinahkaa, kun kroppa jammailee tässä tuolilla, kesken kirjoittamisen. Viikon saa katsella noita langanpätkiä. Sitä ei olisi tarvittu, jos olisin muistanut lopettaa kalaöljykapselit ajoissa 😁. Niin että ihan oma vika. Koepalat on otettu, ja tuloksia saa odottaa kuulevansa kuukauden kulluttua. Kuulemma hoito-ohjeetkin saa siinä samalla. Artriitin lääkkeetkin hain jo, ja tajusin, että vastustuskyvyn alaslaskun vuoksi seuraavien parin viikon ohjelma on parempi muuttaa hieman eristäytyneemmäksi. Tuleepahan samalla kirjoitettua valmiiksi tuo, mikä tänään sai jo rungon. Ensimmäinen synopsis on valmis. Älä kysy mitä se on, en edes kunnolla tiedä, opiskelen vasta. Jotakin siitä on syntymässä. Kustantaja, joka sitä edellistä teosta työstää, on ruuhkan alla, ja teoksenikin on vielä keskeneräisenä jossain prosessin vaiheessa. Odotellaan, eihän tässä ole mihinkään kiire.

Nähtävyyksiä, aurinkoa ja tanssia

Alanya Yaylalı & Kestel 5.8.2017

Antalyan ja Alanyankin alueen kauniit luonnonnähtävyydet ja historialliset paikat on esitelty tällä sivustolla . Toinen, koko Turkin alueen luonnonnähtävyyksiä ja historiallisia paikkoja esittelevä sivusto on tämä gezginturk.org 
antalyagezirehberi.net

Suosittelen :)) . Kannattaa käydä katsomassa mitä linkkien takaa löytyy. VAikka sivusto on turkinkielinen, pystyt katsomaan kuvat ja tunnistamaan kaupunkien ja maakuntien nimet. Kun näet jotain mielenkiintoista, niin googleta se suomeksi, ja saat vähintäänkin wikipedian suomenkielistä infoa, useista kohteista muutakin. Lähes kaikista paikoista löytyy myös videomateriaalia Youtubesta, kun haet nimellä sieltä.

Eilisen vuoristoajelun jäljiltä yö oli kivulias ja vähäuninen, nivelten ja lihaskramppien osalta. Aamulla jääräpäinen puoleni päätti että samoilla kivuilla menee kaksikin retkeä, ja suuntasin fillarini toiselle 20 km lenkille, tosin nyt kohti keskustaa, Damlatasta ja Saray MAhallesin pikkukatuja. Hiukanko on taas hyvä olo, niin kuin aina tarpeeksi raskaan urheilun jäljiltä, ja ihan väsähtänyt. Ja nahka on palanut monin paikoin, koska en pukeutunut lierihattuun ja pitkähihaiseen urheilupaitaan lähtiessä. Ei muka sopinut tyyliin... toisin kuin palanut iho. Hhmm. Vaan sekään ei haittaa tätä olotilaa. Nyt on kaiken lisäksi sopiva kirjoitusfiilis, vaan tehdäänpä ensin tämä ihan loppuun asti.

PArkkeeraustaidonnäyte 6.8.2017

En muista kerroinko jo parvekeruusujen ötökkämyrkystä. Ruusuissa oli kirvoja, punkkeja ja härmäsientä. Olen mahdollisimman luonnollisen torjunta-aineen kannalla, enkä siksi halua käyttää ns. kovia aineita. No, tarpeeksi kova oli tämäkin. Ihan tavallista CocaColaa suihkutin ruusujen lehdille, varsille ja kukille silloin alkuvaiheessa kun tilanne oli pahin. Sen lisäksi leikkasin kaikki sienivaurioiset osat pois, ja poistin muutenkin vanhat kukat ja vanhat lehdet. Kirvat kuolivat jo ensimmäisestä käsittelystä. Seuraavana päivänä sumutin ruusut vielä kauttaaltaan cocacolalla, ja parin päivän päästä huomasin, että härmä ei leviä.

Punkit oivat sitkeimmät. Niiden pois saaminen kesti viikon. Punkeista kertovat seittirihmastoalueet suihkutin yltä ja päältä, niin että cocacolaa tippui rihmastosta ja valui pitkin ruusunvarsia. Viikon tehohoidon (myös lannoituksen) jälkeen ruusut ovat nauttineet olostaan, kasvattavat innokkaasti uutta kasvustoa ja kukkivat runsaasti. Nyt ei näy minkäänlaisia merkkejä ötököistä tai kasvitaudeista. Ei kerassaan mitään. Ihan tällaista lopputulosta en odottanut, vaan ajattelin että se on vaan ensiapu kunnes löydän jonkun muun. Olen nähnyt jonkun videon, jonka perusteella ainetta kokeilin, ja näkyy toimivan. Tästä oli myös se seuraus, että oma cokiksen juonti loppui lähes täysin. Paitsi tänään.

Ajoin Damlataksen tuolihissin kautta tänään, ja ainakaan sillä hetkellä siinä ei ollut mitään liikettä, eikä se näyttänyt asiakkaille avatulta. Saamme siis vielä odotella tuota kokemusta, mutta toivon ettei kovin pitkään. Parin viikon päästä pitää olla Suomessa allekirjoittamassa sopimusta, neuvottelemassa ihan uudesta ja tapaamassa terveyskeskuksen omalääkäriä ja paria muuta niveloireita tutkivaa spesialistia. Ja siinä samalla olisi tarkoitus tehdä töitä, sanoi nivelet mitä hyvänsä. Tarkoitus on myös kierrellä sekä Keski-Suomessa, Hämeessä, Etelä-Pohjanmaalla, Pohjois-Pohjanmaalla että Lapissa, kun Rovaniemellä on tarvis käydä ainakin kerran. Tuossa tulee bussimatkat taas tutuksi, tosin hyvällä tuurilla voisi käyttää jopa vr:ää. Katsotaan nyt miten nämä kuviot menee. Vielä olen Alanyan auringon alla vähän aikaa, nautin olostani, teen tyhmyyksiä ja taputtelen palovammoihin aloeveraa 😎 . Life is Life.

Alanyan kaupungin kukkapenkin ruusuja 6.8.2017

Opus - Life is LIfe 1985

sitten turkkilaista tanssittavaa musiikkia

Ceylan - Entarisi Dım Dım Yar 

Ja lopuksi monen lomalaisen turkkilaisista illoista ja ravinteli-illoista tuntema

Delilo Halayi

Öljypainifestivaalit kaikilla mausteilla

Alanyan painifestivaalit http://alanya.bel.tr/

On se aika vuodesta kun Alanya Gökbel Yaylası Yağlı Pehlivan Güreşleri järjestetään 13. kerran, isompana ja runsaampana kuin aiemmin. Huomenna lauantaina kello 20.00 alkavissa avajaisissa on avajaispuheen llisäksi tarjolla Off-Road Show, Zeybek-tanssiesityksiä, paikallisten muusikoiden konsertti sekä pääesiintyjä Serkan Kayan konsertti.

Öljypainien karsintaottelut alkavat sunnuntaina kello 9. Otteluista tekee tänä vuonna erityisen mielenkiintoisen se, että mukana on joukko nimekkäitä painijoita, painijulkkiksia. Mukana ovat mm. vuoden Ismail Balaban, Orhan Okulu, Fatih Atlı, Ali Gürbüz, Mehmet Yeşil ja Şaban Yilmaz. Painijoita on ilmoittautunut n. 500, joten karsintoja käydään

aamusta asti.  Tiedossa on kovatasoinen kilpailu, jonka ohessa tarjoillaan paljon muuta viihdykettä ja ajanvietettä koko perheelle. Finaalit painitaan iltapäivällä, viimeiset ennen viittä. Kello 17 alkaa palkintojenjako ja lopetusseremoniat. Tapahtuma on lapsiystävällinen ja katsojille maksuton.

Kaupungin sivuilla alanya.bel.tr sekä 
facebookissa
on lisätietoa, ja kartalinkki. Alanyasta on noin kahden tunnin ajo, mutta matkaan kannattaa varata runsaasti aikaa, sillä tapahtumaan on menossa ainakin toista tuhatta ihmistä, ellei enemmänkin. Pientä ruuhkaa saattaa siis tiellä on, ja kun varaa sopivasti aikaa, niin voi matklla pysähtyä syömään ja juomaan tai vaikka kuvailemaan maisemia.

Vieressä on kuva paikalle saapuvista painijajulkkiksista, jo kisoja voittaneista. Alla on ohjelma-aikataulu, joka ainakin tietokoneella ja tablella avautuu klikkaamalla suuremmaksi. Puhelimista ei aina tiedä miten ne näitä kuvia ja kuvatiedostoja käsittelee. Ja kaupungin sivuilta ja tuosta facebook-linkistä löytyy kaikki samat kuvat ja tiedostot toisessa muodossa, ehkä helpommin aukeavana, jos näiden kanssa on ongelmia.

Alanyan lähipäivien nautintoja

Alanyan kaupungin Ramazan-kuukauden konsertit ja tapahtumat

MOnenlaista mielenkiintoista konserttia, esitystä, nähtävää ja kuultavaa on tarjolla nyt seuraavan kuukauden aikana.

Pop-artisti Mustafa Cecelin Alanyan konsertti peruuntui sateen takia viikko - pari sitten. Hän konsertoi Antlyassa 28.5. kello 22.15 alkaen Karaalioğlu Parkı -nimisessä puistossa. Google Maps löytää puiston tuolla nimellä.

Tämän tekstin yhteydessä olevat kuvat kertovat Alanyan paastonajan konserteista ja tapahtumista. Nämä listalla olevat tapahtumat ovat Alanyan kaupungintalon takana ja/tai satama-alueella.

Paastokuukauden aikana on joka ilta kello 21.15 alkaen lapsille tarjolla illusionisti-jonglööri Kerem Eserin esityksiä tai lastenteatteriesityksiä. Aikuisille on tarjolla mm. taidemusiikkiesityksiä. Kannattaa käydä kuuntelemassa.

Alanyan Keykubat-rannalla, eli Oban ja Tosmurin puoleisella itäisellä rannalla nähtiin tänäänkin punainen

www.alanya.bel.tr

vesialue turkoosin meren rantavesissä. Kun on ollut runsaat sateet, ja vuorilta jokia pitkin tulee kyseiselle rannalle runsaasti makeaa vettä kaikkine mukanaan kulkevine maa-aineksineen yms, niin rantavesi näyttää punaiseksi värjäytyneeltä. Tämä on tavallista runsaiden sateiden aikana, eikä sitä kannata pelätä. Esim. DimCAyin kohdalta maaperä on monin painoin punaista, maa-aines on punaista. Siellä lähistöllä asuvien parvekkeet ja sisätilatkin nauttivat kovatuulisina päivinä punaisesta pölystä, jota punertavasta maasta nousee. Suomessakin monet jokivedet ja järvivedet ovat väriltään maaperästä yms veden mukanaan kuljettamista aineksista riippuen eri alueilla erilaiset. Alanyan rantavesien väristä liikkuu monenlaisia huhuja, joita ihmiset joko tietämättömyyttään tai vahingoittamistarkoituksessa levittävät. Ihan kaikkea ei aina kannata uskoa, ja sopiva annos perus-järjenkäyttöä kannattaa olla mukana reissussakin. Vesien tilaa ja terveellisyyttä valvotaan Alanyassa nykyään tarkkasti. JOs rannalla ei ole näkyvästi merkittyä veteenmenokieltoa, niin vesi on turvallisesti uimakelpoista, ja uimisesta voi nauttia niin kuin

lomalaisen elämään kuuluu. KUn veden mukana on punaista, hienojakoista maa-ainesta tarpeeksi, niin näkyyhän se punertavana siellä, minne Oba- ja DimCayi-joet laskevat. Gercek Alanya -lehden artikkeli aiheesta on tässä.

Sitten ruokaan...
eräästä lähteestä löytyi ohje siihen, kuinka joissakin turkkilaisissa ravintoloissa valmistetaan se herkullinen, punainen ja hieman tulinen tarjottava, joka tulee alkupalana palloleivän tms leivän, maustetun jogurtin ja oliivien kera. Jos kysyt baaripojilta kyseisen tarjottavan nimeä, niin he sanovat salsa. No, tässä pari vinkkiä sen valmistukseen, joskin se onnistuu myös hieman vähemmillä aineksilla.

Tarvitset
3 tomaattia kuorittuna ja pieneksi silputtuna
1 kurkku kuorittuna ja pieneksi silputtuna
2 vihreää, suippopaprikaa hienoksi silputtuna, mietoja,
2 punaista paprikaa hienoksi silputtuna, vähän

vahvemman makuisia
1 tl pul biber -jauhetta, joka on jauhettua/ murskattua punaista paprikaa, eri tulisuusasteita,
1 tl chilijauhetta, keskivahvaa tai mietoa
1 rkl paprikamurskaa, valmista tiivistä mössöä (biber salçası). Perusraaka-aine "lähes kaikissa ruoissa".
1 tl minttua (osa käyttää imntun sijasta persiljaa)
1,5 tl viinietikkaa
1 tl granaattiomenasiirappia
1/2 tl sumakkijauhetta
1 tl suolaa
1 rkl oliiviöljyä

Ei kun kokeilemaan. Ja konsertteihin nauttimaan musiikista, jota ei ihan joka päivä Alanyassa kuule, vaikka nyt useampana päivänä kuuleekin.

Nuo siniset kuvat ovat Alanyan kaupungin jakamasta Ramazan-ohjelmasta.

Appelsiinilehtoon

Katselin keikkailevalle laulusolistituttavalle minulle mieluisia fokseja netin ihmeellisessä

maailmassa. Ja mitähän sieltä putkahti vastaan - Yölintu ja Appelsiinilehtoon. Biisi oli entuudestaan minulle tuntematon, mutta kuten arvaatte, niin nimen houkutus oli niin iso, etten voinut ohittaa vaan kuuntelin biisin :)) . Tässä sanat kaikille ja linkki Youtubeen ko biisiin
albumilta Minne maailma kuljettaa. Videon, musiikin ja tekstien oikeuden niillä joille ne kuuluvat, eivät minulla. Minä vain esittelen mieluisan biisin.

Yölintu - Appelsiinilehtoon

Olin rikki ja sekaisin
syksyn pimeimpään aikaan.
Hän siihen lennähti jostakin
kaunis valo kasvoillaan.
Käsi jota pitelin,
oli kädessäni vielä aamullakin.

Ja mä hänet mielessäni kuvittelin

appelsiinilehtoon,
tuoksuun huumaavaan,
valkoiset kukat hiuksissaan.
Appelsiinilehtoon,
jumalten siunaamaan,
paljain jaloin kulkemaan,
appelsiinilehtoon,
appelsiinilehtoon.

Hyvää onnea uhkuen,
sydän tulvillaan taikaa,
kuin sampo rakkauden salatun,
joka pursuu puheitaan;
käsi jota pitelen,
hymy, josta koskaan irti päästäis en.

Ja mä hänet mielessäni kuvittelen
appelsiinilehtoon,
tuoksuun huumaavaan,
valkoiset kukat hiuksissaan.
Appelsiinilehtoon,
jumalten siunaamaan,
paljain jaloin kulkemaan,
appelsiinilehtoon.

Aurinkoiseen maahan
Luoja hänet varmaan aikoi lähettää,

mutta hän käänsi Luojankin pään,
ja jäi mun elämään,
tähän maahan kylmempään.

Appelsiinilehtoon
tuoksuun huumaavaan,
valkoiset kukat hiuksissaan,
appelsiinilehtoon
jumalten siunaamaan,
paljain jaloin kulkemaan,
appelsiinilehtoon,
appelsiinilehtoon,
appelsiinilehtoon,
appelsiinilehtoon.

Yölintu - Appelsiinilehtoon