Lyhyt pläjäys illan fiiliksellä

Alanyan Kale Cuma pazarin takaa 7.11.2019

Tässä maailmassa, jossa suurin osa tavoittelee rahaa ja valtaa, ole sinä se, joka suo lämpimän hymyn ja toivon kipinän myös hänelle, jolla ei ole valtaa eikä kultaa.

Tässä maailmassa, jossa ulkoinen kauneus, muodinmukaiset vaatteet, kauneusleikkaukset ja kalliit korut ovat tärkeitä ihmisen arvon mittareita, ole sinä se, joka katsot ihmisen sisimpään ja arvostat sieltä löytyvää kauneutta, iloa ja valoa.

Kolmanneksi vielä vapaasti suomennettu, muistinvarainen ajatelma Rumilta:
"Tässä maailmassa, jossa kaikki haluavat olla jotakin, ole ei-kukaan. -Rumi!


Päivän ilonaiheita:
1. Kotona on ihanan lämmin, kun kaikki parvekkeiden ovet ja puolet ikkunoista on jo tiivistetty. Ulkonakin on ihanan lämmin, kuin kesä edelleen, vaikka ollaankin jo marraskuussa.

2. Kävin ystävän kanssa kaupungilla kävelyllä ja annoin hänelle villasukat, jotka iloksemme olivat juuri sopivat.

3. Turkinkielen taitoni on parantunut, ja ymmärsin kaiken osin alanyanmurteisesta, normaalinopeasta tanssituntisanastosta, siis tanssinopettajan puheesta.

4. Vuodelle 2020 alkaa olla jo suunnitelmat kasassa.

Alanya Dinek Cami ja kuu 8.11.2019

 

5. Alanya, Alanya ja Alanya. Tämä pohjattoman ilon, elämäntäyteisten päivien ja auringon kaupunki.

6. Mukuloilla menee suht hyvin, ja he nauttivat elämästään <3

7. Minäkin nautin elämästäni <3


Tänään perjantain ja lauantain välisenä yönä on tämän vuoden viimeinen uskonnollinen pyhä, nimeltään Mevlit Kandili. Tätä vietetään profeetta Muhammedin syntymäpäivän kunniaksi, siis taustaltaan sama kuin kristityillä joulu, tosin eri henkilöstä on kyse.

Alanya tarjoaa monenlaisia elämyksellisiä hetkiä joka päivä, kun vaan pysähdyt ihmisenä kohtaamaan ihmiset, eläimet ja upean luonnon. Tuohon viereiseen kuvaan liittyen tuli hetkeä aikaisemmin eteen tilanne, jossa riippuliitäjä "lensi kuuhun". Ehkä julkaisen kuvan täällä, ellen käytä sitä kirjan kuvitukseen. 

Huomisesta on tulossa kiva päivä, kun eletään se sellaiseksi.

Pienistä iloista hyviä päiviä

Turkin Tasavallan 96. v juhlintaa Alanyasta

Pienistä tapahtumista on taas tullut päivät täyteen. Eilen 29.10. juhlittiin Turkin perustamista Cumhuriyet Bayramia ja 96.tta vuotta Turkin valtiona. Minäkin suuntasin lipun kanssa ensin Atatürk-patsaalle, tai paremminkin aukion reunamille, koska halusin juhlistaa päivää ja kunnioittaa sekä Atatürkia ja hänen työtään että Turkin tasavaltaa. Tämä vastaa Suomessa asuessa Suomen itsenäisyyspäivän juhlintaa. 

No, aukiolla oli hieno tunnelma, ja sinne oli kerääntynyt paljon juhlivaa kansaa, paitsi tuttavani. Hän oli jo mennyt satama-alueen kalastajien ravintolaan, yli puoli tuntia sovitusta aikatulusta etuajassa, ja soitti sieltä että odotan täällä jo, alahan tulla. Joten se siitä juhlahumuun osallistumisesta ja sen seuraamisesta. Jäi taaskin parhaat palat näkemättä. Istuimme sitten viilenevän illan tuulenvireessä kalaravintolan ulkopöydissä, ja odottelimme että juhlakulkue saapuu päätepisteeseen eli kaupungintalon taakse.

Kapokkipuu on ihan täynnään kukkia rantatiellä, länteen

Kaupungintalon taakse kerääntyi tuhansia ihmisiä kuuntelemaan juhlapuheita ja konserttia. Sielläkin oli hieno tunnelma, ja oli silmiinpistävää kuinka suvaitsevaisia ihmiset olivat. Siellä me kaksi ulkomaalaista erotuimme porukasta kuin tulikärpäset illan pimeydessä, mutta yhtään negatiivista kommenttia tai katseryöppyä emme saaneet. Sinne tiivistunnelmaiseen  ihmispaljouteen oli meillekin paikka, tila ja hyväksyntä. Kiitos ihanat ihmiset, kun ulkomaalaisetkin ovat hyväksyttyjä 💕

Vaikka kotiuduinkin eilen vasta lähempänä puolta yötä, kaipasi kroppa tänään hikistä liikuntaa. Potkulauta oli ollut ulkona, ja toin sen ylös huoltotoimia varten. Jostain rungon sisältä lorahti ruostevettä pitkin lattiaa. Muutama pikkuhämähäkki oli perustanut ruokavarastonsa rungon taitteisiin. Renkaista oli ilmat vähissä ja potkulauta haisi ihan myrkylle. Perusteellisen huollon jälkeen ei muuta kuin kypärä päähän, potkulauta alamäkeen ja menoksi.

Jo lähtiessä olin päättänyt että tänään on pitkän tai tosipitkän lenkin päivä. Siksi mukaani lähti juomien lisäksi pari banaaniakin hätävaraksi. Menomatkalla jo tuli paikkapaikoin nautittua vahvasti vauhdin hurmasta, siis ajettua (liian) lujaa. 5 km ennen kotiinpaluuta alkoi tulla hyytävän kylmä olo, paleli... joten taas kerran tuli banaanit ja juomat tarpeeseen. Vaikka pidin 4 parin kolmen minuutin taukoa, niin siitä huolimatta 20 km loivine ja pitkine vastamäkineen on paljon. Vaan teki kyllä hyvää! Voi että nautin, niin matkan aikana kuin vielä nytkin, tunteja kotiinpaluun jälkeen. Tämä laji on minun juttuni 😍.

Voi horisontti, kun keikahti taas 😂

Alanyassa on tosi hyvä ajella pitkin rantateitä, ja näkyi ihmisiä olevan vielä sekä rannoilla että uimassakin. Säätiedotuksissa on paljon eroja. Toiset sanovat että sataa lähes joka päivä nyt lähimmän viikon aikana, ja toiset ennustavat paria sadepäivää sinne sun tänne, harvakselleen. Todellisuus on ollut aurinkoinen ja lämmin. Moni tuttava on nyt kommentoinut sitä, että Alanyan kaupunkikeskustan ja esim. Oban, Kestelin, Dinekin tms alueen kohdalla on selkeä lämpötilaero. Niin itsestäkin tuntuu. Mitään varmaa mittausfaktatietoa minulla ei ole. Käytännön elämä on osoittanut että eroa on, keskusta on lämpimämpi kuin harvemmin asutut alueet. Mahmutlarista, joka on tiheään rakennettu, vilkas ja väkirikas, minulla ei ole mitään vertailukelpoista kokemusta. Aika näyttää.

Meillä ei hämähäkin vierailun jälkeen ole ollut ikkunat eikä ovet auki entiseen tapaan. Noup. Tosin en ole nähnyt niitä pihalla tai puutarhassakaan, kun olen ulkona liikkuessani katsellut "sillä silmällä". No, eipä niitä tavallisesti näekään. Tänä syksynä olleet kaksi tapaamista isojen hämähäkkien kanssa ovat ensimmäiset vuoden 2011 jälkeen, vaikka olen ollut kohtuullisen paljon ulkona, puistoissa, puutarhojen reunamilla ja vuoristossa. Samalla pääsin talvivalmistelujen alkuun. Tällaisessa vanhoilla, yksinkertaisilla ikkunoilla varustetussa asunnossa on tuulisten ja viileiden säiden alkaessa tarpeen tiivistää ikkunat, tai tuulten asuntoon aiheuttama ilmavirta vie lämmöt mennessään. 5 ikkunaa on valmiina, 14 odottaa vuoroaan... ja 3 parvekeovea niiden jälkeen. Näissä riittää puuhaa "hetkeksi".

Ruusut kukkivat toisella rantatiellä, itään

Taideteosasiaa. Musiikki-instrumentti -teemainen marmoripatsaiden kansainvälinen veistoskisa käynnistyy 1.11. kaupungintalon takana. Marraskuun lopulla valitaan voittaja kisaan kutsuttujen kymmenen kuvanveistäjän keskuudesta, heidän toteuttamiensa patsaiden perusteella.  Kaupungintalon takana ulkoilmassa työskentelevien kuvanveistäjien työskentelyä saa seurata aidatun alueen ulkopuolelta ja kuvanveistäjiä häiritsemättä. Kannattaa käydä katsomassa jos liikuskelet täällä päin. Työskentelyä on kiva seurata, ja patsaissa on aina helmiä mukana. Jotkut ideat ja toteutukset ovat ihastuttavia.

Jotain muitakin tapahtumia on meneillään, vaan kun muistista ei nyt tule ulos mitään muistikuvia. Kulttuuritalolla on joku näyttely ja teatterilla tietysti kausi alkanut eli näytökset menossa. Eh, en nyt saa kiinni kadonneista ajatuksista, joten lisään niitä huomiseen tekstiin.

Aurinkoisia ajatuksia ja valoa itse kullekin.

Kuvien kautta kirkolle ja juhlaan

Alanya Hıdırellez-kirkko 18.1.2019

Eräänä kauniina päivänä, vai pitäisikö sanoa Jonkun verran aiemmin, olin jakavinani tekstin, jonka kuvina olivat nämä kuvat. En kuitenkaan löydä kyseistä tekstiä, en vaikka miten etsin. Kuviakaan ei näkynyt. Siksi oletan, että päivitys on taas kadonnut jonnekin bittiavaruuteen. Siellä lienee jo ruuhkaa 🙈.

Kävimme ajelemassa Alanyan Dinek mahallen alueella Suomeen tuloani edeltävänä päivänä. Minulle aue oli uutta, ja alanyalaissyntyinen kuskikaan ei ollut käynyt koskaan tuolla kyseisellä tiellä. Sieltä tuli yllättäen vastaa tämä Alanyan kaupungin vähän aikaa sitten entisöimä rakennus.

Näkymä kirkon edustalta merelle 18.1.2019

Hıdırellez Kilisesi, on alunperin puurakenteinen, vanha kreikkalaiskatolinen kirkko, mikäli ymmärsin oikein. Kirkon luona on myös kaivo. Kaupunki entisoi kohteen, ja niistä on pari aiempaa kuvaa täällä Alanyan kaupungin sivuilla.

Kirkkoa käyttävät sekä kristityt että muslimit, ainakin ALTAVin mukaan. Heidän Alanyaa esittelevillä sivuillaan on hieman lisätietoa ja eri kuva kuin kaupungin sivuilla. ALTAVin sivuilta löytyy myös kirkon osoite ja karttalinkki Google Mapsiin. Turkin / Alanyan Ortodoksiyhdistyksen sivuilla kerrotaan myös kyseisestä kirkosta. Sen mukaan 1924 vuodesta toiminut kirkko, alkuperäiseltä nimeltään Agios Georgioksen kirkko, ja 2012 vuodesta lähtien Alanyan venäläiset ortodoksit käyttivät kirkkoa palvontamenoihinsa, yhdessä muslimien kanssa. 

Hıdırellez-juhla 6.5. on kesän alkamisen juhla, ja sitä juhlistetaan nykyään Alanyassa monin eri tavoin, myös kokoontumalla piknikille Hıdırellez-kirkon luo.

Tanssia ja Tasavallan päivän kuvia

Alanya 29.10.-18 Tasavallan päivän juhlakonsertista

Alanya 29.10.-18 Tasavallan päivän juhlakonsertista

Pitkästä aikaa eilen tuli tanssittua rumbaa, cha chaata, jiveä, fuskua ja "turkkilaisia tansseja". Tanssipaikalla ei ollutkaan sitä nuorta, joka aiemmin on ollut tosi hyvä ohjaamaan turkkilaisia tansseja, vaan pari muuta, joilla oli omat kuviot. Vaan meni se näinkin. LÄmmin tuli, hauskaa oli ja kroppa sai liikettä. Nilkka ilmoitti jo jiveä tanssiessa ja yöllä kotiin tullessa, etteivät jivet olleet vielä ihan sitä parasta valintaa. En muistanut laittaa edes tukea ennen lähtöä, vaan tuli innoissaan tanssittua ilman tukea, kivilattialla, ei-tanssikengillä ja viejän roolissa. Nilkka ei onneksi edes turvonnut, mutta vamma-alueilta on kipeä. Niin että ei mitään vakavaa 😁. Mutta tanssi vaan on ihanaa ja hyvinvoinnille tarpeellista. Sitä paitsi eilinen toimi muutenkin stressinpoistona hyvin, ja iso kiitos mukana olleille.

Mietinnässä on uusille alueille tehtävän "seikkailureissun" lisäksi Antalyan Ikeassa käynti, ja Gazipasaan tutustuminen. Gazipasakin on tuossa ihan lähellä, mutta kaikkien näiden vuosien aikana olen vain miettinyt siellä käymistä, kertaakaan en ole käynyt kunnolla tutustumassa kaupunkiin ja esim. sen kauppoihin. Olisikohan jo aika :D . 

Alanya 29.10.-18 Tasavallan päivän juhlakonsertista

Tämä päivä meni keskustassa käymisen ja tonttien katselun merkeissä. Tontit tosin eivät olleet keskustassa, vaan niitä katseltiin netin kautta. Kahden kohdalla olin jo hihkua riemusta, mutta kuulemma pitää odottaa tammikuulle asti ennen kuin ostaa mitään... Kuulemma hinnat ovat ostajaystävällisemmät alkuvuodesta. Toisaalta uskon sen, toisaalta ajattelen että ne yrittäjät, jotka nyt myyvät tosi halvalla asuntojaan tai maa-alueitaan tarvitsevat rahansa nyt. Niitä takauksina olevia maita ja asuntoja ei välttämättä ole myynnissä enää tammikuussa. Mutta oli miten oli, vielä en tee mitään. Yritän malttaa noudattaa saamiani neuvoja.

Alanya 29.10.-18 Tasavallan päivän juhlakonsertista

Pikainen valuuttakurssikatsaus. Myin tänään euroja ja pankkini maksoi vähän päälle 6,2 TL per 1 €. Aika hyvä on vieläkin. Kukauden parin takaisista yli 7 lukemista on tultu aika paljon alas, ja alaspäin näkyy olevan suunta edelleen. Katselin myös lentolippuja perheenjäsenille, ja yllättävän paljon alempana oli joulukuun alun lentolippujen hinnat nyt kuin 2 viikkoa sitten. Halvimmat vastaan tulleet Helsinki Alanya meno-paluulennot olivat Turkish Airlinesilla 215 € (ilman viivytyksiä, 1 vaihto), Finnairilla 252 € (suora), ja kaikkein halvimmat pomppulennot 118 €.

Turkki 95 vuotta

Onneksi olkoon 95-vuotiaalle Turkille!

Arefe ja Kurban Bayramı

Jaettavia, kiertäviä Kurban Bayrami viestejä

Tänään on Arefe / Arife günü, eli Kurban Bayramın aatto. Päivästä käytetään molempia nimen muotoja. Sanakirjoissa Arife ja paikallisessa kielessa Arefe. Toiset lähteet sanovat, että aattoa vietetään aina ennen uskonnollista juhlapyhää, eli myös ennen paastonaika Ramazania. Toiset sanovat, että Arefea vietetään ainoastaan ennen Kurban Bayramıa Hicri kalenterin Zillhicce kuukauden 9. päivänä. Joten sanon molemmat, kun en tiedä kumpi pitää paikkansa. Joka tapauksessa aatto on kuin Suomessa on juhannusaatto tai jouluaatto. Nekin ovat olleet alunperin uskonnollisia juhlapyhiä, joita on juhlistettu aatolla, mutta ovat nykyään merkitykseltään enemmänkin ryyppyjuhlia ja palkallisia vapaapäiviä. Täälläkin osa ihmisistä viettää juhlia uskonnollisina juhlina, ja osa nauttii niistä vapaapäivinä omalla tavallaan.

Jaettavia, kiertäviä Kurban Bayrami viestejä

Arefe-aattopäivällä on uskonnollisen palvonnan osalta suurempi merkitys kuin muilla päivillä, ja se käsittääkseni muistuttaa tärkeydeltään perjantaita, mutta on tärkeämpi. Nyt aaton viettäminen on jo alkanut, ja se kestää Kurban Bayramın neljännen päivän iltapäivään asti. Kurban Bayramı on neljä päivää kestävä uskonnollinen juhla, jolla on monia merkityksiä. Kyseisen juhlan ensimmäisen kolmen päivän aikana teurastettavasta eläimestä saadusta lihasta 1/3 käytetään perheen omaan ruokaan, 1/3 annetaan sukulaisille, vieraana oleville ja naapureille, ja 1/3 annetaan köyhille ja ruoka-apua tarvitseville. Päivän yksi alkuperäisistä tarkoituksista on muistuttaa solidaarisuudesta ja veljeydestä. Mm. kunnioittaminen, nöyryys ja kuuliaisuus ovat muita merkityksiä.

Alanyan Kalelta kohti etelää auringonlaskun aikaan

Käytännössä nämä juhlapäivät näkyvät arkielämässä siten, että tänään jo monet liikkeet pitävät ovensa kiinni, ja ovat suljettuina joko koko viikon tai vähintään perjantaihin asti. Ne, joilla on pisimmät vapaat ovat aloittaneet jo viime viikon lauantaina, jatkavat koko tämän viikon ja palaavat töihin vasta viikon päästä maanantaina. Useimmat turisteille palvelujaan tarjoavat yritykset ovat Alanyassa avoinna, mutta useat virastot, kaupat yms eivät ole. Itsekin kävin keskustassa  vain siksi, että sain netin tänään eräpäivässä olevan maksun maksettua, sillä en tohtinut odottaa ensi viikkoon.

Kurban Bayramı näkyy Alanyassa täysinä hotelleina, ihmisiä täynnään olevina uimarantoina, täpötäysinä busseina ja täyteen buukattuina lentokoneina ja pitkän matkan busseina. Paikallisia turisteja on täälläkin paljon, ja se on Alanyan kannalta ihana asia. Todennäköisesti muutkin Turkin lomakohteet ovat tällä viikolla täynnä lomalaisia. Useimmiten murteesta ja osin vaatetuksestakin tunnistaa toiselta alueelta lomalle tulleen turistin. Eilen illalla poikkesin sellaiseen rantakadun vaateputiikkiin, jossa en ole koskaan aiemmin käynyt, koska näytillä roikkui mieluinen paita. Oletko Kayserin alueelta, kun puhut samanlaisella murteella, kysyi kauppias. Hhmm, en, mutta kiitos kuitenkin mieltä lämmittävästä (kielitaito)palautteesta.

Alanyan Kalelta länteen, Konaklia kohti.

Sää nyt: Ilma +34 C, pieni tuulenvire, aurinko paistaa ja asfaltti polttaa. Merivesi on asteen verran viilentynyt, ja on enää 29,2 C... varma merkki siitä, että kuumin kesä kääntyy syksyä kohden. Tuossa sääennustuskuvassa näkyvät, ohitse purjehtivat pilvet menevät tuolla vuoriston yllä, eivät keskustan puolella. Lämmintä on, ja aurinkoista. Appelsiinienkasvatuskeli 😍

Uusi näköalaterassi ja lastenjuhlat

Alanyassa vihertää kauniisti, ja on lämmintä.

23.4.2018 Turkissa vietetään lasten ja suvereniteetin (itsemääräämisoikeuden) päivää.  Alanyan kaupunki ja kansalaisopisto järjestävät 23.-29.4.2018 Lasten Festivaalit kulttuuritalolla. Mukana on lapsia seitsemästä maasta, myös Suomesta. Paikalla on myös turkkilaisia lastenkirjailijoita kirjoineen ja myyntipöytineen valmiina signeeraamaan teoksiaan. Tarjolla on myös erilaisia seminaareja, luonnollisesti turkiksi. LInkki tapahtuman facebooksivulle on tässä.

Lapsille ja lapsiperheille suunnattu leijanlennätystapahtuma järjestetään lauantaina 21.4.2018  kello 10:30 alkaen Alanyan kauungintalon takana. Tapahtumassa voi mm. rakentaa leijan, tehdä paperitaitosjuttuja, pelata shakkia, saada kasvomaalauksen, maalata kiviä, rakentaa hiekkalinnoja ja taiteilla askartelumassalla. Kuulostaa kokoperheen lastentapahtumalta, ja erityisesti pienille hauskalta päivältä. Koska useimmat lapset ovat herkästi innostuvia ja kielimuureista välittämättömiä, niin uskoisin että tuonne voivat osallistua myös sellaiset turistiperheiden lapset, jotka eivät puhu turkkia. Lapsi kuin lapsi. Tapahtuma on kaikille avoin ja maksuton. Linkki lehtiuutiseen on tässä. Tuo viereisen kuvan alla oleva linkki liittyy LastenFestivaaliin ja vie Instagramiin.

Alanyan kansainvälinen lastenjuhla 23.-29.4.2018

Sitten näköalapaikan, grillaus- ja vapaa-ajanviettopaikan sekä ulkoilmateatterin yms. keskuksen avajaisiin. Moni lukija tietää että Alanyassa on vuoren rinteillä, Kalea vastapäätä rivi Turkin lippuja, ja tuon lippurivin alla isoin, valaistuin kirjaimin I 💖 Alanya.  Tuon tekstin ja lippurivistön vasemmalla puolella, upealla näköalapaikalla on arvoisensa viihtymiskeskus, jonne mahtuu noin 5.000 henkilöä. Ja alue on kaupunkilaisten vapaasti käytettävissä. Siellä on taatusti ruuhkaa viikonloppuisin, jolloin on tapana lähteä yhdessä perheen kanssa ulos syömään, grillaamaan ja viihtymään.

Tämä 50.000 m2 kokoinen alue on mahtavalla paikalla, ja pitää sisällään vaikka mitä. Grillipaikkojen ja lasten leikkikenttien lisäksi siellä on mm 400 hengen ulkoilmateatteri, ja vielä näyttämö merta ja taivasta vasten. Koska kuvat kertovat enemmän kuin pitkä rivi sanoja, on tässä linkki Alanyan kaupungin sivuille, ja asiasta kertovaan uutiseen. Siellä on paljon kuvia tästä upeasta paikasta. Aluetta esittelevä video on Alanyan kaupungin facebooksivuilla, ja linkki sivuille ja videoon on tässä.

...ryppyinen on nätti, niin kaunis...

Tuon viihtymiskeskuksen avajaisia vietetään 23.4.2018. Sen jälkeen alueelle pääsee katsomaan ja nauttimaan, viihtymään. Odotamme innolla. Jopa tällainen ei-grillauksen-ystävä saattaa innostua grillaamaan tuolla jotain, varsinkin jos saa jonkun muun hoitamaan sen grillauksen 😁. Grillaus ei ole minun juttuni, muuten kuin ei-hiiltyneen tuotoksen syömisen osalta. Mutta tuosta näköalapaikasta voi nauttia myös muutenkin.

Nuo kuvat ovat aamulenkiltä. Aurinko paistoi, lämpöä oli riittävästi, lihakset hiukan tukossa edellisistä lenkeistä, mutta niin vain menin taas uusille reiteille. Ja saatoinpa eksyäkin. Vaikka varsinaisesti en eksynyt, jouduin silti arpomaan mikä tie minnekin vie. Olin kyläteillä ilman kännykän navigaattoria. Nykyään on muutenkin tullut tavaksi jättää kännykkä pois kun lähden lenkille tai esim. kauppaan. Se on liian iso mukaan otettavaksi, ja joskus on rentouttavaa olla tavoittamattomissa ja puhelimen ulottumattomissa. Ehkä alan opetella olemaan enemmän irti sekä somesta että puhelimesta.

Oulusta ja pitkin Suomea on tulossa lomalaisia lähi viikkoina :)) . Tervetuloa vaan nauttimaan kesästä, auringosta ja vaihtelusta <3.

Juhlapäivät Turkissa 2018

Mahastaan kiinni juuttunut kilpikonna 19.3.2018

Juhlapäivien kertaus on ajankohtaista nyt, sillä tänään alkoi Üç aylar, 3 kk paastoon
valmistava jakso. Tähän 3 kuukauteen liittyy monia hengellisiä juhlapyhiä.

Ensin hengelliset juhlapyhät, turkkilaisilla nimillä:

19.3.2018 Üç aylar alkaa
22.3.2018 Regaib Kandili
13.4.2018 Mirac Kandili
30.4.2018 Berat Kandili
16.5.2018 Ramazan alkaa
10.6.2018 Kadir Gecesi
14.6.22018 Arefe
15.6.2018 Ramazan Bayramı 1. pv
16.6.2018 Ramazan Bayramı 2. pv
17.6.2018 Ramazan Bayramı 3. pv
20.8.2018 Arefe
21.8.2018 Kurban Bayramı 1. pv
22.8.2018 Kurban Bayramı 2. pv
23.8.2018 Kurban Bayramı 3. pv
24.8.2018 Kurban Bayramı 4. pv
11.9.2018 Hicri Yılbaşı
20.9.2018 Aşure Günü
19.11.2018 Mevlid Kandili

Valtiolliset juhlapyhät suomennettuna:

23.4.2014 Kansallisen itsemääräämisoikeuden ja lasten päivä
1.5.2018 Työn ja solidaarisuuden päivä
19.5.2018 Atatürkin muistoksi Nuorten ja urheilun päivä
14.6.2018 Paastokauden päättymisen aatto
15.-17.6.2018 Paaston päättymisen juhla
15.7.2018 Demokratian päivä
20.8.2018 Uhrijuhlan aatto
21.-24.8.2018 Uhrijuhla
30.8.2018 Voitonjuhla
28.-29.10.2018 Tasavallan päivä

Valtiollisina juhlapyhinä virastot, pankit ja jotkut liikkeet ovat kiinni, julkisissa kulkuvälineissä ja teillä on ruuhkaa, hotellit varattuja jne. Hengellisistä juhlista osalla on myös tuollaisia vaikutuksia, mutta osa ei näy turistille arjessa millään tavoin.

Tuosta kuvan kilpikonnasta...
Kävin Kalella tervehtimässä ystävääni, ja tulin Yengelioğlu Camin viereen odottamaan
bussia, että pääsen takaisin keskustaan. Sainkin odottaa peräti 55 minuuttia, siinä tien vieressä seisten, joten oli aikaa katsella ympärille. Alarinteen puolella, korkeahkon kolmikerroksisen metalliaidan takana näin tuon kilpikonnan. ENsin luulin että se on joko väsähtänyt tai sairas tms. SItten vasta tajusin, että se on jäänyt mahastaan kiinni tuonne ihmisten poisheittämien rakennusjätteiden sekaan. Kauanko se on siinä ollut, en tiedä. Auttaisiko joku muu sen irti jos en minä auta, en tiedä sitäkään.

Aika kauan aprikoin mitä teen. En mahtunut aidan puomien välistä, joten jouduin kiipeämään yli. En olisi halunnut koskea kilppariin. En millään tavoin muutenkaan tykkää kosketella mitään elukoita, kissojen ja koirien lisäksi. No, hevonen on ainoa poikkeus. Mutta tuntui varsin epämiellyttävältä tarttua kilpparia kilvestä kiinni. Kilpi oli yllättävän pehmeä, joustava, ja konna aika painava. KAukaa näytti pienemmältä... Samalla kun koskin sitä, se veti itsensä kuoreensa ja alkoi pitää jotain suhinan kaltaista ääntä. Säikähdin sitä sen verran, että päästin automaattisesti irti. Ei onneksi pudonnut kuin muutaman sentin korkeudesta.

Kun siirsin sitä otusta, niin näin muurahaisia aika paljon siinä mistä nostin sen pois. Ehkä se ressukka oli ollut tuossa jumissa jo jonkun aikaa, ja murkut käyttivät tilaisuutta hyväkseen, tavalla tai toisella. Nostin sen parin metrin päähän, mutta siinäkin oli paljon rakennusjätettä ja hillittömän jyrkkä alarinne. PArempaa paikkaa ei ollut lähitienoilla, enkä halunnut nostaa sitä autotielle, tai lähteä kuljettamaan mihinkään kauemmas. Siis se jäi siihen parin metrin päähän. Kun se ei reiluun kymmeneen minuuttiin liikkunut, ajattelin että ehkä se on uupunut jumin jäljiltä tai vaurioitunut. Lopulta se otti muutamia askelia, ja vieri alamäkeen pusikon sekaan. Toivottavasti jäi oikein päin...

Hyvää Naisten päivää Naiset

Ihanien kohtaamisten päivä on taas kääntynyt iltaan. Ensimmäiset tapasin kaupan hississä. Vanhempi turistirouva tarttui käsivarsillani olleeseen hartiahuiviin, ja kokeili lankaa sekä katsoi miten se on tehty. En tunnistanut kieltä jota he puhuivat, mutta muutaman sanan turkkia osasivat, ja sillä keskustelimme. Toinen oli kun paikallinen, vanhempi rouva tarttui neulepaitani hihaan bussissa ja tutkiskeli miten olen sen hihan reunan tehnyt. Niin, no, päälläni oli kevään vihreä lammaspaita, ja mukana palelemisen varalta virkattu, liukuvärjätystä langasta tehty hartiahuivi lisälämmikeenä. Herättivät mm. hilpeyttä ja keskustelua, etenkin se lammaspaita. Asennevalventaja L. Salovaara antoi tänään tehtävän: Asenne on se mitä puet aamulla päällesi. Ei siis ollut mitään mahdollisuutta edes harkita mustaan tai harmaaseen pukeutumista 😁😎😊. Väriä!

Alanyan Kulttuurikeskuksessa on menossa näyttely / tapahtuma naistenpäivän kunniaksi. Kun menet pääovesta sisälle, niin käänny heti oikealle, nouse portaita toiseen kerrokseen ja astele vasemmalle saliin. Sieltä löytyy jotakin, en tiedä vielä tarkemmin että mitä. Olin tänään jo siinä ylhäällä odottamassa avajaisrituaalia, mutta poistuin siinä vaiheessa kun monen maalaiset naiset alkoivat käyttää kyynärpäätaktiikkaa ja ahtoivat itseään väkisin eteenpäin, vaikka siellä edessäpäin oli jo täysi tungos.

Simit Dünya Alanya, AquaParkin lähellä

Tajusin vasta siinä vaiheessa, että paikalla oli lehtikuvaajia. Se usein aiheuttaa juuri tuota väkisin eturiviin ja näkösälle änkeämistä. Mutta seuraavat pari päivää lienevät rauhallisempia. Tapahtuma on avoinna myös 9.-10.3. Tässä on linkki kaupungin sivuille, jossa näkyy valokuvia tältä  päivältä. Ja tämä linkki vie alkuperäiseen kutsuun / ilmoitukseen, myös kaupungin sivuille. Siellä on kuulemma monenlaista kivaa nähtävää, eli kannattaa käydä katsomassa. Aiemmin kuulin, että olisi jopa jotakin työpajojakin tms. mihin kävijät voivat osallistua, mutta en tiedä pitääkö se paikkansa vai onko vain huhu. Käväise katsomassa.

Kävin lankaostoksilla, hakemassa turkoosia bambulankaa ihan vain itseäni viihdyttääkseni. Olen edelleen ongelmissa koiven kanssa. Eilen illalla löytyi taas uusi tulehdus iholta. Siksipä "kotiaresti" ja minimaaliset kävelyt jatkuvat. Tosin jo ihan henkisenkin hyvinvoinnin kannalta ranta ja merivesi houkuttaa ihan valtavasti, jos vaan sää sen sallii. Meillä on ollut viikon ajan ihmeellinen utupilvi päällä, tai mitä se ikinä onkaan. Vähän saman oloinen kuin mitä olo Adanan yllä Adanassa käydessä. Meille parvekkeille näkyy kuinka vuoriston monet huiput jäävät pilvien sisään. Välillä muutamat pilvenriekaleet laskeutuvat alemmaksikin, ja esim. Bademağac köyn laaksoon "jumiin".

Joku isompi, keltainen kukkija :))

Huomiselle on ennustettu aurinkoista päivää, ja lämpötila noussee yli +20 C. Meriveden lämpötila on tänään ollut 17,5 C. Huomenna on sen verran tuulista ja sopivasti lounaan suunnasta, että aallonkorkeudeksi on ennustettu noin 0,8 - 1,1 m. Siellä rannan pärskeissä olisi kyllä oikeastikin kiva istua ja suolahuurruttaa itseään.

Mitä ikinä huomenna teetkin, niin mieti, haluatko ihan varmasti pukea päällesi pelkkää mustaa, harmaata tai huomaamattoman ruskeaa, vai uskallatko lisätä väriä? Onhan sentään jo maaliskuu,  kevät.

Aurinkoinen vuoden alku

Suolahuurrettu linssi  ja Kleopatraranta  1.1.2018

Sateisten päivien jälkeen aurinkoinen sää houkutteli ulos, niin minut kuin monet muutkin. Satamassa ja rantakaduilla on tosi paljon väkeä kävelyllä, syömässä ja nauttimassa vapaapäivästä ja toistensa seurasta. Itse liikuin fillarilla, ja oli niin tungosta sekä satama-alueen kaduilla että rantakaduilla, että oli hieman haasteellista ajaa. Vaan olipa ihana päivä ajella, ja yllättäen viihdyin ulkona jopa 5 tuntia. No, tunnin siitä istuin "suolahoidossa" merenrannalla, minkä näki kyllä hiuksistani ja maistoi huulilta. Ja sen näkee myös valokuvista, sillä ei ollut mukana mitään millä olisi voinut puhdistaa suolakerroksen pois kameran linssistä.

GoogleMapsin mukaan tuli pyöräiltyä 25 km, joten ei ollut ihan turha reissu fyysisestikään. ...toppatakki jäi kotiin, joten oli parempi ajaa että tarkenee 😉. No, totta toinen puoli. Paikka paikoin tarkeni oikein hyvin, ja tuulisilla paikoilla oli kylmempi. Muutamia henkilöitä oli uimassa Kleopatrarannan puolella, ja useita otti aurinkoa aurinkotuoleilla. Obassa kolme surffaria nautti aalloista ja aika moni heidän katselustaan. Keskustasta LunaParkille ja keskustasta lähes DimCay-joen laskukohtaan asti oli rannat ja rantatiet täynnään ihmisiä. Molempiin päihin asti tuli ajettua. Damlataksella ja Kleopatrarannan puistoissakin pyörähdin, ja ihmisvilinää oli sielläkin.

Sitten leipomoon. Useampi tuttava on suositellut minulle, että käy tuolla leipomossa, siellä on vaikka mitä herkkuja. PUhun nyt siis tuosta kuvan leipomosta Tosmurissa. No, reissullani poikkesin myös siellä. Sen löytäminen kesti jonkun aikaa, mutta lopulta se löytyi. Ja leipomossa todella oli vaikka mitä herkkuja. Mutta... tuo kuva ja tämä teksti päätyi tähän seuraavista syistä. Tiskin takana oli asiakaspalvelussa naishenkilö, ja omistajan oloinen, pyntätty nainen siinä vieressä puhuu samalla pahaa miehestä, joka istuu leipomon pöydässä toisen miehen kanssa syömässä ja juomassa jotain. Pälätys jatkuu, ja odotan ja odotan. No, hän sitten lopulta katsahtaa minuun ja kysyy tilaukseni, samalla kun jatkaa puhetta sen toisen naisen kanssa. "Tämä on kai skandinaavi, eikö" kysyy hän toiselta naiselta, ja saa vastaukseksi "oletettavasti". "10,50 TL" sanoo nainen vino virne naamallaan. Toistan hinnan, ja kysyn että todellako 10,50 TL. "Kyllä", sanoo nainen ja naureskelee ja pälättää taas sille toiselle naiselle.

Ajattelin ensin etten osta noin pahasti ylihinnoiteltuja leipiä, mutta koska pyysin ne kysymättä hintaa, ja koska hän kehtaa pyytää niistä noin paljon, niin päätin maksaa. Olipa omaa tyhmyyttä asioida tuossa paikassa. Ok, käykää vaan ja suositelkaa, maksakaa mitä he pyytävät, mutta mitä todennäköisimmin nuo olivat Alanyan kalleimmat leivät, ellei jota kuta toista ole huijattu vielä pahemmin. Tyhmä ei ole se joka pyytää, vaan se joka maksaa. Perusleivän hinta on noin 1.00 - 1,50 TL tällä hetkellä. Toisessa oli vähän ruisjauhoa seassa, muttei sekään noin kallis ole. Ja lähellä on muita asiakasystävällisempiä leipomoita, joissa on myöskin hyviä leipiä ja herkkuja.

Alanya kukkii 1.1.2018

Tuohon suolahuurrettuun vielä... Istuin vielä paluumatkalla toisellakin ranta-alueella
hengittelemässä meren pärskeiden mukana ilmaan nousevaa suolaa. Siitä on ihan oikeasti apua, ainakin sen perusteella mitä keuhkoista tulee ulos sen jälkeen, ja miten hyvin seuraava päivä menee. Mutta hiukset... siinä rannalla istuessani tunsin jo, että kasvot ovat taatusti sellaiset pikkuporsaan punaiset, auringossa palaneet. KOtona peili kertoi ihan samaa. Siihen rannalla olevalle viereiselle penkille ja metri metriltä lähemmäs hivuttautui joku mies, joka haisi rasvakeittiön paistinrasvalle jo metrien päähän. Työpaikka oli helppo arvata.

Arvasin pukeutumisen ja olemuksen perusteella, että hän on nuori mies. Pari kertaa sipaisin sormilla suolahuurrettuja hiuksia niin kuin kohentaisin kampausta... no, nehän jäävät pystyyn harottamaan tuollaisen suolakerroksen kanssa. Otin vielä silmälasit pois kasvoilta, jolloin kaikki vuosirenkaat ja silmäpussit pääsevät oikeuksiinsa. Siinä sitten käänsin kasvoni samaan aikaan miestä kohden kuin mitä hän kääntyi katsomaan minua, ja oli taas vaikea pidätellä naurua. Nuori mieshän hän oli. Saman tien kun hän tajusi, että oli nähnyt kaiken tuon vaivan ja käyttänyt kaiken tuon ajan pöllähtäneeltä näyttävän vanhan mummon takia, niin kasvoilla vilahtelivat vaikka minkälaiset tunteet epäuskon, pettymyksen ja ärtymyksen väliltä. Mutta täytyy kyllä todeta, että kotona peilistä vastaan katsova ilmestys oli aika kauhea. Suola hiusten laiton apuvälineenä ja kampauksen "perustana" on aliarvostettu.

Täällä on muuten nyt vasta tonttulakkisia ja tonttuasuisia ihmisiä liikkeellä. Venäläiseltä puolelta tuleva joulun ajoitus ja eurooppalaiset jouluperinteet sekoittuvat paikalliseen kulttuuriin ja turismibisnekseen sujuvasti.

Juhlia nyt ja kohta

Pari sanaa nyt käsillä olevasta juhlapäivästä. Olet ehkä huomannut, että Turkissa on nyt
erityinen viikko. Tällä viikolla, tänään ja tänä yönä juhlitaan Turkissa Mevlid Kandılı -nimistä prof. Muhammedin syntymäpäiväjuhlaa. Tälle yölle on omat erityiset rukouksensa, ja ihmiset ovat aktiivisia sekä syntymäpäivää kunnioittaakseen että perheelleen hyvää rukoillen. Tänä yönä avoinna olevat moskeijat täyttyvät rukoilijoista, ja rukoilijoille vastataan, toiveita täytetään. Mevlid Kandılısta on lisätietoa Alanya Adres -lehden sivuilla.

Passista. Kävin aiemmin Verkkokauppa.comin mainostamassa 1 € passikuvassa. Kyllä oli Niin karmea kuva, että sillä voisi vaikka pelotella lapsia. Juu, ei ollut kuvaajan vika. Mukava kuvaaja, asiallinen laitteisto ja Mahtava hinta. Raaka valo näytti kaikki rypyt, silmäpussit ja ikävuosirenkaat sekä harmaat hiukset. Hyvä etten polvilleni pudonnut kun näin sen kuvan. Voitko kuvitella kuinka sielua riipi katsella paljon itseään vanhemman naisen kuvaa valokuvasta, jota sanotaan omaksi passikuvaksi.

Aikani kun sitä pyörittelin, niin päätin mennä Villen Kuvaan, uudestaan passikuvattavaksi.
Jep. Aamulla pikalähtö, ilman meikkiä ja hiukset pesun jäljiltä hieman kosteana ja laittamatta. Ulkona sataa räntää ja "kampaus" asettuu taas siihen "suosta revitty"-asetelmaan. Kuvaamon peiliin katsoessa sielua riipii jälleen sen verran, että poskillekin nousee puna. En nyt sano mikä sen tunteen nimi on. Arvaa. Naiskuvaaja ottaa kuvan, ja hymyilin koko bussimatkan asunnolle asti :)) . Jotenkin kivasti pehmeällä valolla otti, ja hiuksetkin siirrettiin kasvoilta ihan kohtuullisesti sivuun. Ei näy rypyt eikä silmänaluspussukat, harmaat vielä vähemmän. Jee! Kannatti käydä.

Passihakemus tuli täytettyä netissä, ja se oli sujuva ja helppo projekti. Ainoa mitä kaipasin, oli varma tieto siitä minä päivänä passi on valmis. Nyt sitä tietoa ei saanut. Mahdollisesti ehkä kenties, jos... joten odottavan aika on pitkä. Passin saapumisen valitsemaani toimipisteeseen, tai johonkin, saan tietää tekstiviestillä / sähköpostilla sitten kun se on saapunut ja noudettavissa. Jostakin omat tiedot -kohdasta voi kuulemma katsella mahdollisia ilmoituksia. Joten, uskallan ostaa lentoliput vasta sitten, kun passi on kädessä.

Toistaiseksi näin ei ole. Niin että odotan, toivon ja katselen erilaisia lentovaihtoehtoja edelleen, jälleen ja taas. Tunnetustihan viimeisenä mahdollisena päivänä ostettavien lentojen hinta on korkea. Mitä lähemmäs työhaastattelupäivä tulee, sitä tukalampi on olo, kun ei ole varmaa lentoajankohtaa ja lippuja jo ostettuna. Jaksaminen on muutenkin äärimmilleen venytettynä juuri nyt, eikä energia tahdo riittää edes kaikkiin arjen kiemuroihin. Tämä karmea pimeys ja loppumaton yö vie voimat tuhannen tehokkaasti. Onneksi on toivoa valosta ja virkistymisestä.

Alanyassa "kaiken nähneiden" kannattaa ajella Gazipasaan. Siellä on nyt virallisesti avattu uusi, valtavan iso patorakennelma. Samoin kuin DimCAyin padonkin takana, on maisema muuttunut ja nähtävillä on isohko patojärvi. Gazipasan padon paikkaa en osaa vielä selittää, mutta käyn siellä joskus, ehkä jo tämän vuoden puolella, ja kerron sitten kuvakertomuksen keinoin mistä se löytyy ja miltä siellä näyttää.

Alanyassa on tulossa jälleen Joulutori kaupungintalon taakse ja satama-alueelle. Viereinen kuva kertoo asiasta lisää. 10.12.2017 kello 10-20 on juhla-alueella tapahtumia, ja toki joulukuusi seisoo satamassa paikoillaan seuraavat pari viikkoa iltojen valoilona. Kuusen olemus on tosi paljon erilainen päivänvalolla ja iltavalaistuksessa. Käykäähän katsomassa.

Alanyan KAupunginteatterissa on 3.12.2017 vammaisten päivän kunniaksi De Saint-Exuperyn Pikku Prinssistä lapsille ja aikuisillekin suunnattu teatteriesitys. Lisätietoja löytyy turkiksi kaupungin sivuilta.

Ainakin tietokoneilla kuvat saa klikattua isommaksi. Kännyköitten kohdalta en osaa sanoa.

94. Tasavallan päivä

Turkissa juhlitaan tänään vuoden kaikkein tärkeintä valtiollista juhlapäivää, eli Tasavallan päivää. Se vastaa Suomen itsenäisyyspäivää. Tiesitkö, että Turkin perustajan Mustafa Kemal Atatürkin oikea nimi on Mustafa Kemal, ja että Atatürk on tullut kunnianosoituksena. Ata on suvun, heimon tai kansan isä, ja Türk tarkoittaa turkkilaista, joten Atatürk = turkkilaisten isä. Turkin kansallislaulu Istitklal Marşı löytyy tämän Youtubelinkin takaa. Tässä siitä on Mehter eli osmaaniperinteen mukaisen bändin esitys.

Hyvää 94. Tasavallan Päivää Turkki

Hiljaisuuteen

http://alanya.bel.tr

Alanyassa on aamulla voinut ihastella 5 minuutin ajan parin trombin elämöintiä n. 10 km päästä rannikolta. Trombit näkyivät hyvin, ja monet ovat ottaneet kuvia ja videoita, joita myös lehdet jakoivat tänään nettisivuillaan. Olen pitkään haaveillut että voisin taas nähdä ja seurata trombia, tosin riittävän kaukaa. Edellisen näin 2016, ja se oli hyvin lyhytikäinen. Nämä olivat voimissaan kuitenkin 5 minuuttia, ja toinen näytti suht vankalta tuon lehdessä jaetun kuvan ottohetkellä.

29.10.Turkissa vietetään Tasavallan päivää, joka vastaa Suomen itsenäisyyspäivää, mikäli olen oikein ymmärtänyt. Kaupunginjohtaja Adem Murat Yücel kutsuu kaikkia kansalaisia juhlistamaan 94-vuotiasta Turkkia. Sunnuntaita 29.10. kello 18.30 kokoonnutaan Atatürk-patsaan aukiolle. Kello 20.00 alkaa LUZ-bändin konsertti sataman vesiputouksen aukiolla, ja konserttiin on vapaa pääsy. Tässä on hieman ennakkotietoa, ja kaupungin sivuilta näet tarkemmin tuon jutun.

Oma kulkuni käy "erämaahan" lähes konkreettisesti. Olen viikon poissa ihmistenilmoilta, eräällä kesämökillä pohjanmaan puolella. Tarkoitus on kirjoittaa, kirjoittaa, kirjoittaa ja kirjoittaa. Naapureita ei ole, kanssaeläjiä ei ole, vierailijoitakaan ei ole, ei myöskään mitään liikenteen ääniä. Olen ihan keskellä luontoa, siellä missä on susia, karhuja ja ilveksiä. Tiedossa on oletettavasti häiriötön ja rauhallinen viikko, jollei sudet syö ;) . Toivoa sopii että joku ihana ihminen muistaa auttaa minut sieltä aikanaan pois, sillä lähden sinne matkalaukun kanssa ilman autoa, ja julkista liikennettä ei ole, eikä lähiseuduilla paljon muutakaan liikennettä. Sähkökatkojen varalta on vihko, eli jollei läppärille voi kirjoittaa, niin perinteisesti paperille voi.

Täällä missä olen nyt on lunta maassa. Mökki on reilusti pohjoisempana, ja huomenna aamun valjetessa näen mikä siellä on tilanne. Laitan jotain luontokuviakin sieltä tuon viikon ajalta. Mökille otan mukaan dna:n mokkulan ja puhelinliittymän, joten jos dna ei satukaan toimimaan siellä, niin olen sitten seuraavan viikon netin ulkopuolella. Sekin selviää aikanaan.

Räpylät jalkaan

Wuhuu! Netti toimii :)) . Kuinka helpottavaa! Siis elämää helpottavaa. Voi palata taas normaaliin päiväjärjestykseen, jos sitä enää koskaan voi normaaliksi kutsua. Alanyassa ja Turkissa Kurban Bayram on juhlittu, ja on aika palata arkeen.

Sekä valtakunnallisesti että Alanyassakin juhlistetaan 1.-7.9. poliisien juhlaviikkoa ja Zabitan 191. juhlavuotta. Seuraava ¨valtiollinen juhlapäivä on 28.10. Tasavallan päivän aatto, ja 29.10. Tasavallan päivä. Alanyan seuraava tiedossani oleva isompi tapahtuma ovat Jazz-päivät 21.-24.9. ja niitä kannattaa odottaa :)).

 Alanyan kaupunginteatterin sivuilla on jotain, mistä en ole aiemmin muistanut mainita. Vasemmalla alhaalla Sesli kitap -kohdasta löytyy äänikirjoja, joita voi kuunnella valitsemalla Dinleyin.

 Ja ettei arki olisi yksitoikkoista eikä tylsää, sanon cha cha chaa ja valmistaudun tunteihin. Aloitin äsken lattarituntien suunnittelun, mutta ennen kaikkea pohdinnan siitä, miten selviän kuntoni, kuurini ja vastustuskyvyttömyyteni kanssa seuraavista 2-3 viikosta pahentamatta tilannettani... etenkin kun opetusryhmät ovat isot, ja ensimmäiset tunnit pian 😶. Juu, tiedän tehneeni järjettömän päätöksen, ja meneväni riskirajan väärällä puolen, mutta se nyt ei ole mitään uutta. Pienen jännityksen ja ison
innostuksen sekamelska mahanpohjassa on merkkinä myös siitä, että on kiva olla taas kiinni tässäkin työssä, erityisen rakkaassa työssä. Kaikella on tarkoituksensa.

Kirjoituspuolella yritän parhaillaan opetella dialogin kirjoittamista. Valitsemastani aihepiiristä ei tule ulos mitään, ei yhtään mitään. Näen tarinasta paljon kuvia ja tunnelmia, mutta muutapa ne sitten sanoiksi niin, että se kelpaa dialogiksi... Mietin jo dialogin aiheen vaihtoa, mutta ei taida olla aiheesta kiinni. On taidosta kiinni. DIalogin kirjoittaminen on haasteellista, vaikeaa. Koska dialoginkin kirjoittamista voi opetella, niin opettelen, sitkeästi. Ehkä sekin kanava aukeaa, joskus. SItä odotellessa, tai muuten vaan lepäillessä, voi vaikka kuunnella millainen on Pirates of The Caribbean Tango.

Alanyaan näkyy olevan nyt taas ihan normaalin hintaisia lentoja. 240 - 270 € saa menopaluulennot. Tosin
matkanjärjestäjien äkkilähdöissä saattaa olla edullisempiakin lentoja ja toisaalta suht saman hintaisia matkapaketteja, joihin sisältyy joku halpa hotelli. Kesän ylikuumenneista hinnoista on tultu kivasti alas. Samoin KUrban BAyramin loputtua on hotellienkin suhteen paljon valinnanvaraa, ja hintataso alkaa jo hieman hiipiä alaspäin. BAsaarimyyjät sen sijaan eivät ainakaan laske hintojaan, kun tietävät että alkaa skandinavian maista tulevien turistivirtojen sesonki. KAnnattaa siis tinkiä, ja paljon. MOderneissa kauppakeskuksissa ja isoissa marketeissa sen sijaan on nähtävillä ne hinnat, mitkä ovat kaikille yhteiset, eikä niistä voi tinkiä. VArsinaiset sesonginlopettajaisalet alkanevat lokakuulla, ellei sitten jotkut kojut katso jo sitä ennen että laittavat putiikin talviteloille. VIime syksynä lopettajaisale alkoi jo syyskuun lopulla, ja sesonki katkesi yllättäen kesken kaiken. Useampi tuttava sulki suunniteltua aikaisemmin liikkeensä, ja lähti lomalle. Mielenkiintoista nähdä mikä on tämän syksyn trendi. Kyllähän heikoimmin knnattavien liikkeiden sekä viime vuosina liikaa investoineiden, tai liian hyvään tulokseen luottaneiden kauppiaiden olo on tukala, ja lopettaneitä firmoja on näkynyt paljon. SIlti samaan aikaan moni uusi liike avaa ovensa. Liike-elämä on monisyistä ja moniulotteista. Liian heppoisella liiketoimintaosaamisella ovat monet aloittaneet, silti on aina niitäkin, jotka osaavat laskea ja suunnitella, tehdä määrätietoisia toimia ja kannattavaa kauppaa.

TUli mieleeni tuosta mastouvasta, että sain haasteen opetella uuden ulottuvuuden meressä kellumiseen. TUttava aikoi viedä minut snorklaamaan. Alkujärkkytyksestä toivuttuani en sanonut sillekään "ei", mietin vaan miten sen käytännössä hoitaa hukkumatta 😁. Yritin ehdottaa tilalle riippuliitoa, vuorenrinteeltä lähtevää, mutta hän ei lämmennyt tälle ajatukselle. JOten kai snorklauksenkin voi oppia. Räpylät ovat olleet jalassa kauan aikaa sitten, mutta tuo mystiseltä vaikutta mutkaputki venttiileineen tms, sen logiikkaan en ole perehtynyt. Nyt on kuulemma tullut perehtymisen aika, tai siis sitten lokakuussa, kun olemme ALanyassa yhtä aikaa. Se kuulostaa kivalta, mutta jännittää ihan hillittömästi. Jos siis näet omituisesti kurluttavan snorklaajan, jonka meno ei näytä ihan luontevalta, niin se saattaa olla merivettä niellyt ja hädissään räpiköivä pollari. En kuitenkaan ole ihan varma uskallanko kokeilla, mutta jos uskallan, niin on taas kerran tullut mentyä pois omalta mukavuusalueelta, elämysten piiriin. ALanyassa on kuulemmia hienoja snorklauspaikkoja, kokeneille snorklaajille.

Hyvää Kurban Bayramia

Alanyan kuulumisia ja tapahtumia

Alanyan huominen Voitonpäivän juhla

Kun katsot Alanyan keskustan kohdalla kohti Taurusvuoria, mielellään avonaisella tai hieman korkeammalla kohdalla on linkki tässä.
seisten, niin eräässä kohden vuorenrinteitä näkyy punaisten Turkin lippujen rivistö. Tuo alue on nimeltään Tavşandamı. Nyt Tavşandamın alueella voi nähdä jotain muutakin. Rinteeseen lipurivistön eteen, alas, on laitettu 10 m korkein, valkoisin kirjaimin teksti I 💓 Alanya. Teksti näkyy sekä Kalelta katsellen, että monesta muustakin paikasta, mistä liputkin näkyvät. Myös tunneleiden jälkeen, läntisessä Alanyan sisääntulossa on vastaava, mutta pienikokoisempi teksti. Samoin itäiseltä rannalta löytyy, mutta en muista onko se Cumhuriyet MAhallesin vaiko Oban alueella. Siinä rantatiellä kuitenkin, ei niin pitkän matkan päässä Alanyan keskustasta, siis kun puhutaan liikkumaan tottuneista ihmisistä. Joillekin 100 m on pitkä matka, ja joku sanoo 100 km matkasta, ettei se nyt niin pitkä ole. Tuossa on kyse matkasta n. 1 - 2,5 km Atatürk-patsaalta itään. Vaan suuntaapa katseesi myös vuoristoon, sieltä keskustan idän puolelta tuo uusi teksti löytyy, lippurivistön alta. Lehtiartikkeliin

LEhtien uutisvirrassa eniten huimausta aiheutti siltauutinen. Jo aiemmin on uutisoitu siitä, että Alanya - Konya tiestöä uusitaan, ja että matka-aina lyhenee uuden tieprojektin valmistumisen myötä kahteen tuntiin. Nyt bussit käyttävät matkaan 4,5 - 6 tuntia, jotkut jopa 12 tuntia. Itse menin 2013 tuolla 12-tunnin bussivuorolla, ja olihan se mielenkiintoinen. Silti 2 h matkustusaika houkuttaa käymään KOnyassa useammin. Ja lähtöpäätös sillan havainnekuva.
on paljon helpompi tehdä, kun tietää että siellä voi käydä vaikka päivän reissulla, ja palata illalla takaisin omaan kotiin. Tuossa uudessa tieprojektissa on kaksi hyvin mielenkiintoista kohtaa. Toinen on pitkä tunneli (tai tunnelit). Ja toinen on tämä TUrkin korkein omilla jaloillaan seisova, 372 m pituinen silta. Rakennustyöt on aloitettu jo viime vuoden joulukuussa, ja ne etenevät hyvää vauhtia. Lehtiartikkelista löytyy mm.

www.muzkolonyasi.com  Alanyan banaaneista

SItten tuoksuja ja makuja banaanista. Ja pukuja. En enää löytänyt, mutta näin viime viikolla kuvia, joissa turkkilainen huippumuotisuunnittelija oli tehnyt jakkupuvun banaanikuitua hyväksikäyttäen. Puku oli todella kaunis sekä väriltään että muotoilultaan, ja kuvan perusteella siinä oli kaunis, silkinhimmeä pinta. Tarkempaa tietoa materiaalista, sen käsittelystä, tai ominaisuuksista en tiedä. Toteutus oli sen sijaan huomiota herättävän kaunis. Ja alanyalaiset yrittäjät ovat jatkojaostaneet banaanista paljon muutakin kivaa ja hyvää. Suomessa käytettävän käsidesin sijasta Turkissa käytetään kolonya-nimistä käsien desinfiointiin ja raikastamiseen tarkoitettua "vettä". Tuon seuraavan linkin kautta löytyy valmistajan sivusto. Heillä on banaanintuoksuisen muz kolonyan lisäksi tarjolla myös banaanin makuisia lokumuja, ja ilmanraikastin-spray, banaanin tuoksuinen. Alanya Muz Kolonyasi.

Antalyan huominen konsertti

Turkissa vietetään huomenna kansallista Voiton päivää, ja siksi Turkin lipuja sekä kulkueita ja kokoontumisia näkynee eri puolilla maata runsaasti. Perinteisesti Alanyassa on näkösällä isojakin Turkin lippuja, tapahtumia, sekä mm. kokoontuminen Atatürk-patsaalle kello 19.00.

Antalyan tapahtumista sen verran, että Antalyan Cumhuriyet Meydanin avajaisissa 30.7.2017 kello 21.00 esiintyy itse Murat Boz. Oi joi, ollapa Antalyassa... tässä on linkki lehtiartikkeliin.

Itse varustaudun henkisesti sekä hammaslääkärikäyntiin, joka on pelottava puutumisongelmien vuoksi, että alkavaan 2-6 viikon vastustuskyvyttömään aikaan. Uh, mutta tarpeen. Liikkumisesta en halua vielä luopua, tanssista vielä vähemmän :)) . Jatkan unelmointia, suunnittelua ja tiettyjen asioiden toteuttamistakin. Pysytään positiivisina, suunnitellaan tulevaa ja nautitaan elämästä tässä ja nyt.

Jazzia, swingiä ja upeat puitteet

Alanyan Kansainväliset JAzz-päivät 21.-24.9.2017

"Miehet rakastavat eniten kun eivät vielä tunne." Näin sanoi ystäväni tänään keskustellessamme miehestä, joka heti Alanya Vlog : ALANYA GEZİLECEK YERLER nimellä löytyy youtubesta ihan mielenkiintoinen video, jossa on uusia kuvakulmia Alanyan tuntijoille ja siellä asujillekin. On noista kuvakoptereista oikeasti jotain hyötyä ja iloakin.

tutustumisen alkumetreillä tunnusti rakkauttaan. Tämä aihe on herkullinen, ja tätä joskus taas pöyhinkin. Tänään puhutan jazzista ja drone-videoista.

Kuvauskopteri pörrää aktiivisesti taas ainakin Alanyan kansainvälisten Jazz-päivien aikaan. Syyskuun 21.-24. päivinä on taas ilo nauttia jazzin kiemuroista, kun Alanyaan saapuvat turkkilaiset Ayhan Sicimoğlu ja Şenay Lambaoğlu, Yhdysvaltalainen Jennah Bell, sekä Latvialainen Big Al & The Jokers. Kaikki konsertit ovat pääsymaksuttomia, katsojille ja kuuntelijoille ilmaiskonsertteja. Aivan ihanaa musiikkia on tiedossa, ja arvaapa onko swingtanssijoiden helppo istua paikallaan penkeissä? Heh, jossain siellä naapuriravintolan takaterassilla tai patsaan vieressä olevalla tyhjällä alueella pystyisi kyllä kuluttamaan tanssikenkiensä pohjat asfltilla puhki, kunhan olisi swengaavan swingitaitoinen tanssipari... Saisikohan Latviasta lainattua ;) . Muuten, kuka sanoi "Boogieteorian alkeet, peruskoulun ala-astetta varten, lyhyt oppimäärä"? Tai Hellurei ja Onni Gideon? Kaikki tarpeeksi vanhat, keikoillaan jammailleet tietävät. Vastaus on täällä linkissä. Mikäli olet ALanyassa tuolloin, niin Punaisen tornin juurelle Jazz-konserttien katsomoon kannattaa mennä, tai vaikka lähiravintoloihin. Kuuluvat ne konsertit sinnekin. Tiedossa on mukavia iltoja.

Pari sanaa Alanyan ja Turkin juhlapäivistä. 30.8. vietetään Voiton päivää, ja se on kansallinen vapaapäivä. 31.8. Alkaa Kurban Bayramin eli uhrijuhlan juhlinta, ja perheiden luo tai etelän lomakohteisiin matkustaminen. Alanya on myös Turkin omien turistien suosiossa, ja näinä päivinä rannoilla ja hotelleissa on täyttä. Perheitä on paljon liikkeellä, ja myös autoja on liikenteessä tavallista enemmän. Damlataksen köysirata on todennäköisesti erityisen suosittu juuri kyseisinä päivinä, joten jos aikataulusi sen sallii, niin helpommalla pääset kun käyt aikaisemmin tai myöhemmin. Vapaapäiviä on tänä ajankohtana turkkilaisilla nyt 10. Valtio antoi taas fiksusti pidemmät vapaat, jotta kotimaan turismi täyttää lomakohteet ja helpottaa pientenkin hoteliyrittäjien elämää. Sinne mahtuu silti hyvin. Alanyan suvaitsevainen ja lämpimän ihmisystävällinen ilmapiiri on terapiaa tämän arjen jälkeen. 

Itsellä on noiden jazz-päivien bändin ja solistien tsekkaamisen, sekä Juicen biisien jäljiltä tosi vahva tanssifiilis. Tuore tikki ja suojalaput kutittelevat kylkinahkaa, kun kroppa jammailee tässä tuolilla, kesken kirjoittamisen. Viikon saa katsella noita langanpätkiä. Sitä ei olisi tarvittu, jos olisin muistanut lopettaa kalaöljykapselit ajoissa 😁. Niin että ihan oma vika. Koepalat on otettu, ja tuloksia saa odottaa kuulevansa kuukauden kulluttua. Kuulemma hoito-ohjeetkin saa siinä samalla. Artriitin lääkkeetkin hain jo, ja tajusin, että vastustuskyvyn alaslaskun vuoksi seuraavien parin viikon ohjelma on parempi muuttaa hieman eristäytyneemmäksi. Tuleepahan samalla kirjoitettua valmiiksi tuo, mikä tänään sai jo rungon. Ensimmäinen synopsis on valmis. Älä kysy mitä se on, en edes kunnolla tiedä, opiskelen vasta. Jotakin siitä on syntymässä. Kustantaja, joka sitä edellistä teosta työstää, on ruuhkan alla, ja teoksenikin on vielä keskeneräisenä jossain prosessin vaiheessa. Odotellaan, eihän tässä ole mihinkään kiire.

Iyi Bayramlar

Juhannusaaton järvinäkymää

Vuosi 2017 on puolivälissä, huomenna alkaa se loppupuolisko. Hhmm. Mihin meni alkuosa, miksi katosi kuin *piip* saharaan? Ei vaineskaan, alkuvuodesta on paljon hyviä muistoja, konkreettista tulosta työnjäljestä ja kremppoja kerännyt kroppa. Juniorikin toi tänään kaupasta minulle tuliaisina suklaan sijaan luontaistuotteita 😆 ei jei jei. Eihän se nyt ole ollenkaan sama!  Hyvänenaikasentäänjavaikkamitäpäälle. Suklaata, sillä pysyy elimistö käynnissä, ha haa. Sen sijaan sain ekstravahvaa kalaöljyä VUODEN annoksen, ja ison purkin Ca-Mg-D:tä. Tätä on vanheneminen ihan konkreettisesti. Kun ylität 50v rajan, niin ei tuoda herkkuja, tuodaan vitamiineja ja "säilöntäaineita". Mitähän se sitten on jos pääsee yli 60v? Olisiko viiniä ja suklaata?

Juhannus meni, onneksi, ja oli aika lailla stressaava. Ihanaa ja rentouttavaa palata arkeen. Jotkut rakastavat juhlia, juhlapäiviä, erityisiä päiviä, nimipäiviä, synttäreitä ja vaikka hautajaisia... minäkin, usko tai älä. Se ei vaan näy mitenkään ulospäin ;) . On toki tiettyjä asioita jotka virittävät juhaltunnelmaan, kuten esimerkiksi perhe ja hyvät ystävät koolle kokoontuneena, ja SÄÄ, aurinkoinen ja lämmin sää. Kylmä sadesää yhdistettynä autottomuuteen ja siihen, ettei kaupungit bussit kulje, oli sellainen yhdistelmä, johon en vaan osannut varautua. Ei tullut pieneen mieleenikään, että on päiviä jolloin kaupunkibussit eivät kulje. Joten minä kävelin... niin pitkälle kuin pystyin. Tänään sen sijaan en ole asunnosta poistunut,, ja liikunnasta on lepopäivä huomennakin. Sen sijaan kirjoitan ja ompelen. Nuo viereisessä kuvassa olevat heittelyyn ja leikkimiseen tarkoitetut pikkutyynyt ovat yksi päivän tuotoksista, ja viimeistelyä vailla. Silmät ja täytevanu vielä paikalleen, ja pikkuvintiö pääsee testaamaan mitä kaikkea noilla voi tehdä.

Eläimistä hullaantuneelle pikkuvintiölle valmistuvia lelutyynyjä

Turkissakin on paastonaika loppunut, ja Iyi BAyramlar -tervehdykset ovat  aktiivisessa käytössä tänään ja seuraavat pari  päivää. Nyt myös tarjoillaan karkkeja ja muuta makeaa sekä tutuille että tuntemattomille. Esim liikkeissä asioidessasi sinulle todennäköisesti tarjotaan pikkukarkkeja. KArkkien tarjoilu liittyy paastonajan loppumiseen, ja tästä ajankohdasta käytetään myös nimeä şeker bayramı, sokerijuhla. Turkin ulkopuolella arabiankielisissä muslimimaissa toivotetaan Eid Mubarak, ja tätäkin toivotusta kuulee niin ympäri eurooppaa kuin Suomessakin. Tänä vuonna sekä juhannus että paaston loppumisen aika osuivat samaan ajankohtaan.

En nyt enää linkittele halpoja lentohintoja tänne, totean

Kotoisa maisema

vain, että nyt oli ajankohtaan nähden todella halpoja lentoja Alanyaan, ja Antalyan ja Alanyan kentille oli kerrankin samat hinnat. Aiemmin Alanyaan on ollut kalliimmat lennot, mutta nyt oli ilo nähdä ne samanhintaisina. Eipä sillä, ei pieni ero saa minua siltikään valitsemaan Antalyan kenttää. Kun kerran Alanyan kenttä on auki, niin sinne kannattaa lentää. Sieltä ei nykyistä tietä pitkin ole kuin 35 km Alanyan kotiin, uutta, myöhemmin aukeavaa ohitustietä pitkin vieläkin vähemmän. Tuli jo katseltua, että missäs ne kotiavaimet ovatkaan. Ihan on sellainen tuntuma, että jollei reumalääkäri kehittele heinäkuulle aktiivisesti hoitoja ja kontrolleja, niin taidan käydä kotosalla... voisin kokeilla auttaako lämmin ilma, kuuma hiekka ja lämmin merivesi kuukauden kuurina kipuja poistavasti.

Eilen illalla luin Camilla Läckbergin Leijonankesyttäjän. Tai no, aloitin illalla ja jatkoin niin kauan kuin kirjaa riitti. Pokkariksi se oli paksu, ja aikaa meni, mutta olipa niin mielenkiintoisesti kirjoitettu, että en malttanut jättää sitä kesken. Aamuyöllä kahden aikoihin lopetin, ja tajusin, etten uskalla ruveta nukkumaan. Niin elävästi pyöri kirjan tarina silmien edessä, että piti käydä tarkistamassa että ovi on lukossa, ettei tyhjässä huoneessa ole ketään jne. Kiersin silmät suurellaan asuntoa muutaman kerran, ja tuumasin että nukkumaan olisi parasta mennä... vaan olipa työlästä rauhoittaa itsensä unta varten. Suosittelen tuota kirjaa, todella. Löytyy kirjastoista ja ainakin Prisman valikoimista. KAiken lisäksi loppu oli moneen kertaan niin erilainen kuin odotin, että jäi vielä vaivaamaan, että miten se jatkuu, entä tämän jälkeen... siksi nukkumattikin pakeni.

LEvollisia unia