Lumen keskeltä

Alanyan niemen nenä 18.1.2019

Täällä lumen ja pakkasen keskellä istun viileässä keittiössä ja kirjoitan yhtä kirjaprojektia julkaisukuntoon. Käännöstyö etenee hitaasti, mutta etenee. Olemme lähellä valmista, luovutuskelpoista kokonaisuutta. Näiden turkkilaisen kirjoittajan runojen maailma on täysin erilainen kuin mitä itse kirjoitan, sillä näissä liikutaan synkissä ja toivottomissa, tummissa vesissä, surun ja yksinäisyyden tunteissa, kuoleman pohtimisessa ja onneksi myös toivon näkemisessä. On mielenkiintoista, opettavaa ja rankkaa puuhaa. 

Sopivaa puuhaa juuri näille karmeille pakkaskeleille, sillä ei tee mieli ulos, ellei ole pakko lähteä. Eilen kävin asioilla ja puin päälleni paljon kunnon talvivaatteita. Ainoa mitä ei ollut ja mitä kaipasin oli toppahousut. Kaikesta pukemisesta oli se ilo että kroppa tarkeni kyllä, vaan taas poskipäihin ja leukaan paleltui vaaleat, hieman kovat alueet. Samalla mietin milloin olin viimeksi Suomessa tällaisella talvikelillä - 3 vuotta sitten. 

Milloin ajoin viimeksi autoa lumisessa talvikelissä - 7 vuotta sitten, keväällä 2012. Ajoin kyllä Helsingissä 2014 talvella ja keväällä työautolla keikkoja, mutta ei niitä hyvin hoidettuja ja suolattuja teitä voi talvikelisiksi teiksi laskea. Hyvä kun lunta edes näki tiellä. Sunnuntaina minulle tarjottiin autoa alle Espoon Kivenlahteen pääsemisen helpottamiseksi, mutta en halunnut ajaa siinä kelissä metriäkään. Silloin tuiskutti lunta, oli huono näkyvyys, teille oli kertynyt paljon lunta ja loskaa ja auto oli kevyt, pikkuinen. Asia ratkesi muulla tavoin.

Tiensä kullakin. Toisilla polku, toisilla valtatie.

Tapasin viikonlppuna ihmisen, joka muistutti minua siitä, kuinka paljon täällä yritetään painostaa ihmisiä samaan muottiin. Ollaksesi ihminen ja saadaksesi ihmisarvoisen hyväksynnän tuttujen ihmisten seurassa sinun pitää täyttää pitkä lista ehtoja, joita tuo sinun tuttujen ihmistesi joukko sinulle esittää ja määrittelee. Höpö höpö. Sinulla on ihmisarvo automaattisesti, koska olet ihmiseksi syntynyt. Jollei ole Suomessa, niin muuta sallivampaan, inhimillisempään maahan. Lisäksi sinulla on elämäntehtäväsi ja oma polkusi, jota voit kulkea pystypäin, vaikka kukaan muu ei sitä ymmärtäisi. Ei omia tekemisiä tarvitse hyväksyttää puolella kylää. Tee niin kuin oikeaksi tunnet, kunhan se ei loukkaa kenenkään muun eikä itsesi ihmisarvoa.

Matkustaessani olin väsynyt ja kärttyinen sen vuokraisännän viimehetkellä esiin tuoman avainvaatimuksen takia. Silti "vakka kantensa valitsee" -sanonta näyttäytyi mm. lentoasemalla ja lennolla niin hyvin edustettuna, että sai taas kerran miettimään sekä parinmuodostusta että muuttumista ja alistumista. Oli monta sellaista naista, joiden kohdalla jäin miettimään naiseuden näkymistä ja naiseuden olemusta laajemminkin. 

Alanyassa asuessa silmä on oppinut siihen, että naiseus ja naisellisuus näkyvät naisista ulospäin vapaasti ja runsain mitoin. Nainen saa olla nainen ja käyttäytyä kuten nainen. Ei tarvitse yrittää olla miehekäs tai yksin kaikista asioista selviytyvä superhenkilö. Naisella saa olla muotoja, tukka niin kuin on, kasvot meikillä tai ilman, ja vaatteet lähes mitä tahansa, kunhan kantaa naiseutensa ylpeänä ja varmana naiseudestaan.

Omanlaisensa, vapaa ja kaunis

Niistä suomalaisista avioliitossa elävistä naisista, jotka lentokentällä ja koneessa kiinnittivät huomioni, moni näytti mieheltään. Miksi? Miksi he ovat valinneet tämän linjan? Tuleeko se alistumisesta miehen tahtoon, halusta miellyttää olemalla samanlainen vai pönkittääkö se yhteenkuuluvuden tunnetta? Miksei näy yhtä yleisesti miehiä, jotka olisivat muuttuneet muistuttamaan vaimoaan? No, toki jokainen saa olla minun puolestani juuri sellainen kuin on. Pääsia on että nuo naiset ovat olleet vapaita itse päättämään ja valitsemaan muuttumisensa ja ulkoisen olemuksensa, ja itse tiedostavat samanlaisuus-tilanteen. 

Huomenna on ohjelmassa tanssillisen fitness-tunnin ohjausta, pitkästä aikaa, ja odotan innolla. Tämä viikko sisältää myös viimeaikoina harvinaislaatuisen tapaamisen, hauskaa yhdessäoloa, kielen opiskelua ja tentin ensimmäiseen osaan valmistautumista sekä tulevien juttujen eteen työskentelyä. On se aika, että tarvitsisi uskaltaa käydä vanhojen syöpäjuttujen takia kontrollissa. Se muistuttaa aina siitä, että elämä on tässä ja nyt. Se on kaikki mitä meillä on. Käytetään se olemalla läsnä tässä ja nyt, ihan livenä lähimpien kanssa.

Kuvat ovat Alanyan lähivuorilta, Dinek Mahallen yläpuolelta. Perinteisesti lähtöä edeltävänä päivänä käyn vuorilla ihastelemassa luontoa ja maisemia. Nyt oli pitkän sadejakson keskellä siihen ihasteluun ihan huippuhyvä sää.

Meren sininen väri palasi 😍

Tämän aamun värit <3

Aamulla sai herätä viileisiin tunnelmiin, niin viileisiin, että kävi hetken mielessä Suomen alkutalven ilmasto ja peiton alle jääminen. Meri on tänään onneksi sininen, kaunis sininen. Tekisi mieli sanoa että toipunut sen myrskyn ja harmaanmustan jäljiltä. Auringonpaisteinen sää kutsuu ulos, ja torille lähdenkin ruokaostoksille jonkun ajan päästä. Sitä ennen pieni katsaus Alanyan juttuihin.

Käsittääkseni keskiseen Suomeen tuli eilen lumi, ja runsaana kuulemma tulikin. Niin tuli keskiseen Turkkiinkin. 15 cm lunta ja sohjoa Alanya-Konya -tiellä sai aikaan ulosajojen

1. myrskyn jälkeen pieni valon hetki

tulvan ja työllisti auttavia tahoja pitkin yötä. Kesärenkaita käyttävät autoilijat ja kovan tuulen kanssa ilmaantuneeseen sankkaan lumituiskuun tottumattomat eivät ihan osuneet pysymän tiellä. Lopulta tie suljettiin liikenteeltä sääolosuhteiden vuoksi. Tässä linkki lehtiartikkeliin. Saimme kahdelle yölle myös jäätymisvaroituksen, tässä se lehtijuttu. 

Autolla vuoristossa ilta- ja yöaikaan liikkuvien kannattaa olla tarkkoina mustan jää ja kuuran aiheuttaman liukkauden takia. Puutarhureille yöt ovat painajainen ihan muusta syystä. Meren läheisyydessä ja Alanyan keskustassa lämpötilat ovat ihan toista luokkaa. Öisin matalimmillaan sääenustuksen mukaan noin +15 C. Parin

2. myrsky nousee ja pimentää

päivän päästä ennustetaan päivälämpötilojenkin nousevan taas +28 C lukemiin, joten hienoja lomasäitä on tarjolla.

Alanyan kaupunki järjestää jatkossa kahdet kirjamessut vuosittain. Keväällä pidetään lastenkirjamessut ja syksyisin aikuisille suunnattujen kirjojen messut. Parhaillaan ovat käynnissä aikuisten kirjamessut, ja ne ovat Kulttuuritalolla avoinna 4.11. saakka.

Eilen kiersimme ystäväni kanssa ulkona Alanyan illassa pitkin kaupunkia keskustellen, tuttuja kohdaten ja naurua

2. myrskyn jälkeen taivas selkeni iltaruskoon

esiin kaivaen. Ja löytyihän se sieltä. Parhaat naurut saatiin viimeisessä paikassa ja vanhoista, melko tyhmistä asioista, Muzzin säestyksellä. Jotkut vaan osaavat naurattamisen taidon. No, oli meillä Muzzillekin sellaisia terveisiä, että hän pomppasi riemusta. Ilta ei ihan vielä siihen loppunut, vaan sopivasti rentoutuneena ja itsevarmuuttani nostaneena päätin "tarttua härkää sarvista" ja kohdata ihmisen, jolle olin vihainen, jonka toiminnan seurauksena olin pettynyt ja loukkaantunut, hän kun oli sopivasti siinä lähistöllä. Ystäväni ennakoi, ja lähti käymään marketissa hakemassa suklaata, josko se vaikka tulisi tarpeeseen keskustelun jälkeen. Keskustelu oli yllättävän positiivinen, ehkä jopa tuloksellinen, ja suklaat syötiin pois ajelehtimasta oikein hyvillä mielin. Tuotakaan keskustelua ei olisi voinut käydä samalla tavoin, ellen olisi pystynyt käymään sitä sujuvalla turkin kielellä. Muuta yhteistä kieltä ei ollut. Sanon taas kerran... kannattaa opiskella hyvä turkin kieli, jos aikoo oleskella täällä enemmän kuin lomaviikon silloin tällöin.

Voi mikä päivä

Tälle yölle ja kolmelle seuraavalle yölle on meteorologian laitos antanut Antalyan - Alanyan alueelle jäätymisvaroituksen. 😰🙈
Voi järkytys. Ihmisten selviämistä ja toimeentuloa koetellaan nyt ihan urakalla. KAsvihuoneyrittäjät ovat hätää kärsimässä jos sato paleltuu. Ei ole helppoa olla maanviljelijä eikä puutarhuri, siis muutenkaan, ja nyt kaikki nämä omituiset sääilmiöt vielä lisäävät sitä taakkaa. Omia niveliä pakottaa pelkkä ajatuskin pakkasen viilentämästä asunnosta, jota kukaan ei ole ollut lämmittämässä. Huh.

itsellä on ollut ristiriitaisten tunteiden päivä. Koulukaveri, jonka kanssa olin aikanaan enemmänkin tekemisissä, kuoli tänä aamuna syöpään. Näin jo pari kk sitten hänestä, että lähdön aika ei ole enää kaukana. Tällaiset asiat saavat aina pohtimaan elämän rajallisuutta ja lyhyyttä, sekä arvaamattomuutta. Kukaan emme koskaan tiedä milloin aikamme lopulta koittaa, paitsi tarpeeksi sairas ihminen pystynee hieman vaikuttamaan lähtöaikaansa, mutta silti. En voi tietää paljonko tai vähänkö itsellä on jäljellä. Siksi parasta mitä voin tehdä, on elää jokainen päivä tässä ja nyt, täysillä läsnä ollen, tulevia suunnitellen ja hyvää tehden.

Ihan samoihin aikoihin tuon uutisen kanssa tuli tieto, että olen päässyt Turkissa erään
työnantajan valintaprosessin viimeiseen vaiheeseen. Kaksi vaihetta on jo selvitetty. Ensimmäinen oli ns. paperihaku, toinen videohaastattelu ja nyt tämä kolmas tulee olemaan testipäivä Turkissa. Jos läpäisen viimeisen vaiheen, on tuloksena vakituinen ja laillinen työ Turkissa. Siksi tein tänään ainakin itseni yllättävän ratkaisun, ja lähden Suomesta yli viikko suunniteltua aiemmin ehtiäkseni ajoissa tuonne työhaastatteluun.

Haastattelu- / testipäiviä tarjottiin jo ensi viikolle, mutta ensi viikolla teen vielä tanssitunnit Suomessa, ja sen jälkeen poistun pika pikaa. Menetän muutaman työpäivän ja menetän myös tuloa, mutta se mitä voin saada ja saavuttaa on paljon tärkeämpää loppuelämän kannalta. Saatan saada laillisen työn työlupineen, ja palkkaa noin 350 - 400 € / kk, työskennellen 6 pv / vko, 10-12 h / pv ja lomia on vain valtion viralliset lomapäivät, arviolta yhteensä noin 2 vko / vuosi. Työn vuoksi saattaa tulla aiheelliseksi muuttaa pois Alanyasta, mutta sitä en vielä tiedä varmaksi. Miltäs kuulostaa? Kuulostaa tavoittelemisen arvoiselta ja hyvältä :)) .

Pankkiautomaatti- ja asunnonvuokra-asiaa

Olin näköjään unohtanut julkaista eilen kirjoitetun tekstin, ja tänään se oli jo vanhaa asiaa joten jouti pois. Vanhuusko
hiipii... Aamulla oli aikainen herätys, ja paluu siihen karmeaan todellisuuteen, että pakkaskausi on alkanut. Aamulla nimittäin heräsin Kinnulassa, jossa pakkasta oli +10C. Ja minulla ei tietenkään ollut kunnon talvivaatteita mukana, mutta selvisin.

Alanyassa poliisit ovat liittäneet jokaisen pankkiautomaatin kylkeen varoitustekstin turkiksi, englanniksi ja venäjäksi. Alkuperäinen teksti on tässä:
"Tanımadığınız şahıslardan yardım talep etmeyiniz. Banka görevlilerinden yardım isteyiniz. Bankamatik kartınızı veya şifrenizi kimseye vermeyiniz.Kartınız bankamatiğe sıkıştığında bulunduğunuz yerden ayrılmayınız.  Banka   kapalı veya şüpheli bir durum mevcutsa derhal 155 polis imdat hattını arayınız. Bankanızın müşteri hizmetlerini arayıp durumu bildirerek, hesap işlemlerinizi geçici olarak durdurunuz."

Älä kysy apua ihmisiltä joita et tunne. Kysy apua pankkivirkailijoilta. Älä anna pakkikorttiasi tai tunnuslukuasi kenellekään. Jos pankkiautomaatilla tulee ongelmia ja korttisi jää sisälle, niin älä poistu automaatilta. Jos pankki on suljettu tai automaatilla on muuten epäilyttävä tilanne, niin soita poliisin päivystysnumeroon 155. Ilmoita pankkisi asiakaspalveluun tilanteesta, jolloin tilisi suljetaan väliaikaisesti.

Toinen viranomaisasia ovat asuntojen vuokraukset. Alanyaadres.com uutisoi että poliisit tarkastivat ja tarkastavat jatkossakin useita lyhytaikaisesti vuokrattuja huviloita ja asuntoja, ja erityisesti niiden vuorkasopimuksia sekä asunnoissa oleskelijoiden oleskelulupia. Nyt oli tarkastettu ulkomaalaisomisteisia huoneistoja ja niiden
asukkaita Oban, Tosmurin ja Bektasin alueella. Mikäli vuokrasopimuksissa ja oleskeluluvissa on ongelmia, on tiedossa uutisen mukaan 10.000 - 100.000 TL sakko. Jos siis vuokraat itsellesi asunnon, lyhyeenkin käyttöön, niin pidä huoli että sinulla on kirjallinen vuokrasopimus, josta käy ilmi myös se kuka on vuokrannut, kenelle ja mitä. Asuntojen ammattimainen vuokraaminen on luvanvaraista toimintaa ainakin siinä mielessä, että vuokratuloista on maksettava verot Turkkiin. Jos siis maksat vuokrasi ennalta Suomeen pankkitilille, eikä sinulla ole asianmukaista vuokrasopimusta, niin tiedät, ettei kaikki ole ok, ja liikut joko harmaalla tai jopa mustalla alueella. Vuokraa vain laillisesti, sellaisilta tahoilta, joilla on virallinen turkkilainen yritys, ja jotka hoitavat viranomaisvelvoitteensa Turkkiin. Jos ei muusta syystä, niin oman oleskelun moitteettoman sujumisen tähden.

Kävin tässä välissä pitämässä DanceFit tunnit Jyväskylän keskustassa. No, nousin sitten tunnin jälkeen erään asiakkaan kyytiin, kun hän sanoi, että ajaa läheltä sitä minne olen menossa. Hhmm. oli ymmärtänyt väärin missä asun, ja jätti minut 4 km päähän asunnostani. Koululta, jossa olin, olisi ollut 2 km kotiin, suorinta tietä. Ajattelin vaikka mitä. No, Jyväskylässä kulkee bussit harvakseltaan, ja siinä kohden missä bussi tuli, ei ollut pysäkkejä lähimaillakaan. Koko tuolla samperin matkalla oli bussipysäkkejä vain alkumatkasta ja lopussa. Kävelin koko matkan kotiin, vaikka paleli. Lopputuloksena oli paleltuneet posket ja paleltuneet pohkeet. Posket paleltuivat 2016 alkuvuodesta Vieremällä sen verran perusteellisesti, että ovat herkät. Itse asiassa Alanyassa oleskelu on muuttanut ihoa niin paljon, että iho paleltuu yllättävän herkästi. Iso yllätys oli se, että tämän vanhemman naisen pohkeet paleltuivat. Ja nyt ovat kipeät. HUomisista tunneista tulee tuskaisia. En tykkää...